Haastattelu SLU:n verkkolehti LUM:ssa

Liikunnan ja urheilun maailma LUM on SLU:n joka toinen viikko ilmestyvä verkkolehti. Kyseessä on ainoa liikuntapolitiikkaan ja liikuntakulttuuriin erikoistunut julkaisu Suomessa ja suosittelenkin kaikille liikuntajärjestötyöstä vähänkään kiinnostuneille otsikkolinkkien tilaamista sähköpostiin. Sen voi tehdä täällä.

Tänään ilmestyneestä numerosta löytyy juttu, johon on avattu YLE:lle aikaisemmin antamani haastattelu. Artikkeli löytyy täältä.

Testaamassa Kupittaan puistokuntosalilaitteita

Kalenteri täyttyy

Tiedättekö sen ihmistyypin, joka rakastaa listoja? Tunnustan kuuluvani heihin: jäsennän mielelläni asiat järjestykseen ja pidän listojen kokoamisesta. Tiedättehän: ostoslista, lukemattomien kirjojen lista, vieraslista ja tietenkin todo-lista. Lista paikoista, joissa haluaisin käydä ja lista kursseista, jotka vielä on suorittamatta. Ja niin edelleen.

Taustalla on tietenkin se, miten tekemättömiin töihin on helpompi käydä kiinni, kun hommien jälkeen saa palkita itsensä vetämällä kyseisen kohdan listalta yli. Jo vuosia olen kalenterini takakanteen listannut kyseiselle vuodelle velvollisuuksia, luottamustoimia, töitä, tehtäviä ja tavoitteita. Toiset säilyvät vuodesta toiseen, toiset jäävät pois ja aina tulee lisää. Kivaa.

Ja vaikka en pidäkään siitä, että vuodenaikojen vaihtuminen katsotaan kalenterista; omalta osaltani syyskausi alkaa virallisesti tulevana maanantaina. Arki koittaa vauhdikkaasti lukukauden ja valtuustokauden startatessa samana päivänä. Syksyn osalta kalenteri on täyttynyt kiitettävää vauhtia ja samalla on toki tullut päivitettyä ne takakannen listat... Tänä syksynä minut pitää kiireisenä:

- opiskelu. Syksyn aikana on tarkoitus saada gradu ja useampi syventävä kurssi pulkkaan. Valmistuminen häämöttää jossain kohtaa ensi vuonna.

- kaupunginvaltuusto. Valtuusto palaa kesätauolta synkkien tulevaisuudenkuvien pariin. Arviot talouden kehittymisestä eivät näytä lupaavilta ja luvassa on ainoastaan niukkuuden jakamista; vaikeita ja ikäviä päätöksiä. Valtuustotyöskentelyssä täytyy nyt osata priorisoida ja pitää näkökulma tarpeeksi pitkällä tähtäimellä.

- liikuntalautakunta. Lautakuntamme kanssa olemme palanneet jo työn ääreen ensimmäisen kokouksen ja talousseminaarin merkeissä viime viikolla. Työn alla ovat luonnollisestikin ensi vuoden budjetti ja tuleva talousarvio, sekä syksyn aikana valmistuva strategia.

- seuratyö. Turun Riennon sääntömuutosprosessi alkaa olla lopuillaan ja syksyn aikana pääsemme vihdoin tositoimiin uudessa organisaatiorakenteessa.

- muut luottamustoimet. Kokousaikataulu pysyy kiireisenä edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi

• TYY:n edustajiston
• Kokoomuksen aluejärjestön hallituksen,
• Oy Turkuhallin hallituksen,
• Nuoren Suomen hallituksen,
• SLU:n kv-valiokunnan,
• Suomen Voimisteluliiton hallituksen ja
• Liikunnan ja urheilun nuorisokomitean

säännöllisen kokousrytmin ansiosta.
(See, taas lista!)

- voimistelu. Turun Riennon voimistelujaosto muuttuu syksyn aikana Turun Riennon Voimistelu ry:ksi ja jatkanen uuden seuran hallituksessa. Ruohonjuuritasolla palaan takaisin itse asian pariin valmentajan roolissa. Valmennan yli 16-vuotiaiden harrastejoukkuetta 2-3 kertaa viikossa ja olen tästä uudesta lisästä syksyn listaani erityisen innoissani! :) Voimistelu työllistää toki muissakin rooleissa: vedän nuorten harrastevoimistelua Suomen Voimisteluliitto Svolissa ko. työryhmän puheenjohtajana. Alueellisesti jatkan voimistelun toimialan työryhmässä ja sitä kautta Syömishäiriöliiton kanssa starttaamamme hienon yhteistyön parissa. Lisäksi toimitan valmentajille kerran kaudessa ilmestyvää sähköistä valmentajapostia.

- muut harrastukset. Haluan harrastaa muutakin kuin kokouksissa istumista ja siksi kalenteriin täytyy erikseen varata aikaa omalle liikunnalle! Tänä syksynä olen palannut rakkaan, ja moneksi vuodeksi unholaan jääneen, tanssiharrastuksen pariin. Tanssisalissa on aivan mahtavaa ja kyllä ne piruetitkin tässä syksyn mittaan varmaankin taas alkavat osua kohdalleen... Lisäksi syksyn harrastuslistalla jatkavat tutut jooga ja kuntosali. Myös se mukava vesijuoksu niin kauan kun säät vain sallivat! Kokousmateriaalien, -asiakirjojen ja -liitteiden lisäksi haluan harrastaa myös muuta lukemista, joten syksyn harrastuslistalle pääsee myös lukemattomien kirjojen listan lyhentäminen! (Lista lempikirjoista tulossa ;))

Harrastukset-kohdan alle kuulunee myös tämä blogin päivitys. Kuten päivitystahdista huomaa, se ei kuulu ihan prioriteettilistani kärkipäähän, mutta kerran viikossa tuntuu tahtina sopivalta. Päivittelen silloin, kun aikaa ja asiaa on.

Hmm, kaikesta päätellen Big Brotheria ei tarvitse tänäkään vuonna alkaa seuraamaan, hah!

PS. Tarkoitus on syksyn aikana saada käyttöön myös kotisivuiltani löytyvä Kalenteri-osio. Sieltä voi sitten seurata missä olen milloinkin menossa ja mitä menoja on tulossa. So stay tuned.

Biisien taisto

Minut haastettiin Auran Aaltojen Biisien Taisto - skabaan. Siinä toimittajan ja haastateltavan valitsemat biisit kisaavat kuuntelijoiden äänistä - enemmän ääniä saanut kipale kuulaan radiossa perjantaina ennen kahdeksaa aamulla. Pieni haastattelu tulee ulos Auran Aalloilta ja Radio Melodialta tulevana tiistaina.

Valitsin musiikkikategoriaksi nuoret nousevat naisartistit ja omaksi kappaleekseni Ladyhawken Magic. Tuntemattomampi lahjakkuus on tällä hetkellä auttamattomasti jäljessä toista lemppariani, toimittajan valitsemaa Lily Allenia. Äänestää voitte täällä.

Mitä tehtäis?

Mistäköhän johtuu, että tähän aikaan vuodesta ruvetaan aina puhumaan kesän viimeisistä päivistä? Monet ovat jo palanneet työhön juu ja koulutkin tässä jo alkavat, mutta hei, tällä hetkellä käsillä oleva vuodenaika todellakin on kesä! Eikä se nyt ihan vielä lopu, ei vaikka arki jo koittaisikin ja illat vähän hämärtäisivätkin.

Koska sitkeä influenssani alkaa jo pikkuhiljaa olla ohi, pääsin viikonloppuna kunnolla nauttimaan kesäkeleistä ja kesäreleistä. Viikonlopun kesäohjelmaan kuului muun muassa:

- Kakolan kierros. Kehuttu kierros vankila-alueella osoittautui oikein mielenkiintoiseksi ja kuumalla ilmalla kivimuurien suojassa oli muutenkin mukavan vilpoisaa... Lääninvankilan kirkossa pääsimme myös kuuntelemaan, miten Key Esemble - kuoro valmistautui konserttiinsa. Kakolaan pääsee tutustumaan vielä tämän kuun loppuun asti ja sitä suosittelenkin lämpimästi. Yli sadan vuoden aikana on ehtinyt kertyä tarinoita jos jonkinlaisia, mutta kiehtovaa on myös tutkailla aluetta tulevia muutostöitä ajatellen. Edellinen kaupunginvaltuusto on noin vuosi sitten hyväksynyt alueen asemakaavan muutoksen ja alueelle tullaan rakentamaan uusi asuinalue.

- kirpparilla kiertelyä. Minulla on tällä hetkellä myynnissä vanhoja vaatteita ja kenkiä omalla kirpparipaikalla. Oman myyntipisteen siivoamisen ja täydentämisen lisäksi tulee samalla kierreltyä muiden kirpparimyyjien tarjontaa... Kirppari on kivaa kierrätystä; saa kaappeihin tilaa ja kaupan päälle pientä lisätienistiä opiskelijan kesäkukkaroon.

- vesijuoksua. Olen aikaisemmin kuulunut siihen joukkoon, joka suhtautuu vesijuoksuun jokseenkin skeptisesti ("kuivalla maalla juostaan, vedessä uidaan. Piste."), mutta ilokseni olenkin löytänyt uuden lempikesälajin. Vesijuoksu on paitsi nivelille turvallista, oikeasti tehokasta liikuntaa. Samalla voi mukavasti jutella kaverin kanssa (ei onnistu muuten uidessa) ja myös rusketus on taattu. Suosittelen! Vesijuoksuvöitä saa lainaksi esimerkiksi Samppalinnan maauimalasta, oman vyön kanssa juoksentelu onnistuu toki myös luonnonvesissä.

- Paul Anka. Legendaarinen singer/songwriter veti kerrassaan hienon konsertin Turkuhallissa. Emme ystävieni kanssa oikein tienneet mitä konsertilta odottaa, mutta Paulin valtava karisma ja vahva tulkinta saivat kyllä koko kolmikkomme nauramaan, tanssimaan ja huokailemaan ihastuksesta. Epäilimme ettemme tietäisi herran biiseistä mitään, mutta toisin kävi: illan aikana kuultiin omien hittien (kuten Diana vuodelta -57, tietenkin) lisäksi mm. Nirvanan Smells Like Teen Spirit, Tomppa Jonesin She's a Lady, Bon Jovin It's My Life, sekä loppuhuipennuksena Sinatran aikaisemmin tulkitsemat My Way ja New York New York. Anka on toden totta tehtaillut hittibiisejä myös muille kuin itselleen.

- golfia. Usemman vuoden mittaiseksi venähtänyt golftaukoni katkesi 9 reijän kierrokseen aurinkoisessa Naantalissa. Golftaitoni ovat vuosien saatossa selkeästi kehittyneet itsehillinnän ja neuvojen vastaanottamisen osalta ja niinpä puolikas kierros sujui oikein hyvin ja siitä saattaa jopa tulla tapa. Oli siis kivaa!

- keskustelua. Kokoonnuimme sunnuntai-iltana liikuntalautakunnan ja peruspalvelulautakunnan yhteiseen keskustelutilaisuuteen. Aika oli lyhyt, mutta pääsimme tutustumaan toisiimme ja herättelemään keskustelua liikunnan terveysvaikutuksista, sekä hallintokuntiemme välisen yhteistyön kehittämisestä. Yhteisiä toimintoja on jo olemassa, mutta tarvetta ja tilausta varmasti löytyy hyvien mallien tehostamiselle. Tästä varmasti myöhemmin lisää.

- paikallisderby. TPS ja Inter taistelivat Kupittalla Turun jalkapalloherruudesta sunnuntaina ennätysyleisön edessä. Tällä kertaa TPS voitti paremmalla pelillään 2-0. Ottelua oli seuraamassa yli 9000 katsojaa, mahtavaa!

- terassirusketus. Kun kesäviikonloppuna säät suosivat, istutaan jokilaivalla. Niin se vaan on.

TYY:n edustajisto järjestäytyy

Terveisiä uuden yliopiston uuden edustajiston järjestäytymiskokouksesta. Olemme juuri tehneet puheenjohtajistovalinnat. Puheenjohtajaehdokkaina olivat Vihreän listan Topi Artukka, sekä TuKY:n Niklas Mannfolk. Äänet jakautuivat seuraavasti:
Artukka 18
Mannfolk 21

Varapuheenjohtajaehdokkaina olivat niin ikään Artukka, sekä meidän Kokoomus-ryhmämme puheenjohtaja Joel Salonen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Artukka äänin
Artukka 29
Salonen 10

TYY:n edustajiston puheenjohtajiston muodostaa siis jatkossa varmastikin pätevä parivaljakko Mannfolk-Artukka. Onnea!

Joko palataan arkeen?

Moni on eilen palannut kesälomilta töihin. Opiskelijalla kesän vietto vielä jatkuu, mutta pikkuhiljaa alkaa arki kolkuttelemaan oven takana täälläkin. Eilen istuttiin TYY:n uuden edustajiston ensimmäinen iltakoulu ja keskiviikkona ensimmäinen varsinainen kokous. Tänään pyörähdin liikuntapalvelukeskuksessa päivittämässä kuulumisia ja illalla kokoustamme syksyn tuntitarjonnan merkeissä Turun Riennon Voimistelun johtokunnan kanssa. Torstaina taas suuntaan Tampereelle Liikunnan ja urheilun nuorisokomitean kokoukseen, jossa tarkoituksena on päättää muun muassa loppuvuoden päätösfoorumista ja uuden komitean valintaprosessista. Sunnuntaina sitten kokoonnumme liikuntalautakunnan ja peruspalvelulautakunnan yhteiseen keskustelutilaisuuteen, jonka aiheena on liikunnan ennaltaehkäisevä merkitys terveydenhuollon näkökulmasta. Jee!

Myös koulumme kirjasto aukaisi ovensa eilen heinäkuisen kesätauon jäljiltä ja se taas tarkoittaa, että gradun tekijän on viimeistään nyt lunastettava pyhät lupauksensa kesän pyhittämisestä tutkielman kirjoittamiselle. Tarkoitus on saada gradun teoriaosuus jotakuinkin purkkiin koulun alkuun mennessä niin, että syksylle jäisi itse tutkimusosuuden tekeminen. Ihan ok-mallilla teksti on, vaikka heinäkuu onkin vierähtänyt Islannin reissun jälkeen osaltaan influenssan kourissa ja toisaalta aurinkoisista kesäpäivistä nauttien. Ensi viikolla odottaa myös yksi kappale matematiikan tenttejä...

Viime viikonlopun vietimme mahtavalla porukalla kesäpirskeiden merkeissä mökillämme Airistolla; pelaillen, uiden, saunoen, vesihiihtäen ja syöden hyvin. Kerrassaan parasta kesää!

Jokirannassa on aurinkoympyrä

Osana Turku 2011 kulttuurpääkaupunkihanketta kirjoitetaan kaupunkilaisista ns. runomuotokuvia. Siinä kirjoittaja katselee muotokuvan kohdetta noin 15 minuuttia ja kirjoittaa syntyneen mielikuvan perusteella kyseisestä henkilöstä runon, siis runomuotokuvan. Turku 2011 Runomuotokuvat - hanke on alkanut kaupunginvaltuutetuista kirjoitetuilla muotokuvarunoilla. Omani kirjoitettiin jokin aika sitten Varvintorilla.

Valitsin paikan monestakin syystä. Ensinnäkin, koska Aurajokiranta ylipäänsä on minulle mieluisaa ja tuttua aluetta. Olen muuttanut Turkuun vaippaikäisenä jokirantaan ja nyt asun tuon ensikotini viereisessä talossa, ensimmäisessä omassa asunnossani. Lisäksi Varvintoriin liittyvät monet muistot harrastuksistani; Sigynsalissa ja Varvintorin eri tapahtumissa olen vuosien varrella esiintynyt lukuisia kertoja pianon ääressä, kuorokaavussa, jumppapuvussa tai mikki kädessä. Paljon hyviä muistoja. Jokivarresta pidän toki muutenkin ja vesi elementtinä on itselleni tärkeä - rapukin kun olen. Purjehdus on perheeni rakas yhteinen harrastus ja olen aina ollut kotonani lähellä merta.

Tässä Timo Harjun kirjoittama runomuotokuva minusta:

Jokirannassa on aurinkoympyrä.
Kiertymähiertymä vauvakodista tähän nykyiseen,
aikuisuuden lopulliselle rajalle.
Nostalgia: auts, jonka torin tutut kivet tai veden maku voivat herättää.

Tämä on minun elämäni, en voi vaihtaa tätä kenenkään kanssa
eikä tämä paljon ole mutta tuuli silittää tukkaa
minulla on ohut valkea paita
ja keltaiset napit kuin auringot korvanlehdissä.

On niin helpottavaa kun voi puhua ja hymyillä.
Olla olemassa toiselle, vaikka sitten muotokuvakirjoittajalle.
Kertoa kuka on ja missä ja musiikkikoulu ja purjeveneet.
Kertoa jotain edes.

Saaralle 16.7.2009
Timo Harju

TSR 2009

Viime viikonloppuna Turun kesä oli pyhitetty suurille purjelaivoille, nimittäin The Tall Ships' Races Baltic - tapahtuma saapui jälleen ihastuttamaan kaupunkiimme. Kyseessä on joka neljäs vuosi Itämerellä järjestettävä purjehduskilpailu, jonka erityispiirteenä on nuorisotoiminta. Kaikkien alusten miehistöstä vähintään joka toisen tulee olla alle 25-vuotias. Myöskään kilpailun pääpalkinto Friendship Trophy ei päädy nopeimmalle alukselle, vaan sille, jolla on paras yhteishenki.

Tapahtumassa onkin mukana suuri joukko nuoria ympäri Euroopan. Osa veneistä rekrytoi miehistöä myös suoraan satamista - eikä aikaisempaa kokemusta välttämättä edes tarvita. Monessa aluksessa puolet miehistöstä on kokeneempaa kaartia ja toinen puoli nuoria aloittelevia merimiehiä.

Tänä vuonna tapahtuman teemana oli itseoikeutetusti Itämeren suojelu, sloganilla "Sail for The Sea". Itämeri on pyritty tapahtumassa huomioimaan kaikilla mahdollisilla tasoilla jätehuoltosuunnitelmista lahjoituskohteisiin. Hyvä juttu.


















Ensimmäiset alukset ilmestyivät Aurajokeen alkuviikosta. Tässä muistaakseni tiistai-iltana parvekkeeltani taltioitu kuva, kuunari Linden siinä testailee kaulapurjeita samalla kun Höyrylaiva s/s Ukkopekka saapuu kotisatamaansa Vaakahuoneen edustalle.

Meidän perheessä seurattiin kuitenkin erityisellä mielenkiinnolla venäläisen MIR-aluksen taivalta edellisestä satamasta Pietarista Turkuun, sillä laivan mukana seilasi veljeni Niklas.

MIR saapui Wärtsilän edustalle perä edellä, keula kohti merta tottakai. Kuvassa Nikke keulan tuntumassa valkoisessa lakissaan. Olimme koko loppuperheen voimin vastaanottamassa Nikkeä kaksiviikkoiselta merimatkalta ja olihan yli 100 metrisen laivan rantautuminen Aurajokeen vaikuttava näky.

Myöhemmin viikonlopuna aikana kävimme tutustumassa MIR-alukseen tarkemmin, Nikke ehti myös pikaisesti esittelemään oloja laivalla ja poseeraamaan siskon viereen.

Itse pääsin haistelemaan meri-ilmaa torstaina Kuunari Lindenin ja perjantaina Kaljaasi Ingan kyydissä. Hienoja paatteja ja mukavia reissuja molemmat!

Kilpailuun osallistuvien purjeveneiden juhlaliputuksen koristivat vierasvenesatamaa.

Yli 700 vuotias Turun linna pilkistää kahden upean purjelaivan välistä.

Tässä Airistoa Lindenin keulasta ihasteltuna.

Sunnuntaina vilkutimme ystävieni kanssa hyvästiksi Aurajoelta Parade-of-Sails, alusparaatiin Airistolle suuntaaville veneille ja laivoille Suomen Joutsenen kannelta. Ankkurin päällä oli hyvä paikka tähystellä ohi meneviä aluksia. Turusta tapahtumalaivue suuntasi seuraavaksi Klaipedaan Liettuaan.

Osa miehistöistä jätti Turun taakseen näyttävästi ja monessa aluksessa oli valmistauduttu hyvästeihin tiimi-asuin, kannatushuudoin ja koreografioin. Tämän norjalaislaivan miehistö oli kiivennyt asetelmaan laulamaan merimieslauluja. Aurajoen rannoille ja vastarannalla Korppoolaismäelle, sekä Wärtsilän satama-alueelle kerääntynyt yleisö palkitsi esitykset aplodein ja vilkutuksin.

Piti ikuistaa vielä yksi Suomen Joutsenen mastoista. Kaiken kaikkiaan kerrassaan kiva viikonloppu ja mahtava tapahtuma!

Kun ei saa ääntään kuuluviin

Järjestötyössäni olen jo vuosia puhunut nuorten äänen puolesta. Siitä, miten nuorten pitäisi saada oma äänensä kuuluviin, miten heillä pitäsi olla vaikutusmahdollisuuksia itseensä liittyvässä päätöksenteossa ja miten nuoria tulisi kuulla. Monessa luottamustoimessa olenkin toiminut "nuorten äänitorvena". (Kiintiöpaikat ovat asia erikseen, niistä joskus toisella kertaa.) Tiedän siis, miten turhauttavaa on jos omia mielipiteitä ei kuulla, tai oteta vakavasti.

Nyt olen kuitenkin päässyt turhautumisessani ihan uudelle asteelle, nimittäin influenssan jälkitautina saatu kurkunpääntulehdus on vienyt ääneni kokonaan. Olen jo kolmatta päivää totaalisessa puhekiellossa, eikä ääntä tule vaikka yrittäisikin. En saa ääntäni kuuluviin!

Muuten olen jo melkein terve, mutta puheen puuttuminen hankaloittaa elämää paljon enemmän kun äkkiseltään ajattelisi. Pystyn nyökkäämään juu ja pudistelemaan päätäni, mutta en voi ilmaista ajatuksiani tai mielipiteitäni, en voi osallistua keskusteluun tai argumentointiin. Kynän ja paperin kanssa ei kovin pitkiä, syvällisiä keskusteluja käydä. Siksi jätinkin eilen pidetyn uuden edustajiston ensimmäisen ryhmäpuheenjohtajien kokouksen suosiolla väliin. Esimerkiksi puheenjohtajaväännöistä todennäköisesti käytyyn keskusteluun pitäisi olla mahdollisuus osallistua, että edes paikallaolossa olisi yhtään mitään järkeä. Koska haluan vielä joskus saada ääneni takaisin, minun oli jäätävä kotiin - antaa äänen levätä ja olla vaan hiljaa.


Minulla ei ollut sikainfluenssaa, vaikka mistä sitä enää tietää kun koko pandemia taitaakin loppupeleissa olla ihan vaan tavallinen A-viruksen aiheuttama influenssa. Mutta kas, sikainfluenssarokotteessa piileekin miljardibisnes. Tietenkin!

Yhtäkaikki sairastaminen sucks, joten muistutuksena maalaisjärkiohjeet terveenä pysymiseen:
- Pese käsiä, paljon. Käytä myös saippuaa!
- Pidä mukana käsidesiä ja käytä sitä, jos pesumahdollisuutta ei ole.
- Tarkista mitä syöt: terveellinen ja monipuolinen ruokavalio parantaa vastustuskykyä!

Jos kuitenkin sattuu sairastumaan, muista:
- Jää HETI kotiin, älä lähde ihmistenilmoille tai töihin näyttämään miten reipas olet, kun sairaanakin kerran lähdet liikkeelle.
- Ota yhteyttä lääkäriin ensin puhelimitse.
- Pidä käsi/nenäliina/edes jotain suun ja nenän edessä kun yskit. Sen jälkeen pese taas kädet.

Ja jotta paraneminen lähtee reippaasti käyntiin:
- Juo paljon. Mustaherukkamehu on hyvää kylmänä ja kuumana.
- Malta levätä. Jos lähdet puolikuntoisena liikkeelle, saat vain jälkitaudin ja paraneminen kestää entistä kauemmin.
- Pidä jalat lämpimänä: sukat jalkaan vaikka onkin kesä ja kesällä ei kuulu käyttää sukkia.

Jep, kantapään kautta opittu.

Lisätietoa sikainfluenssasta täällä.

Reissuraporttia Islannista

Edellisviikon vietin seminaarimatkalla Islannissa. Entinen työpaikkani ISCA järjesti yhteistyössä Islannin nuorisojärjestö UMFÍn kanssa koulutusseminaarin otsikolla "Social Inclusion and Youth Participation in and through Large-Scale Sports Festivals". UMFÍ on Islannin kansallinen nuoriso- ja urheilujärjestöjen kattojärjestö ja sikälikin mielenkiintoinen, että pienen pohjoismaan 320 000 asukkaasta lähes joka kolmas on UMFÍn jäsen! ISCAn kumppaniksi tähän kyseiseen seminaariin UMFÍ kuitenkin valikoitui ennen kaikkea aihealueen kautta.

Seminaarikoulutuksen tarkoituksena oli siis pohtia nuorten aktiivisuutta ja sosiaalista osallisutta liikunnan ja urheilun suurtapahtumien kautta. Varsinaisen koulutus- ja alustusosuuden lisäksi seminaarin sisältö rakentui samaan aikaan järjestetyn Islannin valtakunnallisen suurtapahtuman Landsmótin ympärille. Noin joka neljäs vuosi järjestettävä Landsmót on Islannissa oikeasti kovan luokan massatapahtuma. Siitä kertonee esimerkiksi avajaistilaisuuksien eturivin kokoonpano: presidentin lisäksi katsomossa istui lukuisa joukko ministereitä ja muita merkkipamppuja.

Seminaariin valittiin reilu 20 nuorta ympäri Eurooppaa. Lähes kaikki osallistujat tulivat eri maista: kouluttajat ja luennoitsijat mukaanlukien edustettuna oli muistaakseni 18 maata, itsekin olin siis ainoa suomalainen. Minut mukaan lähetti Suomen Voimisteluliitto Svoli taka-ajatuksena varmasti myös liiton omat tulevat suurtapahtumat. Voimisteluliitto järjestää valtakunnallisen voimistelufestivaaliin 2012 ja vuodelle 2015 olemme hakemassa yhtä maailman suurinta harrastevoimistelufestivaalia Gymnaestradaa Helsinkiin.


Viikko starttasi seminaarin avauksella Kööpenhaminassa ja olin tietysti aivan innoissani päästessäni käymään entisessä kotikaupungissani.














Virallisen ohjelman päätyttyä ehdin käydä nostalgiakierroksella keskustassa ja fiilistelemään samaan aikaan pidettyä Copenhagen Jazz Festivalia. Kuva on otettu ihanassa Nyhavnissa. Yksi lempipaikoistani Kööpenhaminassa, siitäkin huolimatta että turistit massoittavat aluetta ja olut on kallista.





















Kööpenhaminasta lensimme pelipaikoille Akureyrin kaupunkiin, Islannin pohjoispuolelle. Akureyri on reilulla 17 000 asukkaallaan Islannin toiseksi suurin kaupunkikeskus pääkaupunkialueen jälkeen ja tänä vuonna myös siis kansallisen suurtapahtuman Landsmótin tapahtumapaikka. Kuvassa kaupungin varmaankin merkittävin nähtävyys, Akureyrin kirkko.

Ko. kirkolla oli itseasiassa suurehko merkitys myös itse Landsmót-tapahtuman näkökulmasta. Tapahtumalle on nimittäin olennaista, että siihen sisältyy perinteisten urheilukisojen lisäksi pienemmässä mittakaavassa myös vähän erikoisempia kisailuja; esimerkiksi kuvassa näkyvien portaiden juoksu-kisa. Ohjelmassa oli myös kilpailuja esimerkiksi pannukakun paistossa ja traktorin ajamisessa jne jne... (Tämä on sitä sosiaalista osallisuutta! ;))















Koska seminaariväki koostui tällä kertaa vain alle kolmikymppisistä, siirtyivät luento-osuudet jossain kohtaa luontevasti auditoriosta lattialle, kas näin.















Ja koska säät suosivat meitä koko viikon, siirrettiin osa koulutuskokonaisuuksista ulos.















Seminaarin koulutusosuuksiin sisältyi myös jonkin verran ryhmätehtäviä. Tässä kuva yhdestä ryhmästäni, jossa edustettuna Suomen lisäksi Unkari, Englanti, Norja ja Latvia.





















Tämä kuva on Landsmót-tapahtuman virallisista avajaisista Akureyrin uudelta stadionilta (joka rakennettiin nimenomaan ko. tapahtumaa varten!). Lyhyimmän jonoista muodostaa UMFÍn hallitus (mustissa) ja meidän seminaarijoukkomme (valkoisissa). Saimme kunnian johtaa monituhatpäistä avajaismarssia stadionille. Avajaispuheet kuultiin UMFÍn johdon ja kaupungin johdon lisäksi presidentti Ólafur Ragnar Grímssonilta ja parilta ministeriltä.














Seuraavana päivänä presidentti Grímsson saapuikin tervehtimään meitä paneelikeskusteluun. Presidentti kuvassa sinisessä takissaan (minä hänestä kolme päätä oikealle). Itse pääsin kyselemään presidentiltä hänen näkemyksiään Islannin suurimmista haasteista liikunnan ja terveyden näkökulmasta.

Yhden iltapäivän pyhitimme niille must-jutuille, jotka Islannissa on koettava. Tässä kuvassa lämmittelen sormiani kuumassa lähteessä.

Islannin tärkeimpitä matkailunähtävyyksiä ovat myös vesiputoukset, tässä niistä yksi.

Yksi reissun kohokohdista oli kuitenkin valasreissu, whale watching. Olisin voinut tuijotella upeita merimaisemia tuntikausia, vaikka yhtäkään valasta ei olisi nähty. Islanti on ennen kaikkea vaan niin todella kaunis maa! Tällaisella veneellä seilasimme muutaman tunnin tiirailemassa valashavaintoja.

Kuvassa seminaarin osallistujia, minä valkoisessa kaulaliinassa etualalla heti X-asennossa makaavan herran takana.

Päivällä nautittiin hellesäästä ja iltasella lämpötila laski välillä jopa lähelle nollaa. Pakkasin mukaan bikinit ja talvitakin - molempia tarvittiin välillä jopa saman päivän aikana. :) Merillä pilkkihaalari, pipo ja hanskat tulivat tarpeeseen!

Ja näkyihän niitä valaitakin! Kuvasarjassa pyrstöään esittelevän yksilön lisäksi näimme lukuisia delfiinejä ja jopa hyppäävän maitovalaan. Kerrassaan mykistävää.

Täytin viikon aikana 23-vuotta ja seminaarijärjestäjät muistivat minua ja samana päivänä syntynyttä Islantilaista Annaa mahtavalla nimikoidulla suklaakakulla!

Kaiken kaikkiaan oikein onnistunut reissu. Seminaarin anti oli hyvää, porukka mukavaa ja keskustelu monipuolista. Rento tyyli istui ainakin tähän aiheeseen mainiosti, nuorten tapahtumat saavatkin olla nuorten näköisiä! Itse aihe suurtapahtumien sosiaalisista vaikutuksista on itselleni läheinen, olenhan moneen otteeseen paasannut liikunnan merkityksestä yhteiskunnallisena tekijänä ja roolista yhteisöllisyyden edistäjänä. Isot urheilutapahtumat avaavat todella hienoja mahdollisuuksia paitsi kehitää toimintaa ja tuoda liikuntaa esille, myös saattaa ihmisiä yhteen. Ne ovat niitä tilaisuuksia, joissa jos jossain voi tuntea kuuluvansa johonkin, olevansa osa jotain suurta.

Vaikka virallinen sisältö oli liikuntapoliittista, puhuttiin viikon aikana tietenkin politiikkaa myös paljon laajemmin. Islannissa ajankohtaisia aiheita olivat tottakai talouskriisin vaikutukset, sekä erittäinkin ajankohtaisena vellonut keskustelu Euroopan Unioniin liittymisestä. Seuraavalla viikolla 16.7. Islannin parlamentti teki päätöksen hakea EU-jäsenyyttä. Hieno juttu!

(kollaasien kuvat ystäväni J. Panek. Upeista maisemakuvista on vaikea saada selkoa pikkuruuduista, sorry. Kuvat voi klikata suuremmiksi.)