Säästötalkoot ja luistelukaupunki

Taloudellinen taantuma on nyt sitten iskenyt Turun budjettiin ja tämän johdosta kaikki hallintokunnat osallistuvat säästötalkoisiin noin 3% leikkauksilla. Liikunnan kokonaisvuosibudjetissa tuo kolme prosenttia tarkoittaa vajaan 370 000 euron säästötavoitetta. Summa pyritään jakamaan tasaisesti eri osastojen kesken, suurempia potteja jouduttaneen karsimaan käyttöomaisuushankinnoista ja avustusten laajennuksista. Hallintokunnat antavat ehdotuksensa ja lausuntonsa omista säästöratkaisuehdotuksistaan huomiseen torstaihin 26.2 mennessä, sen jälkeen säästöjen sisältöjä osataan avata vähän tarkemmin. Toivottavasti kaupunkitasoiset normiohjaukset, esimerkiksi totaalinen rekrytointikielto, eivät iske liian tiukkoina - parempi olisi että hallintokunnat voisivat pohtia kullekin osa-alueelle sopivia säästötoimenpiteitä annetuissa rajoissa.

Liikunnan puolella säästöjä haetaan ensisijaisesti henkilöstö- ja kalustohankintakustannuksia laskemalla. Mielestäni liikunnan linja on, että palveluiden tuotannosta, eli kaupunkilaisten liikuntamahdollisuuksista, jouduttaisiin karsimaan mahdollisimman vähän. Mielellään ei tietenkään ollenkaan, vaikka selvää on että ikäviäkin päätöksiä joudutaan tekemään ja pettymyksiä tulee. Säästötoimenpiteet tuodaan seuraavan lautakunnan kokoukseen 10.3.

Toivomisen varaa olisi siinä, miten suurena ennaltaehkäisevän liikunnan yhteiskunnallinen merkitys nähdään. Esimerkiksi täällä Ruotsissa on laman aikana ollut tapana nimen omaan ohjata resursseja liikuntaan ja urheiluun kovien leikkausten sijaan. Kuten sanottua, liikuntasatsaukset tuovat aina moninkertaiset säästöt esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenoissa. Tästä kyllä puhutaan, mutta tuntuu ettei sitä olla oikein vielä sisäistetty. On tärkeää, että tämä ajatus pidetään mielessä säästötoimenpiteistä päätettäessä. Ettei tehtäisi helppoja lyhyen tähtäimen päätöksiä, vaan ymmärrettäisiin panostaa hyvinvointiin ja terveyteen pitkän tähtäimen säästöjen näkökulmasta.


Liikunnan hankintasäästöt iskevät luonnollisesti ensimmäisenä ja kovimmin uusiin hankintoihin. Eli siis muovijäähän. Näyttää pahasti siltä, ettei sitä tänä vuonna Turkuun saada. Todellinen harmi.

Luisteluasiat ovat muutenkin puhuttaneet viime päivinä ja olenkin vastaillut lukuisiin kyselyihin siitä, miksi luistelukenttien ylläpito on jo lopetettu vaikka talvea ja hyviä luistelusäitä olisi vielä jäljellä. Huoli on ihan oikea ja oikeutettu. Tänä vuonna on ollut hieno luistelutalvi, eikä ylläpitoa pitäisikään sitoa kiinteään päivämäärään. Liikuntalautakunnalla tai liikuntatoimella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vaikutta kunnossapitoaikatauluihin.

Luistelukenttien ylläpito on nimittäin sidottu kiinteistöliikelaitoksen ja viherliikelaitoksen väliseen sopimukseen, joka taas määrittelee ylläpitoaikataulut aikaisempien vuosien kokemuksesta. Jatkossa voisi tosin miettiä, olisiko liikuntalautakunnalla mahdollisuutta vaikuttaa siihen, että kenttien ylläpito sidottaisiin jatkossa kiinteän päivämäärän sijaan säihin. Liikuntalautakunta onkin kuulemma joskus tehnyt asiasta aloitteen.

Tämän vuoden osalta luistelukautta on vielä mahdollisuus talkoovoimin jatkaa ja siihen tulisikin kannustaa. Kenttiä ei siis suljeta, vaan luistelemaan pääsee niin kauan kun säät vain sallivat, kenttää täytyy vain omatoimisesti huoltaa.

Turku ylläpitää talvisin yli 50 luistelukenttää ympäri kaupunkia, joka on kuuelmma yhtä iso määrä kuin Helsingissä. Hyvä luistelukaupunki siis! Suurimman osan kunnossapitourakka päättyi viime sunnuntaina, mutta viherliikelaitos jatkaa vielä viiden kentän ylläpitoa omin voimin: Nummessa, Varissuolla, Pansiossa, Runosmäessä ja Hirvensalossa. Ei muuta kun vielä luistelemaan ja ottamaan kaikki irti viimeisistäkin talvipäivistä! Myös Parkin kenttä ja Kupittaan tekojäärata ovat luonnollisesti edelleen auki. Kupittaalle pääsee luistelemaan ihan ilmaiseksi!

Säästökuuri on luonnollisesti osasyy myös sille, ettei ole mahdollista lisätä kustannuksia kenttien ylläpidon jatkamiseksi. Kenttien ylläpidon jatkaminen maksaisi kiinteistöliikelaitoksen viheraluepäällikkö Lauri Laineen mukaan noin 25 000 euroa viikossa ja samaan aikaan kiinteistöliikelaitoksenkin pitäisi venyä yli miljoonan euron säästöihin. Mahdoton yhtälö.

Mitä mieltä toriparkista nyt sitten pitäisi olla?

Toriparkkikeskustelu alkaa varmasti jo kyllästyttää itse kutakin, mutta kirjoitan siitä silti. Asia on yllättävänkin monimutkainen ja monisyinen: kyse kun ei loppupeleissä olekaan ainoastaan siitä, rakennetaanko keskustaan parkkiluola vai ei.

Vaalikonevastauksissani vastasin toriparkkia koskeviin kysymyksiin olevani jokseenkin tai osittain eri mieltä pysäköintilaitoksen rakentamisesta. Vastauksiani perustelin esimerkiksi seuraavasti:

• "Toria ja keskusta-aluetta on kehitettävä ja uudistettava vireäksi, vehreäksi ja moderniksi kaupunkilaisten yhteiseksi olohuoneeksi. Kehittämisen lähtökohdaksi on muitakin mahdollisuuksia kuin parkkihallikeskustelu. Kehittämisen lähtökohtana tulee olla kaupunkilaisten etu. Mahdollinen toriparkki tulisi toteuttaa 100 prosenttisesti yksityisellä rahoituksella." (YLE vaalikone)
  
• "Keskusta- ja torialueen kehittämisen lähtökohtana ei tulisi olla toriparkkikeskustelu, keskustan ja jokirannan elävoittämiseen ja vehreyttämiseen on paljon muitakin mahdollisuuksia. Kehittämisen tarkoituksena tulee olla ensisijaisesti kaupunkilaisten edun ja viihtyvyyden lisääminen. Mahdollinen toriparkki tulisi toteuttaa täysin yksityisellä rahoituksella, kokonaan ilman kaupungin investointeja. Toteuttamisessa olisi harkittava myös Louhen laajentamismahdollisuutta. Toriparkkihankkeesta ja siihen liittyvistä lausunnoista on keskusteltava avoimesti ja rehellisesti. " (TS vaalikone)
  
• Vaaliesitteessäni taas yksi teeseistä (ympäristö) meni suunnilleen näin: "Kestävän kehityksen edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen kuuluu kaikkeen kunnalliseen päätöksentekoon. Autoton keskusta on ympäristöteko, mutta sen toteuttamiseksi ei välttämättä tarvita toriparkkia."

Ja ihan samaa mieltä olen edelleenkin. Toriparkkiasiassa minua ovat ärsyttäneet erityisesti kaksi seikkaa. Ensinnäkin se, että toriparkki on niin voimakkaasti hallinut keskustan kehittämiskeskusteluja, eikä muista vaihtoehdoista olla juurikaan puhuttu. Vasta nyt on herätty laajentamaan aihetta paremmin koko keskusta-aluetta koskevaksi (mutta konkreettiset suunnitelmat puuttuvat edelleen). Toiseksi se, että toriparkkiin on liittynyt jonkinlaista salamyhkäisyyttä ja avoimuuden puutetta. Liikkeellä on ollut paljon väärää tietoa (sekä puolesta, että vastaan!). Tähänkin on myöhemmin havahduttu ja faktatietoa on nyt vähän paremmin saatavilla.

Oma mielipiteeni asiaan on lyhykäisyydessään seuraava:
- Keskustaa on ehdottomasti kehitettävä.
- Kehityksen tulisi tapahtua kaupunkilaisten ehdoilla.
- Toriparkki ei ole tässä välttämätön,
- mutta se tarjoaa tähän erityisen mahdollisuuden.

Tämä mielipiteeni ei ole vaalien jälkeen siis muuttunut mihinkään. (Jälkeenpäin olen kylläkin pohtinut, olisiko vaalikonevastaukseni voinut em. perusteluiden myötä olla yhtä hyvin myös muotoa jokseenkin tai osittain samaa mieltä. Ja sitä, olisiko se sitten muuttanut jotain. Olen myös miettinyt miten iso merkitys tällä kohdalla on ollut saamaani äänimäärään. En ole nimittäin saanut yhtään yhteydenottoa asiaan liittyen.)

Siltikään en koe että toriparkin pitäisi olla keskusta-alueen kehittämisen tai sitä koskevan keskustelun lähtökohtana. En väitä, etteikö se voisi tukea kehittämistä ja olla jopa avainasemassa, mutta koko keskustelun olisi alunalkaenkin pitänyt lähteä vastakkaisesta suunnasta. Miten me haluaisimme keskustaa kehittää? Minkälaisen keskustan ja torialueen kaupunkilaiset haluavat? Mitä edellytyksiä näiden toiveiden toteuttamiseksi tarvitaan? Ja vasta kun jonkinnäköinen keskustan kehittämissuunnitelma on tiedossa: Onko toriparkki näiden suunnitelmien toteuttamiseen tarvittava osatekijä? Keskustelisin koko parkkiluolasta paljon mielummin tilanteessa, jossa olisi selvästi tiedossa minkälaisia kaupunkilaisia hyödyttäviä asioita se toteutuessaan edistäisi (siis muita kuin ratkaisun yksityisautoilijoiden parkkiongelmiin).

Jokin aika sitten tapasin asian tiimoilta Turun Toriparkki Oy:n edustajia; lakimiehen ja arkkitehdin. Tapaamisen tarkoituksena oli jutella asian ympärillä vellovista kysymyksistä, keskustelun pohjana oli esitetyt kysymykset. Sain hyvät ja kattavat vastaukset mieltäni askarruttaviin kysymyksiin ja tapaaminen selvensi monia asioita huomattavasti. Julkaisen tässä alla mietteitäni, muistiinpanojani, saamiani vastauksia ja faktatietoja.

1. Toriparkki käytännössä, konkreettisia lukuja?
Torin alle on suunniteltu 800 paikkaista parkkiluolaa. Parkkipaikat tulisivat kahteen kerrokseen, noin 6-7 metrin syvyyteen. Liikennejärjestelyt tulisivat näillä näkymin yhden rampin kautta Yliopistonkadulta. Toiselle rampille olisi tarvittaessa mahdollisuus vanhan postitalon edestä. Toriparkki ei edustajien mukaan aiheuttaisi "pömpeleitä" tai muita rakennuksia torille, vaan tekniikan määräämät tarvittavat ratkaisut piilotettaisiin.

2. Rakentamisen aikataulu?
Rakentaminen olisi mahdollista aloittaa aikaisintaan vuonna 2012. Näin ollen torialue ei olisi rakennustyömaana kulttuuripääkaupunkivuonna 2011. Rakentaminen veisi kaiken kaikkiaan vähintään noin 3-4 vuotta, eli parkkiluolan voitaisiin ajatella olevan valmis aikaisintaan vuonna 2015. Alueella tehtävät arkeologiset kaivaukset olisi mahdollista aloittaa jo aikaisemmin ja on väläytelty myös ajatusta, että arkeologiset kaivaukset voitaisiin jollakin tavalla liittää vuoden 2011 kulttuuriohjelmaan.

3. Torikauppa rakentamisen aikana?
Turun Toriparkki Oy turvaa torikaupan (ja myös linja-autoliikenteen) jatkumisen rakentamisen aikana. Luonnollisesti rakennustyömaa kuitenkin vaikuttaa torikauppaan oleellisesti. Tarkoituksena on esityksissä ollut, että puolet torikannesta olisi läpi rakennusprosessin torikaupan käytettävissä. Torikansi ei myöskään olisi auki koko rakennusaikaa (3-4 vuotta), vaan osan ajasta torikauppaa voitaisiin jatkaa suhteellisen normaalisti rakennustöiden siirtyessä maan alle. Kuulemani mukaan torikauppaa aikaisemmin kiivaasti vastustaneet torikauppiaat ovat tänä päivänä jo ehdotuksen takana?! Toriparkki Oy:n edustaja heitti myös ajatuksen siitä, että kansaa kiinnostava toriparkkihanke saattaisi myös tuoda lisää väkeä torin ympäristöön ja näinollen lisätäkin torikauppaa. Hänen mukaansa rakentaminen voitaisiinkin toteuttaa niin, että kiinnostuneet ihmiset pääsisivät seuraamaan rakentamisen etenemistä, tästä on kuulemma esimerkkejä ulkomailta.

4. Riskit ympäristölle ja ympäröiville rakennuksille?
Toriparkki ei kuulemma aiheuta enempää riskejä kuin normaali kellari. Jos torin kohdalla olisi mikä tahansa rakennus, olisi sen alle rakennettu joka tapauksessa toriparkin syvyyteen. Edustajien mukaan toriparkilla ei tulisi olemaan vaikutuksia orsiveden pintaan eikä ympäröiville rakennuksille aiheudu haittaa. Ympärillä olevien kiinteistöjen omistajat ovat mukana toriparkkiyhtiössä*), eivätkä ajaisi asiaa, jos siihen liittyisi riskejä rakennuksille. Pakokaasujen ei pitäisi lisätä ympäristöriskiä, sillä parkkiluolasta ulos suodatettu ilma on edustajien mukaan jopa puhtaampaa.

5. Louhen laajennus?
Toriparkkia ja Louhea ei ole teknisesti mahdollista yhdistää, sillä Louhi sijaitsee noin 20 metriä syvemmällä. Turun Toriparkki Oy ei ole kiinnostunut Louhen laajennuksesta vaan sitä kiinnostaa nimenomaan torin ympärillä olevien kiinteistöjen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat parkkimahdollisuudet. Toriparkin kautta voitaisiin myös laajentaa kävelykeskustaa ja tuoda Stockmann, Wiklund ja Forum "lähemmäksi toisiaan", Louhen laajennuksen kautta tämä ei olisi mahdollista. Minulla ei ole tietoa, miten tarkasti Louhen laajentamisen mahdollisuutta oikeasti on tutkittu, mutta joka tapauksessa siihen pitäisi löytyä rahoitus muualta sillä Toriparkki Oy on kiinnostunut rahoittamaan ainoastaan ko. toriparkkia.

6. Talous ?
Turun Toriparkki Oy vastaa kokonaisuudessaan rakennuskustannuksista ja kantaa myös niihin liittyvät riskit. Kustannusten ei ole mahdollista missään tilanteessa kaatua kaupunkilaisten niskaan. Kaupungin maksettavaksi tulisi torikannen uusiminen, sen kustannusarvio on noin 14,5 miljoonaa euroa. Tämä on iso summa kaupungille tässä taloudellisessa tilanteessa! Kaupunkilaiset ovat kuitenkin toivoneet torin uusimista jo useamman vuosikymmenen ja ilman toriparkkia kannen uusiminen tulee tätäkin kalliimmaksi. Jos torialuetta siis halutaan joka tapauksessa uusia, toriparkin rakentaminen kattaisi "pohjatyöt", jotka olisivat pois kaupungin kustannuksista. Kauppatorin pinnan uusiminen (ja sen kustannukset) toteutettaisiin kaupunginvaltuuston hyväksyttävissä olevan yleissuunnitelman mukaisesti. Toriparkin rakentamisen kustannusvastuun rajat on muutenkin määritelty tarkasti. Torikannen lisäksi kaupungin maksettavasi tulisi ymmärtääkseni liikenteenjakajat, opastekyltit ja maanpäällinen ajoramppi.

7. Kestävä kehitys?
Olen maailmantuskani kourissa paininut kestävän kehityksen näkökulman parissa toriparkkiasiankin tiimoilta. Miten voi muka olla kestävän kehityksen mukaista rakentaa yksityisautoilua edistävä parkkihalli? Mutta toisaalta, jos ihmiset joka tapauksessa menevät ostoksille omalla autolla, olisi kuitenkin parempi että he suuntaisivat mahdollisesti lähempänä sijaitsevaan keskustaan (ja samalla tukisivat keskustan elinvoimaisuutta), kuin kaupungin ulkopuolella sijaitseviin automarketteihin ja ostoskeskuksiin. Toriparkki voisi kuulemma jopa vähentää pakokaasuja (ja lisätä liikenneturvallisuutta), kun parkkipaikan metsästyksestä aiheutuva keskustaralli vähenisi? Jälleen kerran haluaisin ennemmin kuitenkin puhua ja nähdä suunnitelmia siitä, miten joukkoliikennettä ja kevyen liikenteen väyliä keskustassa kehitettäisiin. Ja konkreettisesti, mikä olisi toriparkin osuus niiden kehittämisessä? Kävelykatuja ja pyöräteitä ei kuuleman mukaan voida toteuttaa, jos niiden alle jääville kadunvarsipysäköintipaikoille ei ole korvaavia parkkipaikkoja. Pyöräteitä ja joukkoliikennettä on kehitettävä, ne ovat mielestäni suurempia epäkohtia kaupungissamme kuin parkkipaikkapula! Voiko joku luvata minulle, että niitä kehitetään jos toriparkki toteutetaan? Saisinko kirjallisena, kiitos. Voi nimittäin olla, että toriparkki todellakin on näiden kehityskohteiden edellytys.

8. Parkkipaikkaongelma ja korkeat hinnat?
Parkkipaikkaongelma taitaa keskustassa olla ihan todellinen. Louhea on arvosteltu kalliista hinnoista ja on sanottu etteivät kalliit parkkimaksut ainakaan ratkaise parkkiongelmaa. Toriparkin pyörittäminen tultaisiin antamaan ulkopuolelle (ymmärtääkseni esimerkiksi EuroPark Finland Oy tai joku vastaava). Toriparkin edustajien mukaan parkkimaksut tulisivat siis olemaan markkinahintaiset. Toriparkki Oy ei tavoittele parkkihallilla voittoa, vaan mukana olevat yritykset toivovat sijoitukselleen tuottoa välillisesti lisääntyvien ostotapahtumien kautta.
On myös pelätty toriparkin vievän mennessään lyhytaikaiset pysäköintipaikat, mutta asemakaavaehdotuksessa on tietääkseni esitetty "pistäytymispaikkojen" säilyttämistä (pitää varmistaa).

9. Keskustan elinvoimaisuus?
Lisääkö toriparkki keskustan elinvoimaisuutta? Entä kaupungin kilpailukykyä? Olen sanonut, että keskustan kehittämisen pitäisi tapahtua kaupunkilaisten hyväksi ja heidän ehdoillaan (ei keskustan yritysten). Elinvoimaisuus ja kilpailukyky taasen hyödyttävät kaupunkilaisiakin, kaupan ja palveluiden kehittymistähän seuraavat taasen esimerkiksi työllisyys ja verotulot. Myös yrittäjyys oli muuten yksi vaaliteemoistani ("Turun tulisi tosissaan taistella vetovoimansa lisäämiseksi yritysmaailman silmissä. ---"). Turku tarvitsee keskustan yrityksiä. Tarvitsevatko keskustan yritykset toriparkkia? Ainakin ovat valmiita pistämään ison summan omaa rahaansa sen rakentamiseen. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kuitenkin, että erään uutisen mukaan valtaosa turkulaisista yrittäjistä vastustaisi toriparkkia. (Tähän minulla ei ole lähdettä, sorry. Kertokaahan jos tiedätte.) Keskustan elinvoimaisuuden ja kaupungin kilpailukyvyn kehittämiseksi tarvitaan kyllä sitten joka tapauksessa muitakin keinoja!

10. Mitä tapahtuu jos toriparkkia ei toteuteta?
Ilmassa on tieto siitä, että mikäli toriparkkia ei rakenneta, tulee Wiklund hakemaan lupaa 600 maanpäälliselle paikalle ns. Anttilan tontille. Tämä olisi mielestäni kyllä toriparkkia huomattavasti huonompi vaihtoehto ja tulisi ymmärtääkseni ruuhkauttamaan keskustaa (etenkin Brahenkatua) pahemmin. Jos toriparkkisuunnitelmat haudataan, mahdettaisiinkohan saada aikaiseksi toisenlainen suunnitelma keskustan, kevyen liikenteen väylien ja joukkoliikenteen kehittämiseksi? Oikeasti.

Monessa em. asiassa lienen edelleen viisaampi, kun valmistelulistat ja asiaan liittyvät liitteet ja materiaalit tupsahtavat postiluukusta ja faktat ehdotuksesta ovat lopulta mustaa valkoisella. Nyt olisi tärkeää saada avointa ja rehellistä keskustelua aiheesta - mielellään ilman aiheeseen liittyvää voimakasta tunnelatausta.

Kaikenkaikkiaan kompromissiyhteenvetona: suostun näkemään toriparkin alkusysäyksenä ja välineenä kehitykselle, mutta en ratkaisuna keskustan ongelmiin.

-----

*)
Turun Toriparkki Oy:ssa mukana:
Kiinteistö Oy Turun Kauppiaskatu 9 b(Sponda Oy), Kauppatorin Kiinteistö Oy; Nurmi-yhtiöt, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, Kouvola Kai ja Klaus, Kiinteistö Oy Eerikinkatu 8, O/Y Österblad A/B, Kiinteistö Oy Turun Valtakulma, TS-Yhtymä Oy, Turun Seudun Osuuspankki, Turun Osuuskauppa, Kiinteistö Oy Turun Antintalo; Eläkevakuutus Veritas, Kiinteistö Oy Yliopistonkatu 20; Eläkevakuutus Veritas, Kiinteistö Oy KOP-kolmio; Rausanne Oy , As Oy Kauppiaskatu 9 Bost Ab , Salmela-Yhtiöt Oy, Heikki Vaiste, Varsinais- Suomen Lähivakuutus ry, Liedon Säästöpankki ja Reale Oy.

Ei mukana Turun Toriparkki Oy:ssa:
Ortodoksikirkko, Kultatalo ja Åbo Svenska Teateri

Osuvia sattumia

Maanantainen valtuuston kokous olikin venynyt lähemmäs puoltayötä, huh. Tiesin listalla olevan kuumia ja ajatuksia herättäviä aiheita, mutta arvioin silti kokouksen keston pieleen. Optimistisesti ajattelin, että parin tunnin aikana oltaisiin ehditty käsittelemään henkilövalintojen lisäksi edes toriparkkiäänestysasia ja valtuustoryhmien välinen sopimus, ehkäpä jopa Raunistulan kaava - joten varasin jo hyvissä ajoin paikan iltalaivaan Tukholmaan. Aamulla piti olla skarppina Linköpingissä, joten jouduin postumaan kokouksesta klo 20.15 kiirehtiäkseni laivaan. Harmitti, en ehtinyt osallistua ensimmäiseenkään äänestykseen. Jotenkin en osannut arvioida puheenvuorojen määrää, ajattelin että kannat olivat etenkin kansanäänestyksen kohdalla jo niin selvät ettei tuttuja mielipiteitä oltaisi enää tuotu niin moninkertaisesti esiin. Etenkin kun käsiteltävänä oli toriparkkia koskeva kansanäänestys, ei itse toriparkki.

Paikalleni valtuustoon tuli varavaltuutettu Pauli Kossila. Osuvasti, Kossila nimittäin on itse ollut aktiivisesti Raunistulan kaavaa vastaan ja myös ilmoitti etukäteen äänestävänsä ryhmäpäätöksen vastaisesti toriparkkikansanäänestyksen puolesta. Näin myös kävi. Kokouksen pöytäkirja löytyy täältä. Kansanäänestystä ei järjestetä, valtuustoryhmien välinen sopimus hyväsyttiin, kuten myös Raunistulan, Jokikadun ja Kivenhakkaajankadun kaavat.


Tänään otin tuntumaa lenkkipolulle ensi kertaa ikuisuuksiin. Koko alkuvuosi on siis mennyt sairastaessa, virukset ja tulehdukset ovat vieneet peruskunnon kokonaan ja toipuminen on kestänyt superkauan. Liikkumattomuus on ottanut päähän, ihan kirjaimellisestikin.

No, nyt koen olevani tervehtynyt ja valmis kuntokuuriin. Aamulla ihastelin upeaa talvi-ilmaa; pikkupakkasta ja mahtavaa auringonpaistetta, vedin lenkkarit jalkaan ja lähdin tutustumaan lähimaastoon. Nautin juoksusta (ja koitin olla välittämättä siitä, miten nopeasti syke nousi pilviin ja hengästyin pienestäkin ylämäestä), kuuntelin lempimusiikkiani, ajattelin että elämä on ihanaa, aurinko paistaa ja hanki kimmeltää... kunnes noin kilometrin(!) hölkkäämisen jälkeen nilkkani pyörähti, kaaduin ja löysin itseni keräilemästä sepelitiellä. Täysin yllättäen, hyvällä, kuivalla ja sulalla tiellä.

Tuskainen parkaisu ja irvistykset olivat aitoja, mutta ehkä enemmän hämmästyksen ja epäuskon, kuin varsinaisen kivun aiheuttamia. Olen kuitenkin melko ylpeä itsestäni, kun pystyin kohtuullisen selväsanaisesti ja järkevästi kommunikoimaan apuun kiirehtineen lempeän ruotsalaisrouvan kanssa, ruotsiksi. Nilkutin kotiin varmana siitä, että universumi ei yksinkertaisesti halua minun harrastavan liikuntaa. Nyt on nilkka turvoksissa ja kipeä, polvi musta ja arka, ja uudet juoksuhousutkin puhki polvesta.

Valtuustopäivä

Tänään on valtuustomaanantai. Listalla on jälleen jonkin verran henkilövalintoja, mutta varsinaisia keskustelunaiheita lienevät toriparkkia koskeva kansanäänestys, sekä Raunistulan siilojen kaava.

Valtuustopapereihin tutustuminen on muuten melko aikaa vievää hommaa, varsinkin kun moni asia on vielä melko uutta. Ja se paperin määrä on aikamoinen! Olen moneen otteeseen ihmetellyt, miksei edes osaa papereista olisi mahdollisuus saada sähköisenä. Ymmärrän kyllä että osa voi haluta kaikki paperilla kotiin, mutta itse ainakin voisin ottaa vaikka valmistelulistat sähköisesti, sekin helpottaisi jo vähän. Olisi hyvä että jokainen saisi itse päättää, haluaako koko nipun kotiin kannettuna vai sähköisenä versiona sähköpostiin. Pitänee selvitellä asiaa, kun valtuustoryhmässäkin allekirjoitettiin green office -sitoumus. (jee!) Ainakin liikuntalautakunnan kohdalla voisin ehdottaa sähköistä vaihtoehtoa halukkaille.

Torstaista perjantaihin olimme viiden lautakunnan jäsenen ja viiden virkamiehen voimin Jyväskylässä Liikuntatoimen neuvottelupäivillä. Hyvä seminaari ja tärkeää keskustelua. Ensimmäisen alustuksen piti Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen, erinomainen ja ajatuksia herättävä puheenvuoro! Niemisen mukaan urheilun suurin uhka tulevaisuudessa ei enää suinkaan ole doping, vaan huippu-urheiluun soluttautuva järjestäytynyt rikollisuus. Tämä toki nimenomaan vedonlyönnin näkökulmasta. Seminaari päättyi pettymykseen, kun sokerina pohjalla viimeisenä puhujana piti olla Kari-Pekka Kyrö. Hän oli peruuttanut osallistumisensa viime hetkellä, järjestäjien mukaan vedoten periaatteellisiin syihin. Sääli, hänen puheenvuoronsa olisi ollut todella mielenkiintoinen!

Muuten neuvottelupäivillä käsiteltiin esimerkiksi eri kuntien erilaisia liikuntatoimen tilaaja-tuottajamalleja. Puheenjohtaja ja muukin delegaatio sai varmasti uutta ajateltavaa ja näkökulmia, vaikka monessa kohtaa saimmekin todeta asioiden olevan Turussa hyvällä mallilla.

Sunnuntaina kävin tutustumassa Hirvensalon hiihtokeskukseen ja Turun Slalomseuran toimintaan. Kyseessä on vähän poikkeuksellinen järjestely, kun seura pyörittää keskuksen toimintaa - luonnollisesti vapaaehtoisvoimin. Hirvensalon kaavoituksessa on tärkeää ottaa huomioon toiminnan jatkuvuuden mahdollistaminen nimenomaan tästä näkökulmasta.

Tänään on alkanut hiihtolomat monessa perheessä, toivotaan hyviä pulkkailu- ja hiihtokelejä! Hirvensalossa olivat muuten kaikki laskettelurinteet auki ja hyvässä kunnossa. :)

FIN-SVE

Aika kuluu ja nyt tuntuu jo melkein keväältä! Luottamustyöt ovat siivittäneet arkea ja olen taas Suomessa käymässä. Viime viikolla piipahdin Ruotsin puolella kolmisen päivää ja koko tämän viikon olen ollut Suomessa. Maanantaina valtuuston jälkeen lähden iltalaivalla kohti Tukholmaa ja seuraavan kerran tulen Turkuun näillä näkymin, ja toivottavasti, vasta seuraavia valtuuston ja lautakunnan kokouksia varten maaliskuun toisella viikolla. Tämä alkuvuosi on ollut sen verran reissaamista, että olen merkannut kalenteriini joka päivän kohdalle joko FIN tai SVE sen mukaan, kummassa maassa kyseisenä päivänä olen. :D Hatunnosto esimerkiksi Ville Niinistölle ja kaikille muille, joille tällainen arki on ihan normaalia ja jokapäiväistä.

Viime viikon maanantaina vierailin Arto Sinkkosen ja Marjaana Riskun kanssa Turku Tv:n haastattelussa ohjelmassa Urheilun aitiopaikalla. Lienee selvää, että tällä hetkellä turkulaisen liikunnan kuumat puheenaiheet ovat myös ko. ohjelmassa keskusteltavana olleet Impivaaran remontti, palloiluhallin tarve, tekojääradat, sekä tietysti seurojen avustukset ja tilajaot. Niistä kaikista varmasti myöhemmin lisää.

Eilen oli liikuntalautakunnan ensimmäinen kokous. Kokous sujui mielestäni hyvin ja hyvässä hengessä. Minulla on hyvä mieli tästä kokoonpanosta ja tuntuu, että olemme lautakunnan jäsenten kanssa aidosti yhteisellä asialla. En mokaillut pahasti edes kokouskäytännöissä, vaikka niissä onkin ollut paljon uusia asioita. Nuijaa kopauttelin iloisesti ja kokouksen kaikki 21 kohtaa saatiin käsiteltyä reilussa kahdessa tunnissa. Pöytäkirja ilmestyy tänne, heti kun se vaan saadaa tarkistettua.

Perjantai-iltana kävin jakamassa kaupungin edustajana stipendit nuorille urheilijoille Vimmassa. Stipendirahaa jaettiin tänä vuonna yhteensä 11200 euroa vähintään SM-kultaa vuonna 2008 saavuttaneille nuorille. Lauantaina sen sijaan kävin onnittelemassa TUL:n Varsinais-Suomen piiriä 90-vuotisjuhlan vastaanotolla. TUL tekee tärkeää työtä alueellamme seurojen hyväksi; tapahtumia ja koulutusta muun muassa. En ole itse ikinä kuulunut TUL:n seuraan, mutta ulkopuolelta olen seurannut liiton hyvää ja lämmintä yhteishenkeä. Ja osallistuinhan toki esimerkiksi TUL:laisen Turun Jyryn joukkuevoimistelijoiden joukossa Gymnaestradaan Lissabonissa, olikohan vuonna 2003. Mahtava reissu kyllä! (Ja onhan niitä yhteistyön muotoja paljon paljon muitakin, tottakai!)

Sunnuntaina oli Svolin nuorten voimistelun työryhmän ensimmäinen kokous Helsingissä. Työryhmä on innokas ja motivoitunut, meillä on kova halu kehittää nimenomaan nuorten voimistelua (ja tanssia), sekä ehkäistä ns. drop-out ilmiötä. Tavoitteena on myös saada nuorten ryhmä aktivoitua kaikille Svolin alueille ja täydentää työryhmää alueellisten ryhmien puheenjohtajilla. Viestin kulku alueille ja suoraan nuorille on tärkeä kehittämisen paikka.Työsarkaa ja vastuualueita riittää, mutta kun teemat ovat mielenkiintoisia ja mielekkäitä, mikäs siinä on tehdessä.

Maanantaina piipahdin niin ikään Helsingissä, tällä kertaa tutustumassa Nuoren Suomen hallitustyöskentelyyn. Edustan hallituksessa nuorten näkökulmaa ja osallistun kokouksiin Liikunnan ja urheilun nuorisokomitean edustajana. Pääsihteeri Japisson perehdytti minua luonnollisesti yhdistyksen strategiaan, henkilöstörakenteeseen, talouteen ja muihin hallitustyössä tärkeisiin taustoihin.

Viikon aikana onkin muuten ollut paljon ensimmäisiä kokouksia. Eilen kiiruhdin lautakunnan kokouksesta suoraan Kokoomuksen aluejärjestön hallituksen kokoukseen, ensimmäistä kertaa siis. Myöhästyin harmillisesti, mutta ehdin kuitenkin mukaan ideoimaan tulevia tapahtumia. EU-vaalit lähestyvät! :)

Edustusta

Tuleville päiville sattuu parikin edustustehtävää. Huomenna suuntaan suoraan lentokentältä kokoomuksen valtuustoyhmän puheenjohtaja Minna Arven kanssa onnittelemaan 60 vuotta täyttävää Markku Monnosta. Monnonen on Turun kiinteistötalousjohtaja, pääsen onnittelemaan häntä Turun kokoomuksen varapuheenjohtajan roolissa. Illalla vuorossa on ensiesiintymiseni liikuntalautakunnan puheenjohtajana, pidän avauspuheenvuoron menestyneiden urheilijoiden juhlassa kaupungintalolla. Lauantaina matkaan Helsinkiin Hotelli Linnaan onnittelemaan 85. juhlavuottaan viettävää Opiskelijoiden liikuntaliittoa, tällä kertaa pääsihteeri Maria Laakson seurana Svolin hallituksen edustajana.

Pitääkin siis pakata reissukassiin tällä kertaa pari juhlapukua ja korkkarit.

Flunssakin alkaa olla jo sen verran voiton puolella, että uskaltanen kohta kaivaa muuttonyssyköiden syövereistä esiin juhlatamineiden lisäksi myös juokulenkkarit. Äiti haastoi tavoittelemaan jälleen kesäistä maratonia ja kuntoni on puolentoista kuukauden totaalisen liikkumattomuuden jälkeen luultavastikin melko tarkkaan pyöreä nolla. Maratonin kanssa pitänee kiirettä, joten ehkäpä tänä vuonna voisi tavoitteena olla ihan suosiolla puolikas.

Terveisiä Tukholmasta!

Istun tällä hetkellä Arlandan lentokentällä. Näin lyhyttä välimatkaa Turusta Tukholmaan en normaalisti oikein tykkäisi lentokoneella matkata, mutta tällä kertaa aikataulut eivät mihinkään muuhun anna mahdollisuutta.

Blogihiljaisuus johtuu kahdesta asiasta. Ensinnäkin olen ollut viitisen viikkoa melko kipeänä. Se on kuulkaa pitkä aika sairastaa! Koko joululoma kului köhiessä. Välillä on ollut kuumetta paljonkin, pääasiassa on vaivannut keuhkoputkentulehdus ja kova flunssavirus. Tammikuun puolessavälissä olin melkein kokonaisen viikon ilman ääntä. Siinä oppi kuuntelemaan! Kroppa siis prakasi, mutta niin prakasi konekin. Läppäristä hajosi sopivasti kiintolevy - juuri kun olisi ollut loma ja aikaa toipilaana kirjoitella ja hoitaa rästihommia. No, nyt alkaa tauti olla voiton puolella ja kannettavakin sai tänään uuden kiintolevyn, joten eiköhän se tästä.


Eilen istuttiin valtuuston ensimmäinen kokous. Kaipa minuakin nyt sitten voi ihan virallisesti tituleerata kunnallispoliitikoksi! Jännää. Minut valittiin ehdotuksen mukaisesti liikuntalautakunnan puheenjohtajaksi, otan paikan innolla ja motivoituneena vastaan. Paikka on mielenkiintoinen ja mielekäs, taustallani luonteva. Aikaisemmin ennakoimaani jääviysongelmaa ei ole; asia on tarkistettu kaupungin lakimiestä myöten. Kuten kaikki muutkin seuraihmiset, olen jäävi ainoastaan omaa seuraani koskevissa päätöksissä. Täytyy muistaa, että lautakunnassa edustan turkulaisia, turkulaista liikuntaa ja kokoomusta - en Turun Rientoa. Ensimmäinen kokouksemme on 10.2, odotan sitä jo innolla! Mukavaa päästä kehittämään itselleen tärkeitä asioita!

Muutkin nuoret kokoomusnaiset saivat kivasti luottamusta: Katriina Kerttula ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenenä ja Maija Niskala nuorisolautakunnan puheenjohtajana. Kaikki henkilövalinnat sujuivat mutkattomasti ehdotusten mukaisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Aleksi Randell (kok), valtuuston puheenjohtajaksi Jukka Mikkola (sd). Muita valintoja löytyy esimerkiksi Turun Sanomien jutusta.

Valtuuston kokous eteni siis nopeasti ja kesti kokonaisuudessaan noin 1,5 tuntia. Varsinaiseen päätöksenteon makuun ei vielä oikein päässyt, mutta pääsinpä kerran painamaan läsnäolonappia. :) Miellyttävä sattuma noin liikuntataustani kannalta oli vieruskaverini: valtuustossa istun kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin vieressä. Kerrassaan mukava ihminen ja miellyttävä uusi tuttavuus!


Tänään sain vielä yhden luottamuspaikan, kun kokoomuksen Turun aluejärjestön hallitus järjestäytyi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan. Minut valittiin KTA:n varapuheenjohtajaksi. Kiitos luottamuksesta! Puheenjohtajana jatkamaan on jo aikaisemmin valittu kokenut Harry Nordqvist.


Täällä Ruotsissa vietän osan keväästä opiskellen. Minulla on vaihtopaikka Linköpingin yliopistossa, vähän Tukholman eteläpuolella. Tarkoituksenani on noin neljän kuukauden aikana saada kassaan kestävän kehityksen, johtamisen ja kulttuurin opintoja. Oikein mielenkiintoista! Valtuustopaikan auettua pohdin vaihtoon lähtöä huolella, mutta hyvin tämä näyttää onnistuvan näinkin! Velvollisuuteni ja vastuuni hoidan tottakai, vaikka se nyt edellyttääkin kevään aikana jonkin verran reissaamista edes-takaisin. Loppujen lopuksi ajattelin että jos en nyt lähde, en ehkä koskaan pääse lähtemään. Kaupunginvaltuutetuksi minut valittiin neljäksi vuodeksi, joten uskaltanen viettää nelisen kuukautta naapurimaassa. Valtuusto kokoontuu joka kolmas maanantai ja liikuntalautakunta noin 4-5 viikon välein. Eihän niitä näihin kuukausiin edes kovin montaa mahdu! :) Näillä näkymin tulen olemaan kaikissa paikalla, luennotkin kun osuvat sopivasti keskelle viikkoa: tiistai, keskiviikko ja torstai. Ensisijaisena tarkoituksenani on terävöittää puhuttua ruotsinkieltäni - toivottavasti myöhemmin keväällä voin kommunikoida valtuustonaapurini kanssa sujuvasti myös toisella kotimaisella! :)

Vuosiraportti

Vuoden viimeinenkin päivä on kohta käytetty.

Viimeisen päivän kunniaksi pikaselvitys kuluneen vuoden tapahtumista elämässäni:

Tammikuu
- Laskettelumatka Ranskan Val Thorensiin (Les 3 Vallées). Hieno reissu, upeat ilmat ja mahtavia ihmisiä. Tuliaisina kehkokuume.

- Liikunnan ja urheilun nuorisokomitean järjestäytymiskokous. Jatkoin puheenjohtajana kolmannelle kaudelle, mutta en päässyt kokoukseen paikalle lähes kuukauden kestäneen sairastelun vuoksi.

Helmikuu

- FINMUN 2008 Helsingissä, UN Security Council-simulaatio, johon osallistuin Burkina Fason delegaattina. Mielenkiintoinen, hauska ja opettavainen viikko!

- Eurooppanuorten EU-konferenssi Helsingissä. Antoisa viikonloppu tämäkin.

Maaliskuu

- Kandityön kirjoitus, palautus ja painatus. "Corporate Social Responsibility and International Marketing - How can CSR be used in consumer marketing of multinational corporations?"

- SLU:n kv-valiokunnan, Svolin hallituksen, LUNK:n, Turun Riennon kokouksia. Tenttejä.

Huhtikuu

- Svoli Länsi-Suomen joukkuevoimistelun aluekilpailut ja Asema-tapahtuma Kupittaan urheiluhallissa. Järjestäjänä Turun Riennon Voimistelujaosto ja minä kilpailun johtajana. Aikamoinen urakka, mutta kannatti. Mahtavia vapaaehtoisia! Myös oma joukkueeni Adele kilpaili 10-12 - vuotiaiden sarjassa.

- EU-rahoitusta liikunnalle -seminaari SLU-talolla. Pidin presentaation EU:n nuorisotoimintaohjelman ala-ohjelmasta "European Voluntary Service".

Toukokuu

- Vappu ja pieni kevätloma kavereiden kesken Nizzassa. Pyörähdimme myös Monacossa, Cannesissa ja Italian puolella. Ihana, hauska, rentouttava loma.
- Svolin luottamushenkilöiden toiminnansuunnittelu ja hallituksen kokous Helinsingissä.

- Joukkuevoimistelun harrasteSM-kisat Jyväskylässä. Adele-joukkueemme sijoittui 10-12-vuotiaiden sarjassa toiseksi parhaaseen kategoriaan B. Hieno suoritus tytöiltä uudessa sarjassa, ja varsinkin kun juuri ennen kilpailusuoritusta yhdellä joukkueen tytöistä revähti takareisi. Anni teki urheasti koko ohjelman, vaikka takareisi oli varmasti kipeä. Kisat jäivät valitettavasti Adele-kokoonpanon viimeisiksi. Kauden päätteeksi joukkue hajosi ja tytöt siirtyivät voimistelemaan muihin joukkueisiin.

- LUNK:n yhteiskokous OLL:n kanssa SELL student games - tapahtuman yhteydessä.

Kesäkuu

- Kesäloma!

- IWG-EWS tasa-arvoseminaari Mikkelissä.: "Promoting Equality in Sport - Towards Sydney 2010". Erittäin hyviä alustuksia ja mielenkiintoinen seminaari. Toimin puheenjohajana workshopissa aiheesta "Sport for All – Broad-based Equality in Sport".

- Juhannus saaristossa.

- Kunnallisvaaliehdokkuuden armotonta pähkäilyä ja lopulta ehdokaslomakkeen allekirjoittaminen.

Heinäkuu

- Vaihto-oppilaana Kaliforniassa: University of California, Berkeley.

- Independence Day San Franciscossa. Matkaseurana ystäväni Ella.

- Tiukkaa opiskelua mahtavilla kursseilla: Organizational Behavior, Business Communication. Uusia ystäviä.

- 22 vuotta täyteen 10.7. :)

- Aito, oikea baseball-matsi: Giants!

Elokuu

- Edelleen Kaliforniassa. Opiskelua, tentteihin valmistautumista. Lähes puhdas A-suora tuli! :)

- Sami vierailulle. Roadtrip rannikkoa etelään: San Francisco, Morro Bay, Santa Barbara, Santa Monica, Los Angeles, Newport Beach, Laguna Beach. Parasta!

- Illallinen palkitussa Chez Panisse -ravintolassa. Aivan upeaa ekologista, lähellä tuotettua gourmetruokaa.

- Frida Kahlo at SF MOMA, hieno!

- Ensimmäiset Toivotalkoot ja Tuuletustunnit

Syyskuu

- Kampanjan suunnittelua, vaalitapahtumia ja -tapaamisia.

- Tenttejä, kokouksia, toiminnansuunnittelua. Opiskelua ja luottamustoimien hoitamista. Sinettiseuratapaaminen.

- Harjoittelujakso markkinointiassistenttina Felix Abballa alkoi.

Lokakuu

- Kampanjointia.

- Töitä.

- Kamppanjointia.

- Tenttejä.

- Kamppanjointia.

- Kokouksia.

- Turun Riennon Voimistelujaoston 100-vuotisnäytös ja -vastaanotto Sigyn salissa. Kiitosjuhla.

- Vaalit. 534 ääntä ja valtuustopaikka.

Marraskuu

- Perehdytyskoulutuksia, haastatteluja, kokouksia.

- Työt jatkuvat Felix Abban markkinoinnissa. Kerrassan mukava työpaikka!

- Opintoja kestävän kehityksen opintokokonaisuuden tiimoilta.

- Svoli joukkuevoimistelun harrasteSM-kilpailut Turussa. Kävin pitämässä avajaispuheen.

- Kiitosjuhlat vaalikampanjassa avustaneille ystävilleni Airiston mökillä.

- Svoli Länsi-Suomen ensimmäinen sähköinen valmentajatiedote ilmestyy. Toimin "päätoimittajana". Ensimmäisessä numerossa asiaa syömishäiriöistä yhdessä syömishäiriöliiton kanssa.

- Svoli viikonvaihde Tampereella: Pro seurat 2010-hankestartti, Gaalanäytös, Gaalajuhla. Hallituksen kokous ja syyskokous.

Joulukuu

- Työt loppuvat kuun puolessavälissä ja joululoma alkoi!

Itsenäisyyspäivän ohimarssi kuvattuna parvekkeeltani.

- Tenttiviikot ja kasa deadlineja.

- Viimeinen kokous LUNK:n puheenjohtajana. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Judoliiton edustaja Miikka Neuvonen.

- Pikkujoulujuhlia ja paljon glögiä!

- Tunnelmallisia joulukonsertteja.

- Joulurauhaa ja kaivattua lepoa.

Vuosi 2008 oli oiken mukava ja vaiherikas. Kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana vuoden tapahtumissa!

Vuoden päättyessä tänään toivotan Sinulle

menestystä, innostusta ja motivaatiota uudelle vuodelle 2009!

Dear Santa, thank you for every gift!

Joulu tuli, joulu meni. Meillä oli rauhallinen, ihana perinteinen kotijoulu. Kaikki lapsuuteni joulut viime vuosiin saakka olemme viettäneet vanhempieni kotikaupungissa Oulussa, mutta tänä vuonna sukulaisiamme kokoontui tänne Turkuun.

Joululahjapostaus jäi tekemättä, mutta kerrottakoon että tämän vuoden joululahjahässäkkä ei aiheuttanut juurikaan stressiä. Päätin karsia turhat tavaralahjat sekä omalta ostos-, että toivelistaltani. Tässä oma vuoden top5-lahjalistani, olkoon vaikka ensi vuotta varten vinkiksi, sekä lahjan saajan, että lahjan antajan näkökulmasta:

1. Pehmeä paketti
Tämä lahja antaa iloa paitsi lahjan antajalle ja saajalle, myös sitä meitä enemmän tarvitseville. Erilaisia lahjamahdollisuuksia tarjoaa Unicefin lisäksi mm. Kirkon Ulkomaanapu ja World Vision.
Omat kaverini saivat tänän jouluna Unicefin pehmeiden pakettien muodossa koulutarvikkeita: vihkoja ja kyniä, jotka toimitetaan pienille koululaisille köyhimpiin maihin. Saman paketin annoin myös ystävälleni valmistujaislahjaksi: ikäänkuin symbolisena lahjana siitä ettei hän enää koulutarvikkeita tarvitse. :) Pehmeä paketti toimii samalla myös korttina ja tervehdyksenä - omia joulukortteja en lähettänyt lainkaan.

2. Lahjakortti
Usein parhaat lahjat mahtuvat kirjekuoreen, mutta rahaa sen ei tarvitse olla. Eikä tavaraa. Lahjakortille palvelu, palvelus tai hemmottelu - joko ammattilaisen toteuttamana tai itse toteutettuna. Hieronta, kasvohoito, kampaaja, manikyyri, seinäkiipeilyä, siivous, autopesu, lastenvahti, kitaratunteja. Omaa aikaa, saajansa näköisessä paketissa. Elämyksiä.

3. Kirja
No kirja nyt vaan on aina hyvä lahja. Myös suhteellisen vaivaton, muttei missään nimessä helppo. Itse päätin antaa tänä vuonna koko perheelle kirjalahjat ja vietin kirjakaupassa pitkiä hetkiä valitessa juuri sitä sopivaa kirjaa itse kullekin. Oikesti hyvä kirja on elämys ja siksi mitä mainioin lahja. Valinta vaan täytyy osua oikeaan. Akateemisen kirjakaupan top10-hyllyt ovat aina melko varmoja valintoja, mutta ei niitä niin vaan voi suoraan sieltä valikoida paketteihin. Myös klassikot ovat monesti oikeita valintoja. Annoin kampanjapäällikölleni Ullalle vaalien jälkeen kiitokseksi Paulo Coelhon Alkemistin. Myöhemmin Ulla viestitti: "It's changing my life", joten taisi osua. :) "Kun haluat jotain, koko maailmankaikkeus auttaa sinua saavuttamaan sen."

Minullekin joulupukki toi kasan mieluisia kirjoja: mm. itseoikeutetusti Sofi Oksasen Puhdistuksen (luettu lähes yhdellä istumalla - ansaitsee palkintonsa!), Tieto-Finlandialla palkittu Marjo T. Nurmisen Tiedon Tyttäret, Liisa Huhdan ja Rosa Meriläisen Kilttien Kapina, sekä Sauli Niinistön Viiden vuoden yksinäisyys vasta ilmestyneenä pokkarina. Mieluisia, osuvia ja mietittyjä kaikki.

4. Itse tehtyä
Ok, tätä en itse ole hyödyntänyt. Minut tuntevat tietävät ettei meikäläistä olla pahemmin siunattu ompelu-, kudonta-, leivonta-, tai askartelutaidoilla - saati sitten niiden vaatimalla kärsivällisyydellä. Itse tehty lahja on kuitenkin ihana saada, sen tekeminen on aina vaatinut miettimistä, aikaa ja vaivaa. Tänä vuonna sain esimerkiksi itse (kierrätysmateriaalista) tehdyt ihanat rusettikorvikset, itse tehtyjä suklaakonvehteja, serkkutyttöjen virkkaaman vaaleanpunaisen avaimenperän ja yhteisistä muistoista kootun valokuva-albumin. Ihania.

5. Mitä vaan, mitä on mietitty
Vaikka kaapit on jo täynnä tavaraa, joku onnistuu ilahduttamaan tarkoin valitulla tavaralahjalla. Ei välttämättä mitään isoa, ihmeellistä, tai kallista - vaan jotain joka sopii just mulle, jotain mitä juuri hän tarvitsee ja jotain joka on hankittu juurikin lahjan saajaa ajatellen. Näitäkin sain tänä vuonna. Juurikin niitä toivottuja ja tarvittuja - enkä oikeastaan juuri mitään turhaa.


Olinpa ollut tosi kiltti. Kiitos kaikista ihanista lahjoista!

Onnea tänään!

Tänään kaksi ansaitsee tärkeät onnittelut.

Ensinnäkin, onnea Martti Ahtisaari! Suomi on ylpeä ensimmäisestä suomalaisesta Nobelin rauhanpalkitusta. Minäkin haluan olla optimisti ja ajatella, että kaikki konfliktit voidaan ratkaista. Minäkin uskon siihen, Martti!

Minä uskon siihenkin, että ihmisoikeuksien eteen voitaisiin tehdä enemmän. Haluan olla jopa niin optimisti ja ajatella, että kaikki ihmisoikeusrikkomuksetkin voidaan ratkaista. Ainakin nyt ensin täällä Suomessa. Tänään on 60 vuotta YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen synnystä. Onnea ja mitä parhainta menestystä UDHR!