Iso käsi ympäristölle
Eduskuntavaalidebatti
Tylkkäri 02/2011
Ilmastolaki saa ehdokkailta kannatusta, mutta ydinvoima jakaa mielipiteet.
Tulisiko Suomeen säätää ilmastolaki ja mitä se pitäisi sisällään?
Saara-Sofia Sutela: Polttavan kysymys-kampanjan ajama ilmastolaki on oikealla asialla. Meidän, joilla on siihen mahdollisuus, pitäisi olla edelläkävijöitä ympäristönsuojelussa. Meidän tulisi pystyä toteuttamaan ne tavoitteet, joihin olemme jo eri sopimuksissa sitoutuneet. Jälleen pitää toki ottaa huomioon myös ne kestävän kehityksen muut osa-alueet, eli esimerkiksi miten se vaikuttaa esimerkiksi Suomen kilpailukykyyn.
Ville-Veikko Mastomäki: Olen itse mukana ilmastolakia ajavassa Polttava kysymys- kampanjassa ja kannatan ilmastolain säätämistä. Ilmastolaki asettaisi Suomelle muun muassa vuosittaiset yli viiden prosentin päästövähennystavoitteet. Laki siis sitoisi toteuttamaan vuosittaiset päästövähennykset, jolloin nykyisten ilmastostrategioiden ongelma eli tavoitteiden toteutumatta jääminen ei onnistuisi. Kun ryhdytään nyt heti tekemään leikkauksia päästöissä, se helpottaa päästöjen vähentämistä myöhemmin tulevaisuudessa, sillä vuoteen 2015 mennessä globaalit päästöt tulisi saada kääntymään laskuun.
Miten energiaverotus tulisi Suomessa järjestää? Miten kulutusverojen kasvatus säilyttää verotuksen progressiivisuuden?
VM: Energiaverotus on mennyt oikeaan suuntaan, eli verotuksen pitää perustua hiilidioksidipäästöihin. Ekologisessa veromallissa puhtaat polttoaineet olisivat halvempia. Nyt ikäväksi poikkeukseksi uudessa energiaveromallissa jäi turve, joka on jopa kivihiiltä likaisempi polttoaine. Vihreiden veromallissa progressiivisuus säilytetään laskemalla vähätuloisten tuloveroja, jolloin kokonaisprogressio pysyisi nykyisellään.
SS: Oikeaan suuntaan on menty. Oma puolueenikaan ei tasaveroa kannata. Kulutus- ja ympäristöverotuksen kiristäminen ovat hyviä asioita. Verotusta tulisi muuten viedä työntekoon kannustavaan suuntaan.
Miten suhtaudut ydinvoimaan? Mitä uusia energiamuotoja Suomeen tulisi luoda?
SS: Ydinvoima on itselleni todella vaikea kysymys. Toivoisin, että meidän ei tarvitsisi rakentaa ydinvoimaa, mutta koska kannatan myös päästöttömyyttä ja me tarvitsemme myös lisää energiaa, en näe ydinvoimalle vaihtoehtoa. Suomen tulisi myös kasvattaa uusiutuvan energian käyttöä niin paljon kuin mahdollista. Ydinvoiman lisärakentaminen ei sulje pois uusiutuvien energialähteiden kehittämistä ja lisärakentamista.
VM: Henkilökohtaisesti vastustan ydinvoimaa kuten puolueeni. On olemassa suuri liuta erilaisia energiasektorin tutkimuksia, joissa on osoitettu, että on muitakin keinoja kattaa Suomen tarvitsema energiatarve kuin rakentaa ydinvoimaloita. Esimerkiksi metsäteollisuuden vähetessä Suomessa maan energiatarve ei tule nousemaan teollisuuden tarpeen takia, kuten useina perustellaan. Vaikka ydinvoiman hiilidioksidipäästöt ovat vähäiset, klassiset ongelmat, kuten uraanin louhinta ja ydinjätteen loppusijoittaminen tekevät ydinvoimasta vähemmän houkuttelevan suhteessa muihin ilmastoystävällisempiin energiamuotoihin.
Miten julkista liikennettä tulisi mielestäsi Suomessa kehittää?
SS: Rataverkko tulee saada toimimaan, sillä nykyisellään VR ei siihen tunnu pystyvän. Junaliikenteen osalta voisi selvittää osittaisen kilpailutuksen mahdollisuuksia paremman palvelun aikaansaamiseksi. Turku-Helsinki välille tulee myös rakentaa oikorata, jolla liikenne saataisiin sujuvammaksi. Julkinen liikenne tulee rakentaa helposti lähestyttäväksi ja kätevämmäksi kuin yksityisautoilu. Vaikka julkinen liikenne olisi ilmaista, ihmiset eivät sitä käytä, ennen kuin se on toimivaa. Myös yhteydet Turusta pohjoiseen, Satakunnan suuntaan, ovat varsin huonot, joten myös junarata Porin olisi hyvä rakentaa.
VM: Ensinnäkin jo kaavoituksessa tulisi huomioida ihmisten liikkuvuus ja julkisen liikenteen rakentaminen, sillä jokaisella omakotitaloalueen kadulla ei voi pyöriä ratikka. Kaupunkirakennetta on tiivistettävä, jotta joukkoliikenne olisi järkevää. Suurin osa valtion liikenneinvestoinneista tulisi sijoittaa raideliikenteeseen. En kannata VR:n yksityistämistä ja raideliikenteen kilpailuttamista, sillä siitä on huonona esimerkkinä mm. Iso-Britannia. Turkuun ja Tampereelle pitäisi rakentaa raitiovaunut ja kaupunkien bussiliikenteeseen tulisi ottaa käyttöön hybridibussit. Ruuhkamaksujen käyttöönotto olisi myös hyvä isojen kaupunkien alueella, sillä ne palvelisivat sekä ympäristöä että kaikkia teillä liikkujia vähentämällä ruuhkia.
Mitä mieltä olet degrowth-ajattelusta?
VM: Tämä on yhteiskunnallemme älyttömän vaikea kysymys. Meidän tulee tehdä sellaista politiikkaa, jossa luonnon monimuotoisuus säilyy myös jatkossa ja missä ilmastonmuutos pystytään oikeasti pitämään aisoissa, alle kahdessa celsiusasteessa. Näiden toteuttaminen vaatii globaalisti todella dramaattisia muutoksia ja jos niiden toteuttamisesta seuraa talouslaskua eli degrowhtia, se on mielestäni hyväksyttävää. En kuitenkaan suhtaudu degrowthiin fundamentalisti siten, että nyt meillä on ympäristöongelmia, joten on pakko siirtyä talouslaskuun.
SS: Taloudellinen vastuu mielestäni tarkoittaa sitä, että talous kasvaa maltillisesti ja on tasapainossa. Sitä kautta me voidaan luoda hyvinvointia ja kun meillä on hyvinvoiva, tasapainoinen yhteiskunta, niin me voidaan kestävästi kehittyä. Kaikki ihmiset varmasti pystyvät tekemään nykyistä enemmän ja tästä lähtikin kokoomuksen 5 miljoonaa vihreän sävyä–kampanja, jossa jokainen voi tehdä jotain ympäristön hyväksi, ennen kuin meidän tarvitsee edes tinkiä elintasostamme.
VM: Uudessa järjestelmässä ihmiset varmasti joutuvat luopumaan jostain materiaalisesta hyvinvoinnistaan, lähinnä sen vuoksi, että se tehdään kalliiksi. Samalla pitää muistaa tehdä sellaista sosiaali- ja tulonjakopolitiikkaa, jossa ainoastaan köyhät joutuvat elintasosta luopujan rooliin. Noista kokoomuksen viidestä miljoonasta vihreän sävystä sanoisin sen verran, että jos valtakunnallisen puolueen ympäristötavoitteet ovat sitä, että ihmiset tekevät kotonaan hyviä juttuja, niin toivoisin puolueella olevan myös oikeita poliittisia tavoitteita ympäristön suhteen.
SAMULI MAXENIUS
Saara- Sofia Sutela
24-vuotias kauppatieteiden maisteri
Turun kaupunginvaltuutettu
Kokoomuksen kansanedustajaehdokas
Ville-Veikko Mastomäki
26-vuotias kestävän kehityksen opiskelija, Turun AMK sekä maantieteen opiskelija, TY
Turun kaupungin varavaltuutettu
Vihreiden kansanedustajaehdokas
Juttu kuvineen Tylkkärin 2/2011 paperiversiossa, tekstiosa sähköisesti myös täällä.
