Edellisviikon vietin seminaarimatkalla Islannissa. Entinen työpaikkani
ISCA järjesti yhteistyössä Islannin nuorisojärjestö
UMFÍn kanssa koulutusseminaarin otsikolla "
Social Inclusion and Youth Participation in and through Large-Scale Sports Festivals". UMFÍ on Islannin kansallinen nuoriso- ja urheilujärjestöjen kattojärjestö ja sikälikin mielenkiintoinen, että pienen pohjoismaan 320 000 asukkaasta lähes joka kolmas on UMFÍn jäsen! ISCAn kumppaniksi tähän kyseiseen seminaariin UMFÍ kuitenkin valikoitui ennen kaikkea aihealueen kautta.
Seminaarikoulutuksen tarkoituksena oli siis pohtia nuorten aktiivisuutta ja sosiaalista osallisutta liikunnan ja urheilun suurtapahtumien kautta. Varsinaisen koulutus- ja alustusosuuden lisäksi seminaarin sisältö rakentui samaan aikaan järjestetyn Islannin valtakunnallisen suurtapahtuman
Landsmótin ympärille. Noin joka neljäs vuosi järjestettävä Landsmót on Islannissa oikeasti kovan luokan massatapahtuma. Siitä kertonee esimerkiksi avajaistilaisuuksien eturivin kokoonpano: presidentin lisäksi katsomossa istui lukuisa joukko ministereitä ja muita merkkipamppuja.
Seminaariin valittiin reilu 20 nuorta ympäri Eurooppaa. Lähes kaikki osallistujat tulivat eri maista: kouluttajat ja luennoitsijat mukaanlukien edustettuna oli muistaakseni 18 maata, itsekin olin siis ainoa suomalainen. Minut mukaan lähetti Suomen Voimisteluliitto
Svoli taka-ajatuksena varmasti myös liiton omat tulevat suurtapahtumat. Voimisteluliitto järjestää valtakunnallisen voimistelufestivaaliin 2012 ja vuodelle 2015 olemme hakemassa yhtä maailman suurinta harrastevoimistelufestivaalia
Gymnaestradaa Helsinkiin.
Viikko starttasi seminaarin avauksella Kööpenhaminassa ja olin tietysti aivan innoissani päästessäni käymään entisessä kotikaupungissani.
Virallisen ohjelman päätyttyä ehdin käydä nostalgiakierroksella keskustassa ja fiilistelemään samaan aikaan pidettyä
Copenhagen Jazz Festivalia. Kuva on otettu ihanassa
Nyhavnissa. Yksi lempipaikoistani Kööpenhaminassa, siitäkin huolimatta että turistit massoittavat aluetta ja olut on kallista.
Kööpenhaminasta lensimme pelipaikoille Akureyrin kaupunkiin, Islannin pohjoispuolelle. Akureyri on reilulla 17 000 asukkaallaan Islannin toiseksi suurin kaupunkikeskus pääkaupunkialueen jälkeen ja tänä vuonna myös siis kansallisen suurtapahtuman Landsmótin tapahtumapaikka. Kuvassa kaupungin varmaankin merkittävin nähtävyys, Akureyrin kirkko.
Ko. kirkolla oli itseasiassa suurehko merkitys myös itse Landsmót-tapahtuman näkökulmasta. Tapahtumalle on nimittäin olennaista, että siihen sisältyy perinteisten urheilukisojen lisäksi pienemmässä mittakaavassa myös vähän erikoisempia kisailuja; esimerkiksi kuvassa näkyvien portaiden juoksu-kisa. Ohjelmassa oli myös kilpailuja esimerkiksi pannukakun paistossa ja traktorin ajamisessa jne jne... (Tämä on sitä sosiaalista osallisuutta! ;))
Koska seminaariväki koostui tällä kertaa vain alle kolmikymppisistä, siirtyivät luento-osuudet jossain kohtaa luontevasti auditoriosta lattialle, kas näin.
Ja koska säät suosivat meitä koko viikon, siirrettiin osa koulutuskokonaisuuksista ulos.
Seminaarin koulutusosuuksiin sisältyi myös jonkin verran ryhmätehtäviä. Tässä kuva yhdestä ryhmästäni, jossa edustettuna Suomen lisäksi Unkari, Englanti, Norja ja Latvia.
Tämä kuva on Landsmót-tapahtuman virallisista avajaisista Akureyrin uudelta stadionilta (joka rakennettiin nimenomaan ko. tapahtumaa varten!). Lyhyimmän jonoista muodostaa UMFÍn hallitus (mustissa) ja meidän seminaarijoukkomme (valkoisissa). Saimme kunnian johtaa monituhatpäistä avajaismarssia stadionille. Avajaispuheet kuultiin UMFÍn johdon ja kaupungin johdon lisäksi presidentti
Ólafur Ragnar Grímssonilta ja parilta ministeriltä.
Seuraavana päivänä presidentti Grímsson saapuikin tervehtimään meitä paneelikeskusteluun. Presidentti kuvassa sinisessä takissaan (minä hänestä kolme päätä oikealle). Itse pääsin kyselemään presidentiltä hänen näkemyksiään Islannin suurimmista haasteista liikunnan ja terveyden näkökulmasta.
Yhden iltapäivän pyhitimme niille
must-jutuille, jotka Islannissa on koettava. Tässä kuvassa lämmittelen sormiani kuumassa lähteessä.
Islannin tärkeimpitä matkailunähtävyyksiä ovat myös vesiputoukset, tässä niistä yksi.
Yksi reissun kohokohdista oli kuitenkin valasreissu,
whale watching. Olisin voinut tuijotella upeita merimaisemia tuntikausia, vaikka yhtäkään valasta ei olisi nähty. Islanti on ennen kaikkea vaan niin todella kaunis maa! Tällaisella veneellä seilasimme muutaman tunnin tiirailemassa valashavaintoja.
Kuvassa seminaarin osallistujia, minä valkoisessa kaulaliinassa etualalla heti X-asennossa makaavan herran takana.
Päivällä nautittiin hellesäästä ja iltasella lämpötila laski välillä jopa lähelle nollaa. Pakkasin mukaan bikinit ja talvitakin - molempia tarvittiin välillä jopa saman päivän aikana. :) Merillä pilkkihaalari, pipo ja hanskat tulivat tarpeeseen!
Ja näkyihän niitä valaitakin! Kuvasarjassa pyrstöään esittelevän yksilön lisäksi näimme lukuisia delfiinejä ja jopa hyppäävän maitovalaan. Kerrassaan mykistävää.
Täytin viikon aikana 23-vuotta ja seminaarijärjestäjät muistivat minua ja samana päivänä syntynyttä Islantilaista Annaa mahtavalla nimikoidulla suklaakakulla!
Kaiken kaikkiaan oikein onnistunut reissu. Seminaarin anti oli hyvää, porukka mukavaa ja keskustelu monipuolista. Rento tyyli istui ainakin tähän aiheeseen mainiosti, nuorten tapahtumat saavatkin olla nuorten näköisiä! Itse aihe suurtapahtumien sosiaalisista vaikutuksista on itselleni läheinen, olenhan moneen otteeseen paasannut liikunnan merkityksestä yhteiskunnallisena tekijänä ja roolista yhteisöllisyyden edistäjänä. Isot urheilutapahtumat avaavat todella hienoja mahdollisuuksia paitsi kehitää toimintaa ja tuoda liikuntaa esille, myös saattaa ihmisiä yhteen. Ne ovat niitä tilaisuuksia, joissa jos jossain voi tuntea kuuluvansa johonkin, olevansa osa jotain suurta.
Vaikka virallinen sisältö oli liikuntapoliittista, puhuttiin viikon aikana tietenkin politiikkaa myös paljon laajemmin. Islannissa ajankohtaisia aiheita olivat tottakai talouskriisin vaikutukset, sekä erittäinkin ajankohtaisena vellonut keskustelu Euroopan Unioniin liittymisestä. Seuraavalla viikolla 16.7. Islannin parlamentti teki päätöksen hakea EU-jäsenyyttä. Hieno juttu!
(kollaasien kuvat ystäväni J. Panek. Upeista maisemakuvista on vaikea saada selkoa pikkuruuduista, sorry. Kuvat voi klikata suuremmiksi.)
