Caribia ei ole ratkaisu palloiluhallin puutteeseen

Turku on upea liikunta- ja urheilukaupunki. Olosuhteissamme on kuitenkin yksi räikeä puute: kunnollinen ja riittävät vaatimukset täyttävä sisäliikuntahalli. Puute on ilmeinen ja selvä, eikä sitäpitäisi enää joutua perustelemaan. Palloiluhallin tarpeesta on Turussa puhuttu jo yli 30 vuotta.

 

Toimivan ja riittävänkokoisen palloiluhallin puute näkyy harrastajamäärissä sekä toiminnan laadussa. Heikot olosuhteet heikentävät suoraan seurojen toimintamahdollisuuksia. Vuoroja nykyisistä halleista haetaan jatkuvasti enemmän, kuin mitä on tarjolla. Turussa on lukumääräisesti vähemmän isoja sisäliikuntapaikkoja, kuin esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Oulussa. Kunnollisten sisäpalloilutilojen puute vaikeuttaa paitsi monen lajin liigatason toimintaa, myös lasten ja nuorten harrastamista. Uusi halli hyödyttäisi kaikkia lajeja, sillä se vapauttaisi muita tiloja, esimerkiksi nyt täysin ylikansoitettuja koulujen saleja, muiden kuin sisäpalloilulajien käyttöön. Akuuttia tarvetta lisätilalle ja lisävuoroille on erityisesti koripallolla, lentopallolla, käsipallolla, salibandylla sekä muista lajeista voimistelulla.

 

Kymmenien vuosien keskustelun jälkeen asia viime vaalikaudella eteni ja selvitysten jälkeen kaupunginvaltuusto teki keväällä päätöksen jatkaa hankkeen valmistelua. Ehdotus palloiluhallin toteuttamisesta vuokrahankkeena on mielestäni hyvä ja perusteltu. Kupittaa on hallille oikea paikka. Tältä pohjalta hanketta tulisikin nyt edistää, aivan kuten kaupunginhallitus on esittänyt ja kaupunginvaltuusto päättänyt. Päätöksiä on edeltänyt eri vaihtoehtojen kartoitus ja vertailu.

 

Nyt on kuitenkin sosiaalidemokraattien toimesta nostettu esille jo aikaisemmin haudattu vaihtoehto olla rakentamatta uutta hallia ja ostaa sen sijaan kaupungin käyttöön Sokos HotelCaribian yhteydessä oleva Caribia-areena. Tässä ehdotuksessa on monta ongelmaa, eikä vähiten se, ettei ostojuurikan lisäisi sisäliikuntatilojen käyttökapasiteettia. Hallissa on jo nyt paljon liikuntakäyttöä. Tulee myös muistaa että Caribia-areena on puolet pienempi kuin uuden hallin tilaohjelmassa on päätetty. Caribia-areena ei täytä tarvittavaa vaatimustasoa lattiapinta-alansa eikä yleisökapasiteetin osalta. Sen osto ei ole ratkaisu palloiluhallin tarpeeseen.

 

Palloiluhallin rakentamiselle on selvät perusteet ja hankkeen etenemisestä on selkeät suunnitelmat. Asiasta on keskusteltu vuosikymmenet, on tehty lukuisia selvityksiä ja kartoitettu eri vaihtoehtoja. Nyt olisi jo aika päästä asiassa eteenpäin. Uutta palloiluhallia ei rakenneta vain liigatason joukkueille tai kansainvälisiä tapahtumia varten. Siitä hyötyy koko turkulainen liikuntakenttä ja seuraväki. Palloiluhallin rakentamisessa tulee edetä sovitusti. Uusi halli olisi mahdollista saada pystyyn ripeälläkin aikataululla.

 

 

Edit. Turun Sanomat julkaisi tekstin kolumnina lehdessään 28.11.2013. Löytyy täältä.

Turku tarvitsee työtä

Olin viime vuonna projektipäällikkönä Turun Nuorkauppakamarin Paluumuuttaja-kyselyssä, jonka tuloksia Turun Sanomat uutisoi pariinkin otteeseen. Kyselyssä kartoitettiin seikkoja, jotka vaikuttavat siihen että ulkopaikkakunnalla asuvat olisivat valmiita muuttamaan Turkuun. Mitkä seikat siis ovat tärkeimpiä kotikaupunkia valitessa? Mikä pitäisi muuttua, jotta muualla asuva muuttaisi Turkuun?

Kysely ei toki ole tieteellinen tutkimus ja jo vastaajamäärääkin (200) voidaan pitää melko vaatimattomana, mutta jonkinlaisia johtopäätöksiä tuloksista voidaan vetää. Kysely vahvistaa sen, mistä monella meistä on konkreettista kokemusta joko omakohtaisesti tai lähipiiristä: Turkuun muutettaisiin kyllä mielellään, mikäli kiinnostavia ja mielekkäitä töitä olisi tarjolla. Muut seikat olivat kyselyyn vastanneiden mielestä selkeästi vähemmän merkittäviä. Työn mielekkyys oli vastaajien mielestä ylivoimaisesti tärkeintä.

Otteita avoimista vastauksista: Voisin muuttaa Turkuun, jos...

Kyselyymme kerättiin vastauksia Nuorkauppakamarikontaktien ja sosiaalisen median kautta. Tämä selittää pitkälti sitä, että vastaajien sosioekonominen profiili on varsin vinoutunut. Vastaajista suurin osa on akateemisesti koulutettuja ja hyväpalkkaisissa kokopäivätöissä. Valtaosa vastauksista tuli pääkaupunkiseudulta, mutta vastauksia saatiin kattavasti ympäri maata ja myös ulkomailta. Yli puolet vastaajista on syntynyt Turussa ja 95% vastaajista on aikaisemmin  asunut Turussa tai Turun seudulla. Lähes kaikki vastaajat ovat siis mahdollisia ”paluumuuttajia”: entisiä turkulaisia jotka ovat syystä tai toisesta päätyneet muualle.

Lisää otteita avoimista vastauksista: Voisin muuttaa Turkuun, jos...

Kaikkiaan kyselyn tuloksista huokui myönteisiä Turkua kohtaan. Mielikuvat Turusta olivat positiivisia ja Turkuun todellakin muutettaisiin mielellään, mikäli työpaikka vain löytyisi – itselle ja mielellään myös puolisolle. Tämän olen todennut moneen kertaan myös omassa lähipiirissäni. Lähes kaikki opiskelukaverini olisivat valmistumisen jälkeen halunneet jäädä Turkuun asumaan, elämään ja työskentelemään, mutta lähes kaikki heistä joutuivat jättämään Turun ja lähtivät työn perässä muualle (yleensä pääkaupunkiseudulle).

Näin vastaajat jatkoivat lausetta "Mielikuvani Turusta on..."

Mitä asialle sitten pitäisi tehdä? Tietysti työpaikkojen syntyyn vaikuttavat monetkin seikat. Varmin ja yksinkertaisin tapa olisi kuitenkin tukea pienten ja keskisuurten yritysten syntymistä ja kasvamista. Pk-yritykset luovat niitä työpaikkoja. Meidän tulee pitää huolta siitä, että yrityksillä on hyvät mahdollisuudet kehittää liiketoimintaansa Turussa. Täältähän voi syntyä vaikka minkälaisia kansainvälisiä menestystarinoita! Pidetään siis huoli siitä, että yrityksille löytyy sujuvasti toimitiloja sekä joustavasti tukea ja apua yrityksen elämänkaaren eri vaiheissa. Turussa on hyvää kaupallista potentiaalia jo pelkästään sijaintinsa vuoksi. Täältä on hyvät yhteydet itään ja länteen, monilla eri kulkupeleillä. Varmistetaan, että muutkin tietävät että Turku on loistava kaupunki ja että täällä on hyvä, elää, asua, tehdä työtä ja yrittää! Ei muuta kuin tervetuloa!

Lisää mielikuvia Turusta

Kuten sanottu, Paluumuuttajakyselymme ei ole mikään tieteellinen tutkimus eikä sen tuloksia pidä sellaisina arvioida. Enemmän ja tarkemmin tuloksia voi kuitenkin tarkastella täällä.

Turun Sanomien juttu täällä ja toinen alla kuvana.

(ps. Täällä lisää LogiCityn keräämiä pointteja siitä, miksi yritysten kannattaa tulla Turkuun.)

Edit. Lisätty kuvat ja linkki TS:n juttuun.

Veronkorotus on aina ikävä, mutta tässä tilanteessa välttämätön päätös

Tänään kaupunginvaltuuston kokouksessa päätetään ensi vuoden veroprosentista. Mahdollinen veronkorotus tuntuu hallitsevan koko talousarviokeskustelua. On totta, että veronkorotus ei ole kestävä tapa tasapainottaa taloutta. Se on liian helppo tie, eikä ratkaise varsinaisia ongelmia. Meininkiä pitää muuttaa, muutoin velkaantuminen ei taitu eikä talous tasapainotu. Kukaan ei mielellään korota veroja. Moni arvaa, ettei varsinkaan kokoomuslainen. Mielestäni veronkorotus on kuitenkin välttämätön. Kerron miksi.

Elämme koko ajan yli varojemme, eli velaksi. Kokonaisvelkamme kasvaa aikaisempaa kovemmalla kulmakertoimella. Ryhmien välisessä sopimuksessa määriteltiin tavoitteet nettovelan kasvuun, eikä tähän tulla pääsemään vaikka nyt tekisimme mitä taikatemppuja. Luopuminen on vaikeaa, kun kaikki on tärkeää. Edessä on vain vaikeita päätöksiä. Mutta ne ovat välttämättömiä.

Täytyy myös muistaa, että tällä hetkellä pöydällä olevat vaikeat päätökset ovat vasta alkua. Vaikka toteuttaisimme kaikki uudistamisohjelmassa olevat 128 toimenpidettä (joista suurin osa on poliittisesti haastavia), emme saisi vielä taloutta tasapainoon. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus on 11me alijäämäinen. Otamme edelleen 60me lisää velkaa.

Kuva: www.turku.fi/talousarvio2014

Meillä on toki tapoja yrittää kuroa menojen ja tulojen välistä käppiä kiinni. Esimerkiksi:

1) Voidaan koettaa leikata palveluista. Tämä on hankalaa, koska suurin osa budjetista menee sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä opetukseen ja nämähän ovat pääosin lain määräämiä palveluista. Harva muutoinkaan on valmis leikkaamaan lapsilta, nuorilta, vanhuksilta, sairailta, vammaisilta tai syystä tai toisesta vaikeassa elämäntilanteessa olevilta. Heikoista pitää pitää huolta. Muiden palveluiden osalta puhutaan sen verran pienistä summista, ettei niillä kaupungin taloutta pelasteta (esim. peruspalvelulautakunnan budjettiylitys on saman verran kuin koko kaupungin liikuntapalveluihin käytettävä budjetti). 

2) Voidaan karsia investointeja. Ja on niitä karsittukin. Hallintokuntien tekemän investointiehdotukset ylittivät annetun investointiraamin mennen tullen. Punakynää on siis käytetty. Mutta aivan paikalleenkaan emme voi jäädä. Kyllä kaupunkia pitää viedä eteenpäin. Se se vasta kalliiksi tulee, jos jätämme kaupungin omistamat rakennukset oman onnensa nojaan. Tiloja täytyy remontoida ja uusiakin tarvitaan. Kaikkea ei voida tehdä, joten täytyy priorisoida. Priorisoimalla pyritään siihen, että investointeihin käytettäisiin 100me vuodessa. Kuulostaa paljolta, mutta tähänkin summaan pääsemiseksi pitää jättää paljon tärkeää tekemättä. Ja lopulta tässäkin ehdotuksessa investointien määrä on lähes kaksinkertainen poistoihin nähden. 

3) Voidaan myydä omaisuutta. Näitä toimenpiteitä sisältyy myös uudistamisohjelmaan ja niitä tullaan varmasti toteuttamaan, vaikka nämäkin ovat poliittisesti hyvin haastavia. Omaisuuden myyntikään ei kuitenkaan ole ratkaisu talouden pitkäjänteiseen tasapainottamiseen. Omaisuutta voi myydä vain kerran. Kaikkiaan kaupungin omaisuutta tulee pyrkiä hallinnoimaan mahdollisimman järkevästi. Jos omaisuus vain makaa eivätkä pääomat hyödytä mitenkään, täytyy pohtia voidaanko omaisuutta saada tehokkaampaan käyttöön tai sitten luopua niistä. Sellaisista kiinteistöistä, jotka eivät hyödytä tai eivät ole järkevästi käytössä voidaan luopua. 

4) Voidaan korottaa veroa. Helppoa ja varmaa, muttei ratkaise taustalla olevia ongelmia. Veronkorotus ei siksi saa olla ensisijainen keino. Jos meininki jatkuu entisellään, on edessä ensi vuonna taas uusi korotus. Ja seuraavana toinen. Homman pihvi on kuitenkin tässä: Tosiasia on, että ehdotetut toimenpiteet eivät riitä talouden tasapainottamiseksi, vaikka toteuttaisimme ne kaikki ja lisäksi korotamme veroa. Kaikkia keinoja tarvitaan ja siksi myös veronkorotusta. Se ei poista sitä tosiasiaa, että enemmän täytyy tehdä. Meininkiä täytyy muuttaa.

Asioita pitää siis pyrkiä tekemään paremmin ja tehokkaammin. Nämä ovat niitä paljon puhuttuja rakenteellisia uudistuksia. Niitä tarvitaan pikaisesti. Konkreettisia ehdotuksia ei kuitenkaan ole pilvin pimein ilmassa. Ei meillä ole mitään mystistä pimeää hallintoa, josta voisimme noin vaan karsia parikymmentä miljoonaa. Onneksi ja valitettavasti.

Selkein resepti kohti tasapainoisemman talouden tulevaisuutta on yksinkertainen: lisää työpaikkoja. Työpaikkojen puute on mielestäni Turun suurin haaste. Kaikkein suurin. Jos meillä vain olisi kiinnostavia työpaikkoja, meillä olisi enemmän ja parempia veronmaksajia. Moni muuttaisi mielellään Turkuun, jos vaan kiinnostavaa työtä olisi tarjolla. Moni jäisi mielellään Turkuun, jos ei tarvitsisi lähteä työn perässä muualle, yleensä pääkaupunkiseudulle.

Tein viime vuonna aiheesta oikein kyselynkin. Sen tulokset eivät olleet valtavan yllättäviä, mutta mielenkiintoisia yhtä kaikki. Sen verran mielenkiintoisia, että ansaitsevat oman kirjoituksen. Palaan asiaan.