Turku tarvitsee työtä

Olin viime vuonna projektipäällikkönä Turun Nuorkauppakamarin Paluumuuttaja-kyselyssä, jonka tuloksia Turun Sanomat uutisoi pariinkin otteeseen. Kyselyssä kartoitettiin seikkoja, jotka vaikuttavat siihen että ulkopaikkakunnalla asuvat olisivat valmiita muuttamaan Turkuun. Mitkä seikat siis ovat tärkeimpiä kotikaupunkia valitessa? Mikä pitäisi muuttua, jotta muualla asuva muuttaisi Turkuun?

Kysely ei toki ole tieteellinen tutkimus ja jo vastaajamäärääkin (200) voidaan pitää melko vaatimattomana, mutta jonkinlaisia johtopäätöksiä tuloksista voidaan vetää. Kysely vahvistaa sen, mistä monella meistä on konkreettista kokemusta joko omakohtaisesti tai lähipiiristä: Turkuun muutettaisiin kyllä mielellään, mikäli kiinnostavia ja mielekkäitä töitä olisi tarjolla. Muut seikat olivat kyselyyn vastanneiden mielestä selkeästi vähemmän merkittäviä. Työn mielekkyys oli vastaajien mielestä ylivoimaisesti tärkeintä.

Otteita avoimista vastauksista: Voisin muuttaa Turkuun, jos...

Kyselyymme kerättiin vastauksia Nuorkauppakamarikontaktien ja sosiaalisen median kautta. Tämä selittää pitkälti sitä, että vastaajien sosioekonominen profiili on varsin vinoutunut. Vastaajista suurin osa on akateemisesti koulutettuja ja hyväpalkkaisissa kokopäivätöissä. Valtaosa vastauksista tuli pääkaupunkiseudulta, mutta vastauksia saatiin kattavasti ympäri maata ja myös ulkomailta. Yli puolet vastaajista on syntynyt Turussa ja 95% vastaajista on aikaisemmin  asunut Turussa tai Turun seudulla. Lähes kaikki vastaajat ovat siis mahdollisia ”paluumuuttajia”: entisiä turkulaisia jotka ovat syystä tai toisesta päätyneet muualle.

Lisää otteita avoimista vastauksista: Voisin muuttaa Turkuun, jos...

Kaikkiaan kyselyn tuloksista huokui myönteisiä Turkua kohtaan. Mielikuvat Turusta olivat positiivisia ja Turkuun todellakin muutettaisiin mielellään, mikäli työpaikka vain löytyisi – itselle ja mielellään myös puolisolle. Tämän olen todennut moneen kertaan myös omassa lähipiirissäni. Lähes kaikki opiskelukaverini olisivat valmistumisen jälkeen halunneet jäädä Turkuun asumaan, elämään ja työskentelemään, mutta lähes kaikki heistä joutuivat jättämään Turun ja lähtivät työn perässä muualle (yleensä pääkaupunkiseudulle).

Näin vastaajat jatkoivat lausetta "Mielikuvani Turusta on..."

Mitä asialle sitten pitäisi tehdä? Tietysti työpaikkojen syntyyn vaikuttavat monetkin seikat. Varmin ja yksinkertaisin tapa olisi kuitenkin tukea pienten ja keskisuurten yritysten syntymistä ja kasvamista. Pk-yritykset luovat niitä työpaikkoja. Meidän tulee pitää huolta siitä, että yrityksillä on hyvät mahdollisuudet kehittää liiketoimintaansa Turussa. Täältähän voi syntyä vaikka minkälaisia kansainvälisiä menestystarinoita! Pidetään siis huoli siitä, että yrityksille löytyy sujuvasti toimitiloja sekä joustavasti tukea ja apua yrityksen elämänkaaren eri vaiheissa. Turussa on hyvää kaupallista potentiaalia jo pelkästään sijaintinsa vuoksi. Täältä on hyvät yhteydet itään ja länteen, monilla eri kulkupeleillä. Varmistetaan, että muutkin tietävät että Turku on loistava kaupunki ja että täällä on hyvä, elää, asua, tehdä työtä ja yrittää! Ei muuta kuin tervetuloa!

Lisää mielikuvia Turusta

Kuten sanottu, Paluumuuttajakyselymme ei ole mikään tieteellinen tutkimus eikä sen tuloksia pidä sellaisina arvioida. Enemmän ja tarkemmin tuloksia voi kuitenkin tarkastella täällä.

Turun Sanomien juttu täällä ja toinen alla kuvana.

(ps. Täällä lisää LogiCityn keräämiä pointteja siitä, miksi yritysten kannattaa tulla Turkuun.)

Edit. Lisätty kuvat ja linkki TS:n juttuun.

Alkoholikeskustelun näkökulmia

Alkoholin verotus puhututtaa säännöllisin väliajoin. Taustalla on huoli suomalaisten alkoholinkäytöstä. Huoli on toki oikea, mutta keskustelusta unohtuu helposti eräs merkittävä näkökulma. 

Kansanterveyslaitoksen tutkijoiden mukaan alkoholiveron laskulla vuonna 2004 oli selvä vaikutus alkoholin kulutukseen suomessa. Lisääntyneiden terveyshaittojen ja alkoholisyisten kuolemien vuoksi alkoholiveroa päätettiin nostaa 10 % vuonna 2008. Seuraavana vuonna alkoholiveroa nostettiin kymmenellä prosentilla kahdesti. Nyt alkoholiveron nosto on jälleen ollut esillä.

Alkoholiveron nosto on helposti perusteltavissa terveydellisistä näkökulmista. Ravintola-alalle alkoholiverotuksen korotukset ovat kuitenkin olleet kovia paikkoja. Ravintoloitsijat maksavat ravintolaan sisään ostamastaan alkoholista saman hinnan kuin yksityinen kuluttaja. Kun alkoholi jälleenmyydään asiakkaalle, on sen hintaan jyvitetty palkka-, vuokra- ja muita toimintakuluja. Tästä johtuu alkoholijuomien korkea hinta ravintoloissa.

Kun kansanterveydestä ollaan huolissaan, voitaisiin alkoholinkulutusta oikeastaan ohjata nimenomaan ravintolakulutuksen suuntaan, sillä ravintoloissa anniskelua sääntelee laki. Laki kieltää anniskelemasta päihtyneelle tai alaikäisellä ja ravintolassa järjestyksen turvaa järjestyksenvalvoja. Alkoholiveron korottaminen kuitenkin aiheuttaa hinnankorotuspaineita ravintoloissa ja korkeat hinnat ohjaavat asiakkaita muualle. Muutaman vuoden sisällä toteutetut kolme alkoholiveronkorotusta ovat ajaneet monet ravintola-alan yrittäjät konkurssiin ja myös harmaatalous alalla on kasvanut rajusti. 

Helmikuun lopussa osallistuin Varsinais-Suomen Kokoomuksen ministerikiertueelle, jossa mukana oli peruspalveluministeri Paula Risikko. Kysyin Laitilassa pidetyssä keskustelutilaisuudessa ministeriltä alkoholiverotuksen problematiikasta nimenomaan yritysten näkökulmasta. Risikon mukaan EU-lainsäädäntö estää ravintoloiden erioikeuden alkoholiverotuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei meillä ole mahdollisuutta määrittää anniskeluravintoloille kuluttajaa matalampaa veroa.

Mielenkiintoisen kiemuran alkoholinkulutuksen ohjailuyrityksiin Suomessa aiheuttaa Ahvenanmaan erityisasema alkoholiverotuksesta vapaana alueena. Tämän erioikeuden mahdollistaa samainen EU lainsäädäntö. On tunnettu tosiasia, että alkoholiverotuksen kiristyessä viinanhakumatkailu Ahvenanmaalla pysähtyville laivoille ja Tallinnaan lisääntyy. Veronkiristys ajaa asiakkaat ravintoloista ja siirtää kulutuksen pois Alkosta. On toki koko Varsinais-Suomen näkökulmasta tärkeää, että laivabisnes pärjää. Viinarallimatkustajien lisääntyminen ei kuitenkaan ole pelkästään positiivinen ilmiö: ei terveydellisistä näkökulmista, eikä suomalaisten ravintola-alan yrittäjien kannalta. 

Olen ehdottoman huolissani alkoholin vaikutuksista kansanterveyteen ja mielestäni alkoholin ongelmakulutukseen on tärkeää löytää ratkaisuja. Alkoholiveron korotuksia esitettäessä on kuitenkin pidettävä mielessä sen vaikutukset ravintola-alaan. On hyvä muistaa, miten merkittäviä työllistäjiä ravintolayritykset pienestä suureen Suomessa ovet. Alkoholiverojen korotuksista keskusteltaessa ei mielestäni tuoda tarpeeksi esille korotusten vaikutuksia ravintola-alan yrittäjyyteen ja sitä kautta työllisyyteen.