Veronkorotus on aina ikävä, mutta tässä tilanteessa välttämätön päätös

Tänään kaupunginvaltuuston kokouksessa päätetään ensi vuoden veroprosentista. Mahdollinen veronkorotus tuntuu hallitsevan koko talousarviokeskustelua. On totta, että veronkorotus ei ole kestävä tapa tasapainottaa taloutta. Se on liian helppo tie, eikä ratkaise varsinaisia ongelmia. Meininkiä pitää muuttaa, muutoin velkaantuminen ei taitu eikä talous tasapainotu. Kukaan ei mielellään korota veroja. Moni arvaa, ettei varsinkaan kokoomuslainen. Mielestäni veronkorotus on kuitenkin välttämätön. Kerron miksi.

Elämme koko ajan yli varojemme, eli velaksi. Kokonaisvelkamme kasvaa aikaisempaa kovemmalla kulmakertoimella. Ryhmien välisessä sopimuksessa määriteltiin tavoitteet nettovelan kasvuun, eikä tähän tulla pääsemään vaikka nyt tekisimme mitä taikatemppuja. Luopuminen on vaikeaa, kun kaikki on tärkeää. Edessä on vain vaikeita päätöksiä. Mutta ne ovat välttämättömiä.

Täytyy myös muistaa, että tällä hetkellä pöydällä olevat vaikeat päätökset ovat vasta alkua. Vaikka toteuttaisimme kaikki uudistamisohjelmassa olevat 128 toimenpidettä (joista suurin osa on poliittisesti haastavia), emme saisi vielä taloutta tasapainoon. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus on 11me alijäämäinen. Otamme edelleen 60me lisää velkaa.

Kuva: www.turku.fi/talousarvio2014

Meillä on toki tapoja yrittää kuroa menojen ja tulojen välistä käppiä kiinni. Esimerkiksi:

1) Voidaan koettaa leikata palveluista. Tämä on hankalaa, koska suurin osa budjetista menee sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä opetukseen ja nämähän ovat pääosin lain määräämiä palveluista. Harva muutoinkaan on valmis leikkaamaan lapsilta, nuorilta, vanhuksilta, sairailta, vammaisilta tai syystä tai toisesta vaikeassa elämäntilanteessa olevilta. Heikoista pitää pitää huolta. Muiden palveluiden osalta puhutaan sen verran pienistä summista, ettei niillä kaupungin taloutta pelasteta (esim. peruspalvelulautakunnan budjettiylitys on saman verran kuin koko kaupungin liikuntapalveluihin käytettävä budjetti). 

2) Voidaan karsia investointeja. Ja on niitä karsittukin. Hallintokuntien tekemän investointiehdotukset ylittivät annetun investointiraamin mennen tullen. Punakynää on siis käytetty. Mutta aivan paikalleenkaan emme voi jäädä. Kyllä kaupunkia pitää viedä eteenpäin. Se se vasta kalliiksi tulee, jos jätämme kaupungin omistamat rakennukset oman onnensa nojaan. Tiloja täytyy remontoida ja uusiakin tarvitaan. Kaikkea ei voida tehdä, joten täytyy priorisoida. Priorisoimalla pyritään siihen, että investointeihin käytettäisiin 100me vuodessa. Kuulostaa paljolta, mutta tähänkin summaan pääsemiseksi pitää jättää paljon tärkeää tekemättä. Ja lopulta tässäkin ehdotuksessa investointien määrä on lähes kaksinkertainen poistoihin nähden. 

3) Voidaan myydä omaisuutta. Näitä toimenpiteitä sisältyy myös uudistamisohjelmaan ja niitä tullaan varmasti toteuttamaan, vaikka nämäkin ovat poliittisesti hyvin haastavia. Omaisuuden myyntikään ei kuitenkaan ole ratkaisu talouden pitkäjänteiseen tasapainottamiseen. Omaisuutta voi myydä vain kerran. Kaikkiaan kaupungin omaisuutta tulee pyrkiä hallinnoimaan mahdollisimman järkevästi. Jos omaisuus vain makaa eivätkä pääomat hyödytä mitenkään, täytyy pohtia voidaanko omaisuutta saada tehokkaampaan käyttöön tai sitten luopua niistä. Sellaisista kiinteistöistä, jotka eivät hyödytä tai eivät ole järkevästi käytössä voidaan luopua. 

4) Voidaan korottaa veroa. Helppoa ja varmaa, muttei ratkaise taustalla olevia ongelmia. Veronkorotus ei siksi saa olla ensisijainen keino. Jos meininki jatkuu entisellään, on edessä ensi vuonna taas uusi korotus. Ja seuraavana toinen. Homman pihvi on kuitenkin tässä: Tosiasia on, että ehdotetut toimenpiteet eivät riitä talouden tasapainottamiseksi, vaikka toteuttaisimme ne kaikki ja lisäksi korotamme veroa. Kaikkia keinoja tarvitaan ja siksi myös veronkorotusta. Se ei poista sitä tosiasiaa, että enemmän täytyy tehdä. Meininkiä täytyy muuttaa.

Asioita pitää siis pyrkiä tekemään paremmin ja tehokkaammin. Nämä ovat niitä paljon puhuttuja rakenteellisia uudistuksia. Niitä tarvitaan pikaisesti. Konkreettisia ehdotuksia ei kuitenkaan ole pilvin pimein ilmassa. Ei meillä ole mitään mystistä pimeää hallintoa, josta voisimme noin vaan karsia parikymmentä miljoonaa. Onneksi ja valitettavasti.

Selkein resepti kohti tasapainoisemman talouden tulevaisuutta on yksinkertainen: lisää työpaikkoja. Työpaikkojen puute on mielestäni Turun suurin haaste. Kaikkein suurin. Jos meillä vain olisi kiinnostavia työpaikkoja, meillä olisi enemmän ja parempia veronmaksajia. Moni muuttaisi mielellään Turkuun, jos vaan kiinnostavaa työtä olisi tarjolla. Moni jäisi mielellään Turkuun, jos ei tarvitsisi lähteä työn perässä muualle, yleensä pääkaupunkiseudulle.

Tein viime vuonna aiheesta oikein kyselynkin. Sen tulokset eivät olleet valtavan yllättäviä, mutta mielenkiintoisia yhtä kaikki. Sen verran mielenkiintoisia, että ansaitsevat oman kirjoituksen. Palaan asiaan.

Kokoomus on tulevaisuudessakin avoin, kansainvälinen ja suvaitsevainen

Pari viimeistä päivää mediassa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa on kuohunut Kokoomusnuorten tavoiteohjelmasta esille nousseiden ehdotusten ympärillä. Keskustelu on pitkälti henkilöitynyt KNL:n tuoreen puheenjohtajan Susanna Kosken ympärille. Tutustuin Susannaan eduskuntavaalikampanjani aikana ja vaikka olen joistakin asioista hänen kanssaan varsin eri mieltä, pidän häntä räväkkänä, suorana ja rohkeana poliitikkona. Aikamoiseen pyöritykseen Susanna joutui heti pj-valintansa jälkeen, erityisesti ottaen huomioon ettei hän ymmärtääkseni ole ollut mukana laatimassa tätä ”kohuttua” ohjelmaa. Tavoiteohjelma on hyväksytty KNL:ssa ihan demokraattisesti, sen on liittohallitus valmistellut ja liittokokous hyväksynyt.

Tämä ei siis kuitenkaan tarkoita, että kaikki kokoomusnuoret allekirjoittaisivat kaikki ohjelmassa mainitut ehdotukset. Eikä tämä varsinkaan tarkoita, että kaikki nuoret kokoomuslaiset olisivat yhtä mieltä mainitusta ehdotuksista. Saati ylipäänsä mistään ehdotuksista, mielipiteitä kun voi olla monia saman puoleenkin sisällä (ja kuten näkyy, onkin).

Mediassa keskustelu on pyörinyt parin älyttömimmästä päästä olevan ehdotuksen ympärillä, joten muistutuksena että tavoiteohjelma sisältää paljon muutakin. Tuntuu, että keskusteluun osallistuu sellaisiakin huutelijoita, jotka eivät ole tutustuneet koko ohjelmaan. On kurjaa, että parin ehdotuksen pohjalta määritellään koko ohjelma. Vielä kurjempaa on, että ohjelman perusteella määritellään kaikki nuoret kokoomuslaiset.

Olen nuori ja olen kokoomuslainen. En kuulu, enkä ole koskaan kuulunut Kokoomusnuoriin. En ole tavoiteohjelman ehdotuksista samaa mieltä. Kaikki Kokoomusnuoretkaan eivät ole.

That being said, itse asiaan. Teimme muiden nuorten kokoomuslaisten kanssa yhteisen kannanoton, jossa kerromme mistä meidän Kokoomuksessamme on kysymys: avoimuudesta ja suvaitsevaisuudesta. Tämän tekstin allekirjoitin mielelläni.

Kokoomus on tulevaisuudessakin avoin, kansainvälinen ja suvaitsevainen

Valtaosa nuorista kokoomuslaisista on myötätuntoisia, suvaitsevaisia ja kansainvälisiä ihmisiä, jotka tekevät hartiavoimin töitä kaikille hyvän Suomen ja maailman puolesta. Meille kokoomuslaisuus on juuri välittämistä, suvaitsevaisuutta, mahdollisuuksien tasa-arvoa, sivistystä, vastuunkantoa ja kannustamista.

Suuri joukko nuoria kokoomuslaisia vaikuttaa menestyksekkäästi mitä erilaisimmissa tehtävissä, eikä heillä ole juurikaan tekemistä esimerkiksi ”Kokoomuksen nuorten liitto” -nimisen järjestön nykyisen linjan kanssa. Toimimme muun muassa kuntapolitiikassa, opiskelijapolitiikassa, politiikan taustatöissä sekä monissa muissa tehtävissä.

Suuressa puolueessa on niin sanotusti ”katto korkealla ja seinät leveällä”, mutta suurin osa nuorista jäsenistä edustaa avointa, myötätuntoista ja suvaitsevaa ajattelua. Iso joukko puolueemme nuorista jäsenistä myös tunnistaa yhteiskuntamme harmaan eri sävyt pelkän mustan ja valkoisen sijaan.

Ylivoimaisesti suurimmalle osalle nuorista kokoomuslaisista yhteiskunnallisen toiminnan lähtökohta on vastuu yhteisistä asioista – myös kansainvälisesti, eikä vain omista. Kokoomus on nyt ja myös tulevaisuudessa välittämisen, avoimuuden, sivistyksen ja vastuunkannon puolue.

Ville Valkonen, 25, kaupunginvaltuutettu, kansanedustajan avustaja,Paimio

Lauri Kattelus, 24, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Turku

Laura Kiijärvi, 25, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Espoo

Joonas Suominen, 29, kehityspäällikkö, varavaltuutettu, Turku

Hennariikka Andersson, 26, kaupunginvaltuutettu, Helsinki

Veera Ylimaunu, 21, Jyväskylän kokoomusopiskelijat ry:n puheenjohtaja, Jyväskylä

Tuomas Viljamaa, 28, kaupunginvaltuutettu, Turku

Jouni Markkanen, 26, kaupunginvaltuutettu, Tampere

Tuomas Telkkä, 28, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Lappeenranta

Tuulia Merivuori, 26, kaupunginvaltuutettu, Kaarina

Emil Segerman, 21, kaupunginvaltuutettu, Lappeenranta

Miika Tomi, 26, ministerin eduskunta-avustaja, Tampere

Teemu Myllärinen, 24, Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta, varapuheenjohtaja, Joensuu

Sini Korpinen, 26, pääsihteeri, Helsinki

Matti Rantanen, 28, poliittinen sihteeri, kaupunginvaltuutettu, Naantali

Saara-Sofia Sirén, 27, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Turku

Aura Salla, 29, viestintäkonsultti, varavaltuutettu, Helsinki

Karri Kattelus, 24, kansanedustajan avustaja, Naantali

Mohammad Azizi, 28, kaupunginvaltuutettu, Turku

Eero Manninen, 29, kaupunginvaltuuston varajäsen ja koulutuskuntayhtymän hallituksen jäsen, Oulu

Malla Rannikko-Laine, 28, erikoissuunnittelija, varavaltuutettu, Turku

Turkka Sinisalo, 23, opiskelija, hallituksen jäsen (SYL), Vaasa

Juha-Pekka Nurvala, 24, Euroopan keskusta-oikeistolaisten nuorten ensimmäinen varapuheenjohtaja, Lontoo

Daniel Lahti, 25, kaupunginvaltuutettu, ylioppilaskunnan puheenjohtaja, Vaasa

PS. Hesari uutisoi

Uudistamisohjelmasta ja muitakin terveisiä

Blogi on elänyt viime aikoina varsinaista hiljaiseloa. On tuntunut luontevalta raportoida valmistelusta, kokouksista ja päätöksenteosta muualla sosiaalisessa mediassa. Minut löytää Twitteristä ja Facebookista, joissa kerron esimerkiksi kokouskuulumisia reaaliaikaisesti.


Kun kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään todennäköisesti koko valtuustokauden merkittävintä asiakokonaisuutta, Uudistamisohjelmaa, tuli hyvä syy viimein päivittää laajemmin myös tätä blogia.

Uudistamisohjelmasta on käyty neuvotteluja ja keskustelua koko kevään ajan. Maaliskuussa kaupunginhallitus päätti käynnistää talousarvioon perustuvan uudistusohjelman laatimisen. Tarkoitus on uudistaa kaupungin toimintaa siten, että toiminta vastaisi paremmin niitä varten ennakoituja tuloja. Pohjimmiltaan kysymys on siis taloudesta ja tarkemmin vielä siitä miten saisimme talouttamme tasapainotettua.

Omassa puheenvuorossani korostin esilläolevien, vaikeidenkin, päätösten välttämättömyyttä. Tällä hetkellä elämme yli varojen ja velkaannumme huolestuttavan nopeasti. Tosiasia on, että uudistusohjelmassa mainitutkaan toimenpiteet eivät vielä riitä. Talouden näkymät eivät ole lupaavat.

Tarvitsemme siis säästöjä. On syytä muistaa, että uudistusohjelmassa on kyseessä kokonaisuus, pienten ja suurten asioiden kompromissi. Jokainen siinä mainittu asia on tärkeä jollekin ryhmälle ja siksi kaikki joutuvat tulemaan vastaan.

Suurin vaikutus talouden tasapainoon on hyvinvointi- ja sivistystoimialoilla. Ne vievät valtaosan budjetistamme. Koska nämä peruspalvelut ovat niin suuressa roolissa, ovat niihin kohdistuvat säästötoimenpiteet luonnollisesti myös kaikkein kivuliaimpia. Vastuulliseen päätöksentekoon kuuluu kuitenkin myös vaikeiden päätösten tekeminen

Säästöjä voidaan saada tekemällä asioita uudella tavalla. Ensisijainen keino on nimenomaan uudistamalla toimintatapoja ja rakenteita. On aivan oikein, että painopistettä siirretään ennaltaehkäisyyn ja että pohditaan kolmannen sektorin roolia, tiivistetään yhteistyötä. Erityisesti rakenteellisten muutosten osalta vaikuttavuusarviointi on kuitenkin haastavaa. Muutokset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä.

Omaisuuden myynti on yksi osa ohjelmaa. Tavoitteena on hakea vaihtoehtoisia tapoja esimerkiksi kiinteistöjen omistamiselle. Näin vapautetaan pääomaa ja samalla voidaan siirtää esimerkiksi ylläpitoon ja jäännösarvoon liittyvää riskiä. Ensisijaisesti luovutaan tyhjistä tai tyhjenevistä tiloista.

Leikkaukset, lisävelka ja veronkorotukset ovat vasta toissijaisia keinoja. Ensin pitäisi tehdä kaikki muu mahdollinen talouden tasapainottamiseksi. Veronkorotus on liian helppo ja nopea ratkaisu, ensin on syytä kääntää kaikki muut kivet. Tilanne näyttää kuitenkin siltä, että kaikkia keinoja tarvitaan. Veronkorotuskeskusteluun palataan syksyllä.

Uudistamisohjelman valmistelu on edennyt päätöksentekoon varsin nopealla aikataululla, mutta niin päätöksiäkin tarvitaan nopeasti. Tilanne ei ole helpottamassa. On hienoa, että kiireisestä aikataulusta huolimatta ryhmät löysivät yhteisymmärryksen. Neuvottelut jatkuivat aivan kokouksen alkuun asti.

Politiikassa pitäisi pystyä katsomaan tulevaisuuteen, mahdollisimman pitkällä tähtäimellä. Uuden valtuustokauden alku on tämäntyyppiselle tarkastelulle luonteva ja oikea paikka. Strategiatyön rinnalla on syytä tarkastella myös talouden raameja. Uudistamisohjelmassa on kysymys siitä, että uudistetaan kaupungin toimintaa vastaamaan toiminnan rahoittamiseen ennakoituja tuloja.

Samassa pykälässä vahvistimme toimielimille vuoden 2014 talousarvion sekä taloussuunnitelmaluvut vuosille 15 ja 16. Nämä luvut ovat tiukkoja, mutta niin on syytäkin. On kaikkien poliittisten päätöksentekijöiden yhteinen asia, että toimialoilla myös sitoudutaan näihin annettuihin raameihin. Jos jatkamme yli varojen elämistä, elämme tulevien sukupolvien kustannuksella.

Nykyiseen palvelurakenteeseen ei yksinkertaisesti ole varaa. Arvioidut verotulot, valtionosuudet ja muut tulot eivät kata sitä menopainetta, joka toiminnan ylläpitäminen tuo rahoitukseen. Meillä ei siis myöskään ole varaa siirtää näitä päätöksiä eteenpäin. Meidän on siis pakko tehdä säästöjä, vaikka niitä tuskin kukaan tekee mielellään.

Tänään valtuuston kokouksessa testattiin myös uutta videovälineistöä. Elokuussa kaupunginvaltuuston kokouksissa aloitetaan kokeilu, jossa kokoukset streamataan suorana nettiin. Tältä meininki näytti kameran takaa. Kuva: J. Rantasaari.

Kiitos!

Vaalit olivat ja menivät. Ja hyvin menivätkin. Kokoomus säilytti asemansa Suomen ja Turun suurimpana puolueena. Turussa onnistuimme pitämään 19 paikkaamme, vaikka Perussuomalaiset nostivat paikkamääränsä kuuteen valtuutettuun.

Omalta osaltani tulos oli kerrassaan hieno! Tuplasin äänimääräni viime kunnallisvaaleista ja sijoituin 1065 äänellä oman listani neljänneksi, ensimmäisenä naisena. Aivan huikea luottamuksen osoitus äänestäjiltä.

Suuri kiitos jokaiselle äänestäjälle, tukijalle ja vaalityötä tehneelle! Tällä vahvalla äänestäjien antamalla mandaatilla lähden nöyränä ja innostuneena jatkamaan työtäni Turun kaupunginvaltuustossa.

Kaikkiaan nämä vaalit olivat Turussa muutoksen vaalit. Lähes puolet uuden valtuuston jäsenistä ovat uusia valtuutettuja. Kokoomuksen ryhmästäkin 8 valtuutettua on uusia voimia, ensimmäisissä varavaltuutetuissa heti pari lisää. Tämä on mielestäni todella hienoa! Uudistumisesta näissä vaaleissa olikin kysymys.

Lopputuloksessa harmittamaan jäi vain yksi asia: äänestysprosentti jäi harmillisen alas. Vain vähän yli puolet, 55,4% äänioikeutetuista, vaivautui antamaan äänensä omalta kannaltaan kaikkein merkittävimmissä vaaleissa. Tässä on meillä kaikilla pohdinnan paikka. Miten voisimme edistää kunnallispolitiikan ja kaupunkilaisten arjen vuoropuhelua?

Työ siis jatkuu. Lämpimät kiitokset luottamuksesta!

Flash mob

Järjestettiin yhdessä Maija Niskalan kanssa Flash mob -tempaus viime lauantaina. Ideana oli kampanjoida pysähtyneisyyttä vastaan. Joku ehkä tunnistaa videolta pari vierailevaa tähteä. :)

Liikuntapaikat kuntoon!

Olin eilen puhumassa SLU:n olosuhdeseminaarissa Arena 2012 liikuntapaikka-rakentamisen ammattitapahtumassa Helginsin messukeskuksessa. Seminaarin teemana oli liikuntapaikkojen käyttöpolitiikka. Tähän oli minulla mielenkiintoinen rooli, kun tarkastelen liikuntapaikkapolitiikkaa monesta eri näkökulmasta. Tässä tapauksessa näkökulmani oli kuitenkin hyvin voimistelupainotteinen.

Ensinnäkin valmentajana: Olen valmentanut joukkuevoimistelua jostakin 90-luvun puolivälistä saakka. Tälläkin hetkellä olen mukana kahden joukkueen valmennuksessa, kahdessa eri seurassa. Tähän väliin mahtuu monta joukkueellista voimistelijoita sekä monia monia tunteja eri jumppasaleilla. Yksi asia on varma, valmentajan näkökulmasta löytyy aina vuoroista ja saleista puutteita.

Turussa olisi voimisteluolosuhteissa kuitenkin aidosti parantamisen varaa. Voimistelu on Suomen eniten harrastettu ohjattu liikuntamuoto. Turku on vahva voimistelukaupunki. Turusta löytyy nopeallakin laskemisella parikymmentä voimisteluseuraa. Niissä voimistelee tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä, pääasiassa lapsia ja nuoria. Suurin osa harjoittelusta tapahtuu koulujen saleissa. Niiden käytöstä on selkeät periaatteet ja salivuoroista on pulaa vähän joka lajissa.

Kun puhutaan kilpailemisesta (niin harraste- kuin huipputasolla), vaaditaan olosuhteiltakin jo vähän enemmän. Itse tunnen parhaiten oman lajini joukkuevoimistelun olosuhdetilannetta. Joukkuevoimistelussa olosuhteena on 13mx13m matto. Vähän samaan tapaan, kun jalkapalloilijoiden olisi hyvä päästä treenaamaan nurmikentällä, tulisi voimistelijoiden päästä treenaamaan matolla.

Turussa on kuitenkin vain yksi liikuntapaikka, jossa mattoharjoittelu on mahdollista: Lintulan sali entisen Palatsin ylimmässä kerroksessa Eerikinkadulla. Salissa on kaksi mattoa, mutta koska tila on niin ahdas, eivät matot mahdu rinnakkain vaan ovat aseteltuna puoliksi päällekkäin. Käytännössä kaikkien turkulaisten joukkuevoimistelijoiden ja rytmisten voimistelijoiden käytössä on siis yhteensä vain puolitoista mattoa. Samassa tilassa harjoittelee myös Turun Sirkus, sillä kuten voimistelu, myös sirkustoiminta edellyttää korkeutta.

Lintulassa. Kuvassa näkyy, miten matot ovat päällekkäin. Vihreän verhon takana sirkustoimintaa.

Ymmärrettävästi Lintula on turkulaiselle voimistelutoiminnalle elinehto. Liikuntaolosuhteena paikka on valitettavasti yksinkertaisesti täysin riittämätön ja huonokuntoinen. Paitsi ahdas, myös meluisa. Kesällä tukalan kuuma ja talvella hyytävän kylmä. Puutteelliset sosiaalitilat (käytössä vain yksi huonokuntoinen WC). Tila ei myöskään ole esteetön.

Voimistelu liikuttaa kaupungissa isoja massoja ja voimistelijat ansaitsisivat kunnolliset tilat. Olosuhteet, jotka olisivat voimistelijoiden ja valmentajien terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä voimistelulajien harrastajamäärien edellyttämällä tasolla.


Toiseksi Suomen Voimisteluliiton hallituksen jäsenenä: Voimisteluliitossa on viime aikoina puhuttu paljon voimistelun olosuhteista. Meillä oli oikein olosuhteiden teemavuosikin! Tiedossa on, että uudet voimistelulajit, lajien kehittyminen, tason nousu sekä kasvavat harrastajamäärät ovat lisänneet voimisteluolosuhteiden vaatimuksia.

Lajien olemassaolon edellytys ovat kunnolliset olosuhteet. Lähtökohtaisestihan voimistelu ei vaadi kummoisiakaan olosuhteita: perusjumppaan riittää kun on lattiatilaa. Telinevoimistelussa kuitenkin edellytyksenä ovat (luonnollisesti) telineet ja joukkuevoimistelussa ja rytmisessä se aikaisemmin mainittu matto. Kilpa-aerobic vaatii kilpatasolla erityisen parketin. Kaikkiaan lajeja Voimisteluliiton alla on kahdeksan ja jokaisella on toki vähän omat jutut.

Voimistelulla on nostetta ja monen lajin kohdalla tilanne on sellainen, että tulijoita olisi paljon enemmän kuin mitä olosuhteet mahdollistavat. Uusia ryhmiä ei voida perustaa, koska ei ole vuoroja joilla ne voisivat harjoitella.

Haasteita tilojen kanssa on erityisesti suurissa kaupungeissa. Harrastajamäärät ovat huikeita! Suurimmat ongelmat ovat juurikin matto- ja telineolosuhteiden niukkuus, muissa voimistelulajeissa tilanne on ymmärtääkseni parempi. Koulujen salien osalta on tärkeä huomioida sijainti, sillä osa voimistelijoista on todella nuoria ja heidän pitää voida tulla harjoituksiin myös itsekseen. Liittotasoisesti olemme toivoneet selkeitä periaatteita vuorojakoihin sekä mahdollisuutta ns. nimikkokouluihin. Tällöin esimerkiksi jonkun koulun saliin voitaisiin tuoda matto ja keskittää voimisteluseurojen vuorot sinne.

OKM on vastikään julkaissut kirjan: Voimistelutilojen suunnittelu. Se on osa OKM:n liikuntapaikkajulkaisujen sarjaa. Julkaisussa annetaan perustiedot voimistelutilojen suunnittelua varten. Voimisteluliitto on ollut vahvasti mukana julkaisun laatimisessa. Suosittelen, saatavilla täältä.


Kolmanneksi liikuntalautakunnan puheenjohtajana: Kun minut valittiin Turun kaupunginvaltuustoon ja liikuntalautakunnan puheenjohtajaksi 4 vuotta sitten, minulla oli selkeä tavoite: saada päätös palloiluhallista. Tästä olen moneen otteeseen puhunutkin. Ilokseni tämä asia nyt etenee, mikä on mahtavaa! Seuraava ja ehdottoman tärkeä liikuntapaikkainvestointi on kunnollisen voimisteluolosuhteen saaminen Turkuun.

Liikuntalautakuntamme on yksimielisesti pitänyt palloiluhallihanketta liikuntapaikkojen ykköshankkeenamme. Viime keväänä kävimme paljon keskustelua myös muiden liikuntapaikkojen puutteista. Kriittisimpinä kohteina nousi esille Lintula ja Alfa (erityisesti budohalli siellä). Alfan osalta olemme saaneet esitettyä ratkaisuehdotuksen, mutta Lintulan osalta tilanne on vaikeampi.

Suurin haaste on korkeusvaatimus. Voimistelijoille olisi varmasti jo aikaisemminkin osoitettu uutta tai lisää tilaa, mutta ongelmana on että kaupungilla on ylipäänsä hyvin vähän tiloja, joissa korkeutta on voimistelulle riittävästi. Lisänä tulevat toki muutkin kunnollisen voimistelusalin edellytykset.

Lintulan osalta tilan puutteellisuus ei edes ole ollut se suurin kysymys. Alemmat kerrokset omistavalla yksityisellä taholla oli Lintulan saliin osto-optio, joka päättyi kesäkuussa. Optiota ei käytetty. Sittemmin olen ymmärtänyt, että saliin olisi tulossa kunnollinen kattoremontti. Se on toki muuten hyvä, mutta kattoremontin myötä saliin olisi tulossa palkit, joiden johdosta sali ei enää täyttäisi lajin vaatimia edellytyksiä. Olemassa on edelleen uhka, ettei voimistelutoimintaa voida ko. tilassa kovin kauaa jatkaa.

Lintulalle tarvitaan siis korvaavat tilat. Ei mikään helppo homma. Viime keväänä liikuntalautakunta pyysi (ehdotuksestani) liikuntatoimea laatimaan tarveselvityksen Lintulan korvaavasta tilasta. Tarveselvityksessä kuvataan tilan nykytilanne sekä ilmenneet tarpeet. Tarveselvitys tehtiin ja se käsiteltiin kokouksessamme 20.3. Esitimme, että Lintulan tilatarpeet tulee ratkaista pikaisesti. Pöytäkirja (sisältää koko selvityksen) täällä.

Tässä kuitenkin tiivistettynä oleellisin:

• Lintula vaatii perusteellista korjausta tai korvaaviin tiloihin siirtymistä. Salin koko on n. 900m², josta voimistelulla on n. 600m² ja sirkuksella 300m².
• Lintulan salin suurimmat puutteet liittyvät ilmanvaihtoon ja sosiaalitilojen puuttumiseen. Lintulan yleisilme on epäsiisti ja yleiskunto välttävä. Salissa on talvella kylmä, noin 14–15 astetta ja kesällä hyvin kuuma. Puulattia hilseilee ja on vino. Sosiaalitilat ovat puutteelliset. Tila on ahdas, eikä sinne mahdu kahta voimistelumattoa rinnakkain. Korvaavien tilojen suunnittelussa tärkeä kriteeri on lajien vaatima korkeus 8 metriä.
• Tila ei ole esteetön
• Liikuntatilassa on kova melu ja hälinä, harjoittelurauha on olematon
• Voimisteluseurat eivät tällä hetkellä voi perustaa uusia ryhmiä, sillä kaikki ajat voimistelumatoilla ovat täynnä. Myös nykyisten ryhmien kysyntä vuoroihin on suurempaa, kuin mitä vuoroja voidaan nyt jakaa.
• Voimisteluseurojen toive mattojen määrälle olisi 3-4 ja niin, että ne voisi tarpeen mukaan erottaa toisistaan väliverhoilla.
• Salia käyttäville tahoille olisi itse harjoittelu- ja sosiaalitilojen lisäksi tarpeen yhteinen toimisto sekä ohjeisharjoittelutilat: balettisali lämmittelyyn ja pienryhmätoimintaan. Myös varastohuone ja lukolliset kaapit olisivat tarpeen välineiden ja musiikkilaitteiden säilytystä varten.
• Mikäli tilassa olisi katsomo n. max 500 hengelle, olisi tilassa mahdollisuus järjestää myös katsastuksia ja kilpailuja. Se helpottaisi nykyistä kilpailujen järjestämistilannetta huomattavasti.
• Mahdollisen uuden harjoittelutilan tulisi olla hyvien kulku- ja liikenneyhteyksien (lähinnä bussi) päässä.

Tarveselvityksen tilaohjelma:

 

Liikuntalautakunnan puheenjohtajana minulla täytyy toki olla laajempikin näkemys yleensä liikuntaolosuhteisiimme. Liikuntapolitiikassahan ylipäänstä olosuhteet ja vuorojaot ovat aina ikuisuusaiheita, eikä olosuhdeasiaan ikinä ole yhtä oikeaa ratkaisua.

Eilisessä seminaarissa esittelin muun muassa käyttöpolitiikkaamme ja jakoperiaatteitamme Turussa. Käytännössähän homma menee niin, että lautakunta päättää periaatteet, joiden pohjalta seuroille myönnetään anomuksesta vuoroja liikuntapalvelukeskuksen toimesta.

Perusperiaatteitamme on muun muassa, että lasten vuorot tulisi olla ajoitettu ennen klo 20, tilojen käyttö tulisi olla mahdollisimman tehokasta ja vuorojen jakaminen läpinäkyvää. Käytännössä periaatteista joudutaan joustamaan, sillä vuoroja haetaa yksinkertaisesti enemmän kuin mitä niitä on jakaa. Toki täytyy huomioida myös lajien vaatimukset ja harrastemuoto. Osa vuoroista on jaettu ns. vapaille sidosryhmille, esimerkiksi kaveriporukoiden tai työyhteisöjen liikkumista varten. Lapset ja nuoret harjoittelevat Turussa kunnan tiloissa maksutta. (Tästä on syytä pitää kiinni myös jatkossa!)

Neljänneksi kaupunginvaltuutettuna: Kun puhutaan valtuustotason päätöksenteosta, on näkökulma toki laajempi. Esimerkiksi investointien osalta, liikuntalautakuntahan voi toimia vain oman budjettinsa rajoissa. Valtuustotasoisesti päätetään suuremmista hankkeista. Ja kun taloudellinen tilanne on mitä on, ei investointipäätösten tekeminen ole helppoa. Itse uskon kuitenkin siihen, että järkevästi toteutetut satsaukset liikuntaan ja urheiluun ovat aina investointeja tulevaisuuteen. Etenkin silloin, kun olemassa olevissa olosuhteissa on kiistattomia puutteita.

Palloiluhallista puhuttiin 30 vuotta, kunnes se nyt viimein eteni. Voimistelun osalta asioiden soisi etenevän vähän nopeammin. Töitä sen eteen ainakin tehdään.  

Viikon kuumia puheenaiheita

Valtakunnan politiikkaan mahtui viime viikolla oikeastaan vain kaksi asiaa: rahoitusmarkkinavero ja sairauslomakarenssi.

Rahoitusmarkkinaverokeskustelu lähti käyntiin valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen linjauksesta. Ministeri Urpilaisen mielestä Suomen tulisi ottaa vero käyttöön ensimmäisten maiden joukossa, siitäkin huolimatta, että vero koskisi vain pientä osaa EU-maista. Useat asiantuntijat ovat jyrkin sanoin tuoneet esille huolensa siitä, miten vero tässä muodossa toteutuessaan vaikuttaisi Suomen markkinoihin ja kilpailukykyyn. Se, että naapurimaamme Ruotsi vastustaa veroa, tekee asiasta meille vielä vaikeamman. Suomen ei kannata ehdoin tahdoin vaarantaa kilpailukykyään tai talouskasvuaan tämäntyyppisillä kokeiluilla, erityisesti kun taustalla tuntuu olevan vahvasti ideologinen ajatus. Pienen porukan rahoitusmarkkinavero vaarantaa suomalaisten työpaikkoja. Mikäli vero osoittautuisi erityiseni toimivaksi, pääsee Suomi siihen kyllä mukaan myös myöhemmässä vaiheessa. Suomi voisi halutessaan liittyä transaktioveroon myöhemminkin valmistelun aikana tai sittenkin, kun järjestelmä on jo olemassa.Suomi voisi halutessaan liittyä transaktioveroon myöhemminkin valmistelun aikana tai sittenkin, kun järjestelmä on jo olemassa.Suomi voisi halutessaan liittyä transaktioveroon myöhemminkin valmistelun aikana tai sittenkin, kun järjestelmä on jo olemassa.

Sairauslomakarenssi taas nousi keskusteluun Kokoomuksen puoluevaltuuston hyväksymän aloitteen kautta. Ruotsissahan on jo käytössä malli, jossa ensimmäinen sairaslomapäivä on palkaton. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että samantyyppistä käytäntöä on Suomessakin usealla alalla. Kysymyksessä on kuitenkin työmarkkina-asia, joten siitä päättäminen kuuluu niihin pöytiin. Joka tapauksessa sairauspoissaoloja tulee saada vähennettyä ja työn tuottavuutta parannettua. Satsaukset työhyvinvointiin ja työssä viihtymiseen ovat askeleita oikeaan suuntaan. Kenenkään ei tietenkään pidä mennä töihin sairaana.

Jo kahtena viikkona peräkkäin päästiin äänestämään hallituksen luottamuksesta. Edellisellä viikolla käsittelyssä oli Keskustan välikysymys vanhusten hoidosta ja viime viikolla vuorossa oli Perussuomalaisten välikysymys kuntauudistuksesta ja lähipalveluista. Perussuomalaisilla ei tunnu olevan omaa mallia kuntauudistukseen lainkaan. Tämä teki heidän omasta aloitteestaan lähteneestä välikysymyskeskustelusta hieman hämmentävää. Olisi mielenkiintoista kuulla perussuomalaisilta oikeita ratkaisuvaihtoehtoja pelkän ongelmien listaamisen sijaan. Viimeviikkoinen välikysymys oli jo yhdeksäs tällä vaalikaudella ja uskoisin että lisää lienee vielä luvassa ennen vaaleja.

Turussa jännitetään nyt, saako Turun telakka uuden merkittävän risteilijätilauksen. Tämä olisi todella hyvä uutinen Turulle, telakkateollisuudella kun on meille niin suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys. Uuden risteilijän työllistävä vaikutus olisi peräti 12 000 henkilötyövuotta. Pidetään sormet ristissä, että homma saadaan maaliin asti.

Turkulainen 19.9.2012: Maksujen korotukset uhkaavat liikuntapalveluja

Liikuntalautakunta on ollut todella tunnollinen oppilas, eikä ole juuri koskaan ylittänyt annettua raamilukua. Nyt siihen on hyvät syyt ja perusteet. Olisi todella sääli joutua karsimaan nykyisestä palvelutasostamme.

Liikuntalautakunnan päätös 11.9. kokouksesta:

Liikuntalautakunta päätti esittää liitteiden 1- 4 mukaista talousarviota vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2014 -2016. Ehdotus poikkeaa liikuntalautakunnalle annetusta ohjeluvusta 1 163 333 €. Lisäksi liikuntalautakunta päätti esittää Alfan liikuntatilojen peruskorjauksen ja laajennuksen toteutusta kevätkauden 2013 kuluessa kokouksessaan 26.3.2012 § 33 päättämällään tavalla niin, että toiminta voi siellä käynnistyä 1.9.2013. Tästä aiheutuva vuokramenojen kasvu on n. 135.000 €/2013.

Mikäli liikuntalautakunta ei saa 2013 ohjelukuunsa pyytämäänsä 1.298.333 euron korotusta, joutuu se arvioimaan taloutensa tasapainottamista mm. seuraavien säästökohteiden välillä:
- taksankorotukset mm. lasten hinnat
- Lausteen ja Paattisten uimahallit kiinni
- jäähallien käyttöjakson lyhentäminen
- Impivaaran Uimahallin hinnan alennuspäätöksen 6/12 peruminen (214.000 €)
- viestinnän suunnittelija (45.000)
- seurojen laatuhanke (45.000)
- seura-avustukset
- avoinna olevia vakanssien täyttämättä jättäminen
- jo päätetty siivoustason nosto (50.000)

Lopuksi liikuntalautakunta muistuttaa siitä, että se on kuluneen 10 vuoden aikana joka vuosi kyennyt toimimaan tarkasti sille myönnettyjen määrärahojen puitteissa.

Päätös tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.
 

(Koko pöytäkirjan kyseinen pykälä löytyy täältä) 

Puhe liikuntalautakunnan 90v. juhlassa

Emännöin perjantaina liikuntalautakunnan 90-vuotisjuhlaa Kupittaan urheiluhallissa. Paikalla oli noin 550 juhlavierasta: nykyisiä ja entisiä lautakunnan jäseniä, liikuntapalvelukeskuksen nykyistä ja entistä henkilökuntaa, urheiluseurojen edustajia, yhteistyökumppaneita ja muita sidosryhmien edustajia. Kupittaan urheiluhalliin oli luotu onnistunut tunnelma: samalla kertaa juhlava ja rento.

Ohjelmassa oli puheiden lisäksi Liikunnan iloa 90 vuotta - juhlakavalkadi, vapaaehtoisvoimin koottu liikuntaa ja teatteria yhdistävä näytös, jossa käytiin läpi liikuntalautakunnan vuosikymmenet. Hienon kokonaisuuden takana oli Matti Niemi, liikuntatoimen entinen työntekijä hänkin!

Ilokseni voimistelu oli näyttävästi esillä ohjelmassa. Mukana olivat upeat joukkuevoimistelujoukkueet Team Turku sekä Sanix, joiden vapaaohjelmat saavat ihon kananlihalle joka kerta, riippumatta siitä miten monta kertaa ne on nähnyt. Lisäksi Turun Liikuntaseuran taitavat ja suloiset pikkurytmiset hurmasivat koko yleisön. Muista liikuntaseuroista mukana olivat Varsinais-Suomen Rhönradvoimistelijat, Turun Tähtitanssi sekä Turun Raskassarja.

Juhlat olivat kaikkiaan todella onnistuneet. Lämmin kiitos kaikille mukanaolleille!

Ohessa pitämäni juhlapuhe. Lisää juhlatunnelmia täällä.

Arvoisa juhlapuhuja liikuntaneuvos Timo Haukilahti,
Arvoista juhlavieraat, hyvät ystävät,

 

Lämpimästi tervetuloa Turun kaupungin liikuntalautakunnan 90-vuotisjuhlaan.

 

Juuri tällä samaisella hetkellä, 90 vuotta sitten syyskuun 14. päivänä vuonna 1922, perustettiin Turkuun urheilulautakunta. Moni asia on muuttunut, mutta moni asia on kestänyt aikaa. Perustehtävä on säilynyt samana: tavoitteenamme on saada turkulaiset liikkumaan ja lisätä siten heidän hyvinvointiaan.

 

Perusajatuksen lisäksi kaksi muutakin asiaa on säilynyt ajankohtaisina perustamisesta lähtien. Ensinnäkin, seurat ovat merkittävässä roolissa kaupungin liikunnassa. Koko liikuntalautakunta on perustettu paikallisten urheiluseurojen aktiivisuuden ansioista ja tänäkin päivänä seurat vaikuttavat aktiivisesti. Meillä on yli 300 seuraa, jotka liikuttavat yli 60 000 turkulaista viikoittain. Toiseksi, olosuhteiden eteen riittää työtä. Yksi ensimmäisistä lautakunnan ehdotuksista oli esitys voimistelusalon saamisesta seurojen käyttöön. Kaikki, jotka tuntevat tämänhetkisen voimistelusalin Lintulan, tietävät miten ajankohtainen aihe on yhä edelleenkin.

 

Liikunnan olosuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen on varmasti ollut jokaisen näinä vuosikymmeninä vaikuttaneen liikuntalautakunnan agendalla. Myös tällä hetkellä istuvan. Paitsi henkilökohtainen mieliaiheeni, myös koko lautakuntamme yksimielinen ykköshanke on koko kauden ajan ollut kunnollisen sisäpalloiluhallin saaminen Turkuun. Palloiluhallin tarpeesta on puhuttu kauemmin kuin minä olen edes elänyt, kolmasosa koko liikuntalautakunnan pitkästä historiasta. Asia on siis ollut meille tärkeä. Tänä aamuna saimmekin kuulla iloisia uutisia: palloiluhalli etenee nyt hankintamenettelyyn! Reilun kolmenkymmenen vuoden työ palkintaan, kun uusi halli otetaan käyttöön Kupittaan liikuntakeskuksessa elokuussa 2015. Arvoisa kaupunginjohtaja Aleksi Randell,  arvoisa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve, kiitos tämän asian eteenpäinviemisestä. Emme olisi voineet toivoa parempaa syntymäpäivälahjaa!

 

 

Hyvät ystävät,

 

Liikunta on peruspalvelu ja jokaisen kuntalaisen oikeus. Kuitenkin kuntakohtaiset erot liikunnan järjestämisessä ovat suuret. Vaikka emme sitä aina itse muista, Turku on upea liikunta- ja urheilukaupunki. Voimme olla ylpeitä monesta asiasta, joissa olemme edelläkävijä, paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti. Vaikka meillä on verrokkikuntiin nähden pienemmät resurssit, olemme saaneet aikaan paljon, mitä muualla ei ole. Meillä on esimerkiksi liikunnalle oma lautakunta ja järjestöjen tueksi liikuntatoimessa oma yksikkö järjestöliikunnalle. Turussa toimii aktiivinen seurakenttä, jota tuemme 1,5 miljoonalla eurolla vuodessa. Se on enemmän kuin missään muualla. Meillä toimii seuraparlamentti. Meillä on maksuttomat vuorot lapsille ja nuorille ja tarjoamme maksutonta koulutusta valmentajille ja ohjaajille. Teemme hyvää yhteistyötä yli hallintokuntarajojen, joista esimerkkinä uraauurtava vapaa-aika hallintokuntien yhteinen ennaltaehkäisevän virikkeellisen vapaa-ajan hanke Eviva. Meillä on yli 500 liikuntapaikkaa ja ulkoilureittiä, nostettakoon esimerkiksi vielä upeat puistokuntosalit, joita löytyy ympäri kaupunkia. Ja totta kai, miellä on Suomen paras uimahalli, uudistunut Impivaara! Tarjoamme ohjattua liikuntaa kaiken ikäisille ja tasoisille kaupunkilaisille: Hikinen tusina, Leidit liikkelle, Power action ja vaikka mitä muuta. Meillä on tarjolla maksutonta koko perheen liikuntaa joka sunnuntai Lasten liikunnan ihmemaassa.

 

Eikä pidä unohtaa urheilumenestystämme. Huippu-urheilu on tärkeä osa turkulaista identiteettiämme. Vuosittain turkulaiset urheilijat saavuttavat menestystä kymmenissä lajeissa. Täällä urheillaan korkealla tasolla. Meidän tulee pitää huolta siitä, että urheilijoillamme on riittävät toimintaedellytykset harjoitteluun ja seuroilla huippu-urheilun kehittämiseen. Tämän eteen on tehty töitä, mutta on selvää että tekemistä vielä riittää.

 

Tässä olemme nyt ja voimme todeta, että moni asia on hyvin. Mutta totta kai meidän tulee nyt katsoa eteenpäin.

Maailma muuttuu ja meidän on muuttava sen mukana. Suomalainen urheilukenttä on murroksessa. Ei ole itsestään selvää, mitkä lajit tuovat tulevaisuudessa menestystä Suomeen tai Turkuun. Kun rakenteet muuttuvat, toimintatapojen tulee muuttua, myös paikallisesti. Koko Suomen liikunta- ja urheilukenttä on saamassa uuden rakenteen. Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry, Nuori Suomi ry, Kuntoliikuntaliitto ry ja Suomen Olympiakomitea ry perustivat 18. kesäkuuta 2012 uuden liikunnan kattojärjestön. Myös Turussa rakenteita uudistetaan. Uuden hallintorakenteen ja johtamisjärjestelmän myötä liikuntatoimi, nuorisotoimi ja kulttuuritoimi yhdistyvät yhdeksi vapaa-ajan toimialaksi.
 

Miten varmistamme, että olemme jatkossakin osaava ja kehittyvä liikunta- ja urheilukaupunki? Ensiarvoista on, että lautakunta todellakin on olemassa ja saamme silloin juhlia 100-vuotiasta lautakuntaa. Vaikka hallinnon yhdistyvät, on tärkeää että lautakunnat säilyvät itsenäisinä jatkossakin. Ehkä liikuntalautakunnan 100-vuotisjuhlat järjestetään, silloin jo 7-vuotiaaksi ehtineessä palloiluhallissa. Vaihtoehtoisia paikkoja voisivat olla esimerkiksi voimistelukäyttöön valmistunut uusi sali tai ehkäpä juhlat voitaisiin järjestää ulkosalla, kun pesäpallostadionillakin vihdoin on katettu katsomo.
 

Millainen Turku sitten on liikuntakaupunkina vuonna 2022, kun lautakunta täyttää 100 vuotta?  Toivon todella, että tulevaisuuden Turku on aktiivinen ja elävä sporttikaupunki, jossa olosuhteiden lisäksi urheiluasenne on kunnossa. Toivon, että Turku on edelleen liikunnan mallikaupunki, jonne suuret urheilukilpailut ja kansainväliset liikuntatapahtumat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi.

 

Liikunnassa on hirvittävästi potentiaalia. Liikunta lisää tutkitusti hyvinvointia ja urheilu tuo ihmiset yhteen. Kun liikunta on osa koko kaupungin strategiaa ja sillä on selkeä rooli päätöksenteon rakenteissa, saamme Sportti-Turusta kaupungille ison vetovoima- ja kilpailukykytekijän. Se kannattaa hyödyntää.

 

 

Arvoisa juhlaväki,

 

90 vuotta sitten kopsahti nuija urheilulautakunnan perustamiseksi. Tänä iltana kopsahti korko, juhlan kunniaksi. Juhlimme liikunnan iloa 90 vuotta. Liikunnan iloa, juuri sitä toivotan teille kaikille.

Kiitos.

Vaaliteemojen pyörittelyä

Tänään on ennakkoäänestyksen alkuun tasan kuukausi! Vaalihulina alkaa käydä ympärillä, mutta jotenkin sitä ei ollut täysin vielä orientoitunut siihen, että kunnallisvaalit todellakin ovat ihan nurkan takana. Neljä vuotta on mennyt käsittämättömän nopeasti.

Vaalien lähestyessä on tullut pyöriteltyä erinäisiä ajatuksia mahdollisia vaalimateriaaleja varten. En ole itse oikein ollut omiani kirjaamaan tiettyjä vaaliteemoja. Ajattelen niin, että koska kaupunginvaltuutetut kuitenkin tekevät päätöksiä ihan kaikenlaisista politiikan aiheista, on joten hankalaa nimetä niistä jotain omia suosikkeja. Vaaliteesien kirjoittaminen on vaikeaa, etenkin kun olisi kovasti sanottavaa vähän kaikesta. Ei mikään politiikan sektori ole valmis.

No, yritin kumminkin. Alla joitakin ajatuksia tulevaisuuden Turusta. Yritin pitää lyhyenä, mutta kun kaikki on niin tärkeää! Siksi alla lyhyet ranskikset ja perään sitten vähän pidemmät selitykset. Ja asiaahan olisi sitten riittänyt vaikka kuinka.


LIIKKUVA TURKU
- painopiste ennaltaehkäisyyn
- liikunnasta vetovoimaa ja kilpailukykyä
- urheiluseurojen toimintaedellytysten turvaaminen
- liikuntapaikat kuntoon

Politiikkaan minut alun perin toi toiminta urheiluseurassa. Siksi liikuntaan liittyvä päätöksenteko on aina ollut lähellä sydäntäni. Edelleen olen mukana seuratoiminnassa ja valmennustyössä. Kuluneen vaalikauden olen vaikuttanut Turussa myös liikuntalautakunnan puheenjohtajana. Tunnen niin valtakunnan kuin paikallisen liikuntapolitiikan kie-murat ja haasteet. Olen väsymätön ennaltaehkäisyn puolestapuhuja. Pitkällä aikavälillä satsaukset liikuntaan myös tuovat säästöjä, koska ihmiset voivat paremmin.
Liikunnassa on valtavasti potentiaalia! Liikunnalla on hurjasti positiivisia vaikutuksia: paitsi terveyttä edistäviä, myös sosiaalisia ja yhteisöllisiä. Jokainen urheiluseurassa toiminut tietää, miltä tuntuu vetää seuraverkkarit päälle!

Turku on upea urheilukaupunki ja meidän tulisikin tehdä Sportti-Turusta kaupungin vetovoima- ja kilpailutekijä.

Turussa toimii yli 300 seuraa, jotka liikuttavat yli 60 000 turkulaista, pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Kaupungin tuki seuroille on tärkeä satsaus kaupunkilaisten hyvinvointiin. Siitä tulee pitää kiinni. Myös seurojen ja kaupungin välistä yhteistyötä on mahdollista tiivistää entisestään. Turulla on kaikki mahdollisuudet olla seurayhteistyön edelläkävijä kansainvälisestikin katsottuna!

Liikuntapaikkojen osalta asiat ovat hyvin ja huonosti. Meillä on upeita liikuntaolosuhteita, muun muassa tänä vuon-na valmistunut uusi Impivaaran uimahalli! Valitettavasti myös moni muu liikuntapaikka kaipaa kipeästi remonttia. Tärkeimpänä hankkeena on palloiluhallin saaminen Turkuun. Tämän eteen olen tehnyt kovasti töitä kuluvalla vaali-kaudella ja ilokseni hanke nyt etenee. Seuraavana vuorossa ovat Lintulan voimistelusalin totaalinen peruskorjaus tai uusien tilojen hankinta, Samppalinnan maauimalan peruskorjaus sekä katetun katsomon saaminen Kupittaan pesäpallostadionille. Kaikki nämä hankkeet ovat tärkeitä ja niille on olemassa varsin hyvät perusteet. Ulkoilureitit ja koulujen pihat ovat tärkeitä lähiliikuntapaikkoja. Näitä helposti lähestyttäviä liikuntapaikkoja voidaan kunnostaa pienilläkin investoinneilla isoa joukkoa liikuttaviksi!


LÄHEINEN TURKU
- lähipalvelut aidosti lähelle kotia
- palveluihin lisää valinnanvapautta
- paremmat pyörätiet
- kyllä pikaraitiotielle

Palveluita arvioidessa yksi tärkeimmistä kriteereistä (laadun jälkeen) on niiden saavutettavuus. Peruspalvelut tulisi olla saatavilla lähellä kotia. Eri asia sitten on, mitkä kaikki palvelut peruspalveluiksi määritellään. Sekään ei ole helppo tehtävä. Lähtökohtaisesti terveys-, opetus- ja päivähoitopalveluita tulisi löytyä kohtuullisen välimatkan päästä jokaisen kaupunkilaisen kotia. Palveluita kehitettäessä myös teknologia tuo omia mahdollisuuksiaan esimerkiksi ajanvarauksiin. Sekin on saavutettavuutta.

Kaikkiaan kaupunkilaisilla tulisi olla mahdollisuus itse päättää palveluidensa hankkimisesta. Kannatan lisää valin-nanvapautta. Asiakkaan näkökulmasta lienee yhdentekevää, kuka palvelun tuottaa ja mikä taho taustalla on, kun-han palvelu pelaa ja hinta on kohdillaan. Palveluseteli on oiva keino, jota kannattaisi hyödyntää nykyistä laajemmin.

Läheisyyteen liittyy myös logistiikka. Etäisyyksillä on sitä vähemmän merkitystä, mitä paremmin liikenne toimii. Asun itse keskustan tuntumassa ja kuljen paljon pyöräillen. Pyöräteitä tulisi parantaa etenkin keskusta-yliopisto -akselilla. Jo tehdyt hyvät päätökset pitää vihdoinkin saada toteutukseen. Pyörätiet ovat kaupungin suosituimpia liikuntapaikkoja ja toimiva pyörätieverkosto aidosti parantaa elämänlaatua monestakin näkökulmasta. Me pyöräilijät ansaitsemme paremmat pyörätiet!

Fillarin lisäksi kuljen monella muullakin kulkuvälineellä. Liikenteen pitäisi olla sujuvaa niin kävellen, pyöräillen, au-tolla kuin bussilla. Pikaraitiotie olisi mielestäni erittäin tervetullut lisä kaupungin liikenteeseen. Se olisi myös ympä-ristöystävällinen kulkupeli.

LAHJAKAS TURKU
- valmistuville nuorille töitä
- päätösten yritysvaikutusten arviointi
- luovan talouden ja uusien innovaatioiden tukeminen
- lisää kaupunkikulttuuria
- katseet kansainvälisyyteen

Tällä hetkellä Turku ei saa hyödynnettyä kaupungissa kasvavaa osaamista, koska valmistuvat nuoret eivät löydä alueelta töitä. Tämä on iso ongelma, johon olen saanut tutustua omakohtaisestikin. Uusia työpaikkoja ei synny ilman yrityksiä, joten kaupungin on oltava vetovoimainen elinkeinoelämän silmissä. Kaikki politiikka vaikuttaa myös elinkeinoelämään, joten vaikutukset yritystoimintaan tulee huomioida kaikissa päätöksissä. Myös tiivistämällä yh-teistyötä korkeakoulujen ja paikallisten yritysten kanssa voidaan edistää nuorten työllistymismahdollisuuksia.

Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 antoi Turulle hyvät eväät kehittyä myös luovan talouden keskuksena. Työ ei päät-tynyt juhlavuoden päättymiseen, vaan hyviä toimintoja on syytä jatkaa ja kehittää edelleen. Itse näen kulttuurin laajasti, sen voidaan nähdä tarkoittavan lähes mitä vain, mikä tuottaa hyvinvointia kaupunkilaisille. Siis korkeakult-tuurin lisäksi kaupunkifestareita, kirpputoreja, katukahviloita, urheilukilpailuja ja kansainvälisyyttä.

Erilaisia yritystukimuotoja ja -palveluita tulee kehittää sellaisiksi, että ne tukevat perinteisten yritysmuotojen lisäksi myös uudenlaisia, usein suoraan kansainväliseen toimintaympäristöön syntyviä kasvuyrityksiä. Ties minkälaisia menestystarinoita ja innovaatioita Turusta vielä syntyykään! Logomo ja kehityksen alla oleva Fortuna-kortteli muo-dostavat oivat puitteet kulttuurille ja luovan talouden yrittäjille. Tuetaan uutta yrittäjyyttä ja yritysten kansainvälisty-mispyrkimyksiä, hyödynnetään Turun sijainti ja logistiset mahdollisuudet.