keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Puhe Kirjastosillasta kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.11.2011

Kaupunginvaltuuston kokouksessa käytiin oman valtuustotaipaleeni ehkä kiivainta keskustelua ja jännittävintä äänestystä viime maanantaina, kun esityslistalla oli toistamiseen kiistelty Kirjastosillan rakentamista koskeva kaavamuutosehdotus. Valtuusto hyväksyi lopulta kaavamuutoksen niukasti äänin 34-32. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää.

Puhuin itse kokouksessa siltahankkeen puolesta. Itselleni tyypillisesti puhe ei ollut puhtaaksikirjoitettu, mutta ranskalaisten viivojeni perusteella se meni jotakuinkin tähän suuntaan:

Arvoisa puheenjohtaja,

Kuten tänään kuulluista puheenvuoroista on voinut huomata, on Kirjastosilta hyvä esimerkki hankkeesta, joka herättää vahvoja näkemyksiä puolesta ja vastaan. Kiivasta keskustelua on käyty, paitsi täällä tänään, jo pitkään kokouksissa ja kokouskäytävillä sekä lehtien mielipideosastoilla ja internetin keskustelupalstoilla. Jokainen meistä valtuutetuista lienee myös saanut palautetta suoraan kaupunkilaisilta oman päätöksentekonsa tueksi.

Keskustelua käydään rinnakkain kolmesta asiasta, joista jokaiseen liittyy vahva tunnelataus. Ensinnäkin keskustellaan siitä, tarvitaanko koko siltaa vai ei. Toiseksi kiistellään siitä, mikä mahdollisen sillan oikea sijainti olisi. Sijaintivaihtoehdot ovat rajautuneet kahteen: Vanha suurtori-Vähätori –vaihtoehtoon sekä Rettinginrinne-Kauppiaskatu –vaihtoehtoon. Käytännössä meillä on mahdollisuus päätyä vain näistä jälkimmäiseen, sillä Vanhan suurtorin ja Vähätorin välille rakentaminen on ongelmallista muun muassa esteettömyyden näkökulmasta. Lisäksi museovirasto ei hyväksy tätä vaihtoehtoa. Kolmas keskustelua herättävä asia on lopulta se, miltä uusi silta näyttäisi. Tähänkin olemme saaneet perustellun ehdotuksen.

Kun keskustelua käydään kolmesta kiistanalaisesta asiasta yhtä aikaa, on varsin ymmärrettävää että näkökulmia ja mielipiteitä on monenlaisia. Siltahanke on konkreettinen päätös, josta jokaisella on mielipide. Siltojahan on aikaisemminkin vastustettu kiivaasti.

Tässä vaiheessa lienee kuitenkin syytä muistaa, että tänään me emme ole päättämässä näistä edellä mainitsemistani asioista. Tänään me olemme päättämässä vain ja ainoastaan asemakaavan muutoksesta, joka mahdollistaisi Kirjastosillan rakentamisen. Kuten tiedämme, päätös kaavamuutoksesta on saatava tänään, mikäli haluamme säilyttää hanketta varten myönnetyn miljoonan euron EU:n kehittämisrahoituksen. Mikäli päätös muutoksesta siirtyy, tulisi tämäkin osuus hankkeesta kaupungin maksettavaksi. Tästä näkökulmasta minun on vaikea ymmärtää perusteita SDP:n tekemälle palautusehdotukselle.

Kaavamuutosehdotuksen taustalla on pitkä ja perusteellinen valmistelu. Vaikka keskustelu on Kirjastosillasta käynyt kuukausia kuumana, on hyvä tiedostaa että taustatyötä kaavaa varten on tehty jo vuosia. Päätettävänämme oleva esitys on pitkän suunnittelun ja taustatyön tulos. Valmisteluprosessin aikana useampi meistä, kuten olemme aikaisemmista puheenvuoroistakin kuulleet, on kääntänyt kantansa. Itsekin kuulun tähän joukkoon. En alun perin innostunut silta-ajatuksesta, mutta saatuani lisätietoa ja kuultuani perusteita puolesta ja vastaan, olen pikkuhiljaa vakuuttunut sillan tarpeellisuudesta.

Henkilökohtaisesti olen lähestynyt asiaa erityisesti liikunnan ja kevyen liikenteen näkökulmasta. Pyöräilen ja kävelen usein jokirantaa, molemmin puolin ja molempiin suuntiin, ja tunnen erittäin hyvin rannan ja keskusta-alueen haasteet, vaarat ja solmukohdat.

Lokakuussa, itse asiassa samana päivänä kun viime valtuustossa käsittelimme tätä samaa asiaa, julkaistiin Turun kaupungin ja Suomen Ladun yhteinen ulkoilupaikkaselvitys. Selvitys kartoitti kaupunkilaisten mielipiteitä Turun liikuntamahdollisuuksista ja ulkoilupaikoista ja sen mukaan kaupunkilaisten mielestä Turussa on eniten kehitettävää nimenomaan kevyen liikenteen mahdollisuuksissa. Samaa viestiä on aikaisemminkin tuotu esille esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn kansallisessa strategiassa (2020) ja kaupungin kehittämisohjelmassa sekä yhdessä hyväksymissämme hyvinvointiohjelmissa.

Kevyen liikenteen verkostoa onkin tämän päätöksen yhteydessä tarkasteltava kokonaisuutena. Kirjastosilta edistää kiistatta kevyen liikenteen mahdollisuuksia keskusta-alueella. Se olisi selkeä askel eteenpäin. Pyöräteiden kehittäminen rannoilla ei auta kovin pitkälle, mikäli joen yli ei ole mahdollista päästä sujuvasti ja turvallisesti. Kuten olemme tänäänkin useaan otteeseen kuulleet, esimerkiksi Aurasillan leventäminen ei ole vaihtoehto tilanteen parantamiseksi.

Kaupunginvaltuuston tehtävä on kehittää kaupunkia. Meidän tulee pystyä katsomaan eteenpäin. Aurajokiranta on Turun sydän ja on ollut ilo seurata, miten rantaa on kehitetty ja miten kaupunkilaiset ovat ottaneet jokivarren omakseen. Esimerkiksi Vähätorin alue on mielestäni yksi parhaita paloja Turkua.

Sillan ja esillä olevan ehdotuksen vastustajat argumentoivat vahvimmin sillä, että Kirjastosilta turmelisi tärkeä kulttuurimaiseman. Tämän merkitystä ei voi vähätellä, mutta itse ajattelen että asiaa voi katsoa myös toisesta näkökulmasta. Ajattelen jopa niin, että omalla tavallaan Kirjastosillan voisi päinvastoin katsoa kunnioittavan kulttuurihistoriallisesti merkittävää maisemaamme, sillä se tarjoaisi paikan josta maisemaa voisi, toisin kuin nykyisiltä silloilta, pysähtyä ihastelemaan rauhassa ja turvallisesti.
(kuva: Havainnekuva / Pontek oy. Lainattu turku.fi)

Yle Turun juttu aiheesta täällä.
Turun Sanomien juttu aiheesta täällä.
Turun Sanomien pääkirjoitus aiheesta täällä.

tiistai 1. marraskuuta 2011

Palloiluhalli pystyssä 2014!

Minulla on tähänastisen kunnallispoliittisen urani aikana ollut selkeästi yksi konkreettinen tavoite yli muiden. Lähtiessäni kunnallisvaaleihin ehdolle 2008, ei minulla ehkä ollut Turun kunnallisesta päätöksenteosta kaikkein kattavinta näkemystä, mutta liikuntaolosuhteista sen sijaan tiesin paljonkin. Ehdolle lähtiessänihän minulla ei ollut lainkaan puoluepoliittista taustaa, mutta seura- ja liikuntajärjestötaustaa sitten senkin edestä.

Niinpä olikin luontevaa, että jo vaalimateriaalissani ja vaalikonevastauksissani toistuivat liikunnan merkitys ja liikuntaolosuhteiden parantaminen. Henkilökohtainen konkreettinen ykköshanke on alusta asti ollut kunnollisen sisäliikuntahallin saaminen Turkuun. Vaalien jälkeen nimesin lukuisissa yhteyksissä henkilökohtaiseksi tavoitteekseni sen, että vuosikymmeniä puhutusta palloiluhalliasiasta tehtäisiin päätös tämän vaalikauden aikana.

Esimerkiksi YLEn vaalikoneeseen 2008 vastasin seuraavasti:
"Turkuun tarvitaan kiireellisesti palloiluhalli ja sen tulee olla rakentamisen ykköshanke.
Toimivan ja riittävän palloiluhallin puute näkyy harrastajamäärissä, sekä toiminnan laadussa. Palloiluhallin puuttuminen vaikeuttaa kilpajoukkueiden toimintaa, sekä lasten ja nuorten harrastamista."

Heti vaalien jälkeen nimesin palloiluhallin tärkeäksi Turun Sanomien (19.11.2008) haastattelussa seuraavin perustein:
Mikä hanke Turussa on ehdottomasti toteutettava seuraavan valtuustokauden aikana?
"Palloiluhallihanke. Turkuun tarvitaan kiireellisesti palloiluhalli, ja sen tulisi olla rakentamisen ykköshanke. Toimivan ja riittävän palloiluhallin puuttuminen kaupungista näkyy usean lajin harrastajamäärissä, sekä toiminnan laadussa. Kunnollisten palloilutilojen puute vaikeuttaa paitsi monen lajin liigatason toimintaa, myös lasten ja nuorten harrastamista."

Myös liikuntalautakunnan esittelyssä toin samaa asiaa esille:
Mitä haluat saada aikaan liikuntalautakunnassa?"Haluaisin nostaa ymmärrystä liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Satsaukset liikuntaan ennaltaehkäisevät paitsi terveyshaittoja, myös sosiaalisia ongelmia kuten syrjäytymistä. Konkreettisena esimerkkinä haluaisin saada aikaan vähintäänkin päätöksen kunnollisen palloiluhallin rakentamisesta Turkuun."


Näitä esimerkkejä löytyy, nimittäin aika paljon on palloiluhallin puolesta tullut puhuttua. Sen verran ponnekkaastikin, että sain jossakin vaiheessa valtuustoryhmässämme lisänimen Saara-Sofia "palloiluhalli" Sutela. :)

Olenkin viimeisen kolmen vuoden ajan useaan otteeseen papukaijamaisesti toistanut seuraavia ajatuksia:
- Turkuun tarvitaan ehdottomasti kunnollinen palloiluhalli.
- Palloiluhallin rakentamisen tulee olla liikuntarakentamisen ykkösinvestointi.
- Sijaintia, rahoitusmallia, lattiamateriaalia ja vuorojakoa (yms yms) tärkeämpää on saada asia etenemään.
- Tämä vaalikauden aikana tulisi saada tehtyä edes päätös palloiluhallin rakentamisesta.

Palloiluhalliasiasta keskusteltiin heti valtuustokauden alusta asti useaan otteeseen sekä liikuntalautakunnassa että muilla turkulaisilla liikuntafoorumeilla, mm. seuraparlamentin ja urheiluakatemian kanssa. Yhteistuumin nimesimme palloiluhallihankkeen turkulaisen liikunnan ykköshankkeeksi.

Jotta asiaa saataisiin eteenpäin, päätti liikuntalautakunta tältä pohjalta kokouksessaan 7.4.2009 esittää, että eri rahoitus- ja sijoitusvaihtoehtoja kartoittamaan perustettaisiin toimikunta vielä vuoden 2009 aikana. Asiasta kirjoitti Turun Sanomat 8.4.2009, jolloin kommentoin (itseäni jälleen toistaen:)) seuraavasti:
- Turusta puuttuu tarvittavat kriteerit täyttävä palloiluhalli. Se on ehdottomasti liikuntarakentamisen ykköshanke, korostaa liikuntalautakunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sutela.


Palloiluhallityöryhmä perustettiinkin, mutta se pääsi aloittamaan työnsä vasta noin vuotta myöhemmin. Työryhmä sai kartoituksensa valmiiksi syksyllä 2010. Tänä keväänä raportti saapui viimein lausuntokierrokselle ja liikuntalautakunta antoi lausuntonsa raportista huhtikuun kokouksessaan.

Kuluvan valtuustokauden aikana palloiluhallihankekeskustelun kuumin peruna on ollut sen sijainti. Vaikka olen toistanut lukuisia kertoja, että sijaintia tärkeämpää on että palloiluhallista ylipäänsä vihdoin saataisiin päätös, olen varovaisen toiveikkaasti ottanut kantaa Kupittaan puolesta ihanteellisena sijaintina. Muun muassa nyt keväisten eduskuntavaalien alla vastasin Turun Sanomien kyselyyn seuraavasti:
6. Mihin Turussa tulisi rakentaa palloiluhalli?
"Poliittinen prosessi on vielä kesken ja työryhmän raportti vasta tulossa liikuntalautakunnan lausunnolle. Omasta mielestäni luontevin paikka olisi Kupittaa. Se monipuolistaisi ja täydentäisi hienoa Kupittaan aluetta nimenomaan liikunta-alueeksi. Kupittaa on sijainniltaan hyvä, lähellä keskustaa ja kouluja. Tämä mahdollistaa kattavan päiväkäytön. Ymmärtääkseni myös Turkulaiset urheiluseurat ovat pitäneet Kupittaan aluetta ensisijaisena vaihtoehtona palloiluhallille."

Myös liikuntalautakunta antoi lausunnossaan puollon Kupittaalle.


Lausuntokierroksen jälkeen palloiluhalliasian valmistelu siirtyi tilakeskuksen alaiselle hankesuunnitteluryhmälle, jonka huomassa asiaa on viime kuukaudet valmisteltu.

Tänä syksynä olemme liikuntalautakunnan, seuraparlamentin, turkulaisten urheiluseurojen ja lukuisten hankkeelle myönteisten tahojen kanssa puhuneet kovasti sen puolesta, että hanke etenesi nyt vuoden 2012 budjettivalmistelun yhteydessä. Ja huhhei, kaupunginhallitus on eilisessä kokouksessaan näyttänyt hankkeelle vihreää valoa!



Vaikka asian eteneminen ei tokikaan ole yksin omaa ansiotani, sallinette minun ottaa hieman iloa irti hankkeen etenemisestä. Palloiluhallin puute on ollut selkeä häpeäpilkku urheilukaupunki-Turun liikuntaolosuhteissa vuosikymmenien ajan. Palloiluhallin rakentamisesta on puhuttu jo ennen, kuin minä olen syntynytkään. Mutta nyt näyttää siltä, että jotain todellakin tapahtuu! Ja se on hienoa se.

Etenemässä oleva malli on ns. Trivium-malli, jossa palloiluhalli rakenenttaisiin kumppanuushankkeena Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa. Tämä tarkoittaisi sitä, että yksityinen taho rakentaisi hallin toimistorakentamisensa yhteydessä (nykyisen Triviumin viereen) ja kaupunki sitoutuisi vuokraamaan tilat liikuntakäyttöön. Kustannusarvio on hieman vajaa 10 miljoonaa euroa. Hallin olisi tarkoitus olla pystyssä 2014.

Toki kyseessä on vasta periaatepäätös ja valtuutus jatkaa neuvotteluja. Mutta nyt ollaan tosi lähellä lopullista sinettiä!

Seuraavana askeleena palloiluhallin hankesuunnitelma tulee lausunnolle liikuntalautakuntaan ja osaamissekotrin lautakuntiin. Lopullinen päätöksenteko tapahtuu sitten tietysti valtuustosalissa. Nyt ystävät hyvät, nyt näyttää todella vahvasti siltä että Turun kaupunginvaltuustossa voitaisiin tehdä hieno, historiallinen liikuntapäätös! Yeah!

***
PS. Kiitos Kaupunginjohtaja Aleksi Randellille liikuntamyönteisestä budjettiehdotuksesta!

Täytyy vielä lopuksi todeta, että Aleksin talousarvioehdotuksessa on palloiluhallihankkeen lisäksi muitakin hienoja liikuntamyönteisiä osioita:

- Liikunta-, nuoriso- ja kulttuurilautakuntien yhteinen Eviva!-hanke, jonka tarkoituksena on edistää hallintokuntien välisellä yhteistyöllä asukaslähtöistä vapaa-ajantoimintaa eripuolilla Turkua. (Itselleni myös läheinen hanke, neiti Palloiluhallin lisäksi minua on tituleerattu myös neiti Ennaltaehkäisyksi...). Kaupunginjohtaja ehdottaa 500 000 euroa ensi vuodelle.

- Impivaaran uimahallin laajennuksen ja peruskorjauksen loppurahoitus ja varaukset kattavan asiakaspalvelun takaamiseksi (liikuntalautakunnan talousarvioehdotuksen mukaisesti). Liikuntalautakunta ehdotti lisäyksenä 9 liikunnanohjaajaa sekä 6 asiakaspalvelusihteeriä. Impparin on tarkoitus avautua uudistettuna, Suomen ja ehkä koko Pohjoismaiden hienoimpana ja kauneimpana uimahallina helmikuussa! Kustannusarvio 23 miljoonaa euroa, ensi vuodelle 3 miljoonaa hankkeen loppuun saattamiseen.

- Kupittaan pesäpallostadion on kovasti kaivannut katsomoa ja tämäkin hanke on roikkunut esillä liikuntainvestointina jo vuosia. (Erityisesti naisten) pesäpallo on kovasti kasvattanut suosiotaan Turussa ja pelit vetävät välillä kovastikin katsojia varsin alkeelliseen "katsomoomme". Nyt kaupunginjohtajan ehdotuksessa on viimein varaus katsomoinvestoinnille vuodelle 2013. Kustannusarvio on noin 500 000 euroa.

- Samppalinnan maauimala kaipaa peruskorjausta (tiedätte, jos tänä kesänä tulitte käyneeksi). Peruskorjaukseen ehdotetaan rahoitusta vuosille 2012-2014, kustannusarvio noin 3,3 miljoonaa euroa.

- Nunnavuoren palloiluhalli on tällä hetkellä turkulaisen sisäpalloilun (mm. koripallo) ykkösolosuhde ja täysin remontin tarpeessa. Ilouutinen palloiluväelle: kaupunginjohtaja ehdottaa peruskorjaukseen 2,6 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Valitettavasti koripalloilijoille koittavat ensi vuonna vaikeat oltavat, kun surkeat olosuhteet heikkenevät väliaikaisesti entisestään, mutta on kerrassaan hienoa että kurjistuneita olosuhteita laitetaan kuntoon!

- Myös Veritas Stadionin kenttä vaatii peruskorjauksen. Kentän perusta on tällä hetkellä huono ja huolellisesta hoidosta huolimatta jalkapallo on Veritaksella välillä ollut lähempänä muta- tai suopotkupalloa. Ei ole montaa viikkoa aikaa, kun UEFA päätti siirtää Alle 21-vuotiaiden EM-karsintapelin pois Turusta kentän huonon kunnon takia. Kentän peruskorjaukseen ehdotetaan miljoonaa euroa ensi vuoden budjettiin.


Kiitos siis Aleksille varsin liikuntamyönteisestä budjetitiehdotuksesta! Toivotaan, että samanlaista liikuntamyönteisyyttä löytyy myös kaupunginvaltuuston enemmistöstä.


Kuvat Impivaaran uimahallin laajennuksen ja peruskorjauksen harjakaisista. Hyvältä näyttää jo! :)

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Vaalirahoituksesta

Tänään on ollut viimeinen päivä jättää vaalirahoitusilmoitus. Vaalirahoitusilmoituksen tekevät kansanedustajat ja ensimmäiset varakansanedustajat.

Vaalirahoituslaki muuttui ja nyt tehdyt ilmoitukset tulisi olla tehtynä uusien sääntöjen mukaisesti. On hyvä, että yhteisiä pelisääntöjä on nyt tarkennettu. Valitettavaa on, että ainakin kampanjan aikana uudet ohjeet eivät olleet menneet kaikille ehdokkaille perille. Esimerkiksi monista lehti-ilmoituksista ja kadunvarsimainoksista puuttui tieto ilmoituksen maksajasta. Toivoa sopii, että valitut kansanedustajat ja ensimmäiset varat ovat kuitenkin nyt täyttäneet vaalirahoitusilmoituksensa tarkasti Lauri Tarastin vaalirahoitusohjeita noudattaen.


Ennen varsinaisten lukujen iskemistä pöytään muutama sana omasta vaalirahoituksestani.

Itselleni oli selvää alusta alkaen, että haluan tehdä oman vaalirahoitukseni mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi. Siksi vaalirahoitukseni kerääntymistä oli mahdollista seurata kotisivujeni kautta jo kauan ennen varsinaisen kampanja-ajan alkamista. Virallisestihan kampanja-aika oli 6 kuukautta ennen ja 2 viikkoa jälkeen vaalipäivän. Päivitin kotisivuilleni ajantasaisen vaalirahoitustilanteen sitä mukaa, kun tukea vaalikirstuun kilahti.

Käytännössä vaalirahoituksen päivittäminen nettisivuille ei kuitenkaan toiminut aivan niin mutkattomasti, kuin olisin toivonut. Päivitin itse kotisivujani kun taas minulla itselläni ei ollut tekemistä lainkaan rahaliikenteen kanssa. Kampanjani rahoitus pyöritettiin tukiyhdistykseni Sopivan vihreä ry:n kautta ja kirjanpitoa taas hoiti täysin ulkopuolinen tilitoimisto. Aivan reaaliajassa en siis itse pystynyt tilannetta seuraamaan ja päivittämään, vaan sain tilannetiedon aina jonkin verran jälkijunassa. Suuri osa tuesta vielä painottui aivan kampanjan loppupäähän ja tästä johtuen kotisivujen seuranta oli loppuvaiheessa turhan paljon jäljessä.

Kampanjaa suunniteltaessa emme myöskään osanneet ennakoida vaalirahoituksen kokonaissummaa. Lähdimme rakentamaan kampanjaa 25000-30000 euron budjetille, josta 10000 olisi omaa rahaa ja loput muuta tukea. Itselleni oli tärkeää, että mukana on myös omaa panosta.

Saamani tuki ylitti mennen tullen kaikki arviot ja toiveet. Olen edelleen aivan pyörällä päästäni, kun ajattelen miten paljon yksityiset henkilöt ja yritykset ovat minua halunneet tukea. Kampanjaani tuettiin yhteensä lähes 47000 eurolla. Kysymys on siis suurista summista! Tuntui aivan käsittämättömältä syöttää lukuja vaalirahoitusilmoitukseen. Kiitos kaikille tukijoilleni siitä, että uskoitte minuun ja tuitte kampanjaani! Teidän tukenne ylitti kaikki odotukseni.


Vaalirahoitusilmoitukseni on siis laatinut tilitoimisto. Ilmoituksessa on huomioitu kaikki tukiyhdistykseni rahaliikenne ja kaikki kampanjatukeni on käytetty tukiyhdistyksen tilin kautta. Itse en ole ollut tekemisissä kampanjan tai kannatusyhdistyksen rahaliikenteen kanssa mitenkään.

Vaalikampanjani rahoituksessa on laskettu yhteen kaikki kampanjatyölleni ja tukiyhdistykselleni osoitettu tuki. Kokonaissummassa on mukana myös kaikki ennen varsinaisen kampanja-ajan alkamista saadut tuet. Osa kampanjatuesta on annettu käteisenä rahana, mutta silloinkin kaikki lahjoitukset on siirretty kampanjayhdistyksen tilille ja käytetty sitä kautta. Näinollen kaikki annettu tuki todellakin on saatu laskettua mukaan.

Rahoitus sisältää omia varojani lähes 10000 euroa. Tästä 9000 euroa on ohjattu Kokoomuksen Nuortenliitolle, joka taasen on tukenut kampanjaani samanmoisella summalla. KNL on siis maksanut kampanjalaskujani tämän yhteissumman 18000 euron arvosta. Vastaavaa tukea ovat saaneet myös muut alle 30-vuotiaat Kokoomusehdokkaat. Lisäksi sain 1000 euron tuen Varsinais-Suomen Kokoomusnuorilta.Omarahoituksestani jäljelle jäävät 820 euroa olen itse siirtänyt kannatusyhdistykseni tilille kampanjalaskujen maksamista varten.

Rahoitus sisältää yksityishenkilöiltä saatua tukea yli 15000 euroa. Yksityisiä lahjoituksia tuli lähemmäs sadalta henkilöltä! Niistä suurin osa on pieniä lahjoituksia ystäviltä, sukulaisilta ja tutuilta. Pienin lahjoitussumma oli 15 euroa ja suurin 3000 euroa. Suurimman, ja ainoan yli 1500 euron, lahoituksen teki Erkki Tuovinen. Alle 1500 euron lahjoituksista ei tarvitse ilmoittaa lahjoittajaa. Mielelläni olisin ilmoittanut myös pienempien lahjoitusten tekijöiden nimiä. Käytännössä homma toimii kuitenkin niin, että nimen julkaisemista varten olisi pitänyt kysyä lupa. Juuri kukaan lahjoittajista ei erikseen kieltänyt nimensä julkaisemista, mutta tämähän ei vielä riitä. Olisi pitänyt erikseen kysyä kaikilta kymmeniltä lahjoittajila lupa nimen julkaisemiseen ja se jäi nyt valitettavasti tekemättä.

Yrityksiltä saatua tukea rahoitukseni sisältää lähes 12000 euroa. Tämä on erityisen huikeaa, sillä emme mitenkään erityisen järjestelmällisesti edes keräänneet vaalirahoitusta. Yhteensä kampanjaani tuki 11 yritystä. Pienin lahjoitus oli 500 euroa ja suurin 1499 euroa. Yksi kampanjaani tukeneista yrityksistä on äitini pilatesyritys Pilates-Balanssi. Äiti järjesti pilateskoulutuksen, jonka tuoton hän ohjasi suoraan tukiyhdistykselleni. Myös isäni tuki kampanjaani vastaavasti järjestämällä purjehduskurssin. Hän teki tämän kuitenkin yksityishenkilönä. Yksi yritystuista oli kampanjatoimistomme vuokran maksu. Kampanjatoimisto vuokrattiin muutamaksi viikoksi avoimilta markkinoilta, eikä tuen arvo ylitä 1500 euron rajaa. 

Kampanjani rahoitukseen on lisäksi laskettu mukaan palvelun muodossa saamani tuki. Mainostoimistossa työskentelevä tuttavani tuki kampanjaani auttamalla mainonnan suunnittelussa. Hän arvioi tukensa arvon käyttämiensä tuntien perusteella seuraavasti: 1400 euron arvosta yksityishenkilönä ja 1200 euroa yrityksensä kautta. Rahaa tässä tapauksessa ei siis liikkunut mihinkään suuntaan ja siksi kuluissakaan ei näy lainkaan mainonnan suunnittelun kuluja. (Tämä oli muuten todella hieno tapa tukea kampanjaa, ilman ammattilaisen apua mainonnan suunnittelu olisi ollut todella kökköä!)

Vaalikampanjani kuluihin on ohjeen mukaisesti laskettu yhteen kaikki varsinaisena kampanja-aikana syntyneet kulut. Toisin kuin ilmoituksen rahoitusosiossa, kuluissa on siis tosiaan huomioitu tukiyhdistyksen tilin tapahtumat ainoastaan 17.10.2010-1.5.011 väliseltä ajalta. Tiedän joidenkin ehdokkaiden harrastavan jonkinasteista karsintaa, mutta omassa ilmoituksessani on selkeyden takia todellakin mukana aivan kaikki tapahtumat tältä ajalta. Emme siis harrastaneet tulkinnanvaraista harkintaa. Se, että rahoituslaskelmissa on huomioitu kuluja pidempi ajanjakso, selittää osaltaan sitä että lopulta ilmoituksessa rahoitus on kuluja suurempi. 

Itseasiassa, ensimmäisessä vaalirahoitusilmoituksessani myös kulut oli laskettu koko yhdistyksen olemassaoloajalta, eli pitkälti ajalta ennen kampanja-aikaa. Tällöin rahoitus ja kulut olivat myös lähempänä toisiaan. Sain kuitenkin ohjeen ilmoittaa kuluissa ainoastaan kampanja-ajalla syntyneet kulut ja näin todetaan myös vaalirahoitusohjeissa. Ohjeen tarkoituksena on parantaa eri ehdokkaiden vaalirahoitusten vertailtavuutta. Tämä lienee ihan perusteltuakin, sillä kun mennään pitkälle ennen kampanja-ajan alkua, on jo vaikeampi arvioida ovatko kaikki kulut todellakin suoraan liitettävissä kampanjaan.

Vaalirahoitukseni
Rahoitus:
- Omat varat 9820
- Yksityiset lahjoitukset 15236,90
- Yritysten lahjoitukset 11707,72
- Puolueyhdistysten tuki 10000
Rahoitus yhteensä: 46764,62

Kulut:
- Vaalimainonta 32429,71
- Vaalitilaisuudet 517,26
- Vastikkeellisen tuen hankintakulut 2460
- Muut kulut 1221,15
Kulut yhteensä: 36628,12

Koko vaalirahoitusilmoitukseni täällä.

PS. Tylkkäri teki vaalien alla jutun opiskelijaehdokkaiden vaalirahoituksesta. Jutussa mainitaan minun arvioineen menoiksi 20000 euroa. Tässä on itseasiassa käynyt toimituksessa lyöntivirhe. Ilmoitin arviokseni sähköpostitse 30000 euroa (tarkistin vielä jutun ilmestymisen jälkeen). Tästä arviosta menot myöhemmin vielä nousivat, lähinnä koska päätimme aivan kampanjan loppumetreillä tehdä vielä lyhyen tv-kampanjan.

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Pieni tarina

Kokoomus julkisti vähän ennen vaaleja Pieniä suuria tarinoita Kokoomuksesta -kirjan. Kirjaan valittiin kolmisenkymmentä tekstiä kirjoituskilpailun perusteella. Mukana on mm. Jan Vapaavuori ja Sari Sarkomaa. Kirjoituskilpailun raadissa istuivat Taru Tujunen, Jyrki Katainen, Riitta Uosukainen, Iiro Viinanen ja Kirsi Piha.

Osallistuin itsekin kilpailuun ja tekstini tuli valituksi mukaan kirjaan! Julkaisen kirjoitukseni nyt myös täällä blogissa. Jotenkin se tuntuu ajankohtaiselta vaalien jälkeenkin. En itse päässyt julkistamistilaisuuteen paikalle, enkä vielä ole saanut omaa kopiotani kirjasta, joten en tiedä varmasti onko tekstiäni muokattu tai lyhennetty. Tässä kuitenkin kirjoitus siinä muodossa, missä olen sen kilpailuun lähettänyt.

Minulta kysyttiin myös kampanjani aikana moneen kertaan sitä, miten tulin alun perin lähteneeksi mukaan politiikkaan. Minun pieni tarinani kertoo siitä.

Pieniä suuria tarinoita Kokoomuksesta -kirjaa voi tiedustella mm. Akateemisesta kirjakaupasta ja Lasipalatsin kirjakauppa Kirjasta.

Pieniä suuria tarinoita Kokoomuksesta – totta ja toivoa
Toim. Sonja Lende
Helsinki: Kansalliskustannus Oy
85 sivua
ISBN: 978-952-92-8853-3


Poliittinen päätöksentekijä

Istun kylmässä, parkkiruutuun pysäköidyssä autossa ja tuijotan edessäni ruutupaperia. Paperi on peräisin kouluvihkostani, olen piirtänyt siihen nelikentän ja kirjoittanut epämääräisiä muistiinpanoja auton rattia vasten. Meille opetettiin jollakin kauppakorkeakoulun peruskurssilla, että SWOT-analyysiä käytetään strategian luomisessa, ongelman ratkaisemisessa tai päätöksenteon tukena. Nyt tarvitsen nimenomaan strategiaa, ongelmanratkaisua ja tukea päätöksentekoon. Kyseessä on minun elämäni, se mitä minusta tulee, miten minut nähdään ja mitä minusta ajatellaan.

Miten ne minua tulivat edes ajatelleeksi? Enhän minä ole mitenkään poliittinen tyyppi. Sitä paitsi, minulla on aina muutenkin kädet täynnä töitä: on opiskelu ja harrastukset, ystävät ja illanvietot, mitä nyt kaksikymmentäkaksivuotiaalla elämässään on. Käyn tanssitunneilla ja valmennan pieniä voimistelijoita.

Urheilutaustani kautta minä kai tähänkin tilanteeseen päädyin. Olen ollut aktiivinen seurani toiminnassa ja sieltä sitten päätynyt erilaisiin liittoihin ja järjestöihin. Nykyään harrastan siksi myös kokouksissa istumista. Minulla on mielipiteitä ja ajatuksia, joita olen kertonut ympärilläni oleville ihmisille. Olen aktiivinen ja olen saanut näkemyksiäni eteenpäin. Nyt kun on niin paljon tätä liikuntajärjestötyötä, en oikein tiedä onko minulla enää aikaa millekään politiikalle, kiitos vaan kysymästä.

Nelikenttään olen kirjannut vahvuuksia ja heikkouksia, joita päätös elämääni toisi. Toisaalta olen pohtinut sen mahdollisuuksia ja uhkia ympäristölleni ja lähipiirilleni.

Heikkouksien alle ensimmäiseksi ajanpuute.
Mutta onhan tämä hieno mahdollisuus, nyt jos koskaan pitäisi uskaltaa. Kirjaan ajatuksen mahdollisuuksien ruutuun.
Kokoomusnuorten stereotyyppinen imago on mielessäni uhka, samoin puolueen jäsenkirjan antama ikuinen leima.
”Neutraaliuden menettäminen” kirjoitan heikkouksiin.
Mietittää, mitä sukulaiset ajattelisivat.
Mitä jos en saa yhtään ääntä?

Vahvuuksien listallakin on jo useampi kohta. Ehdokkuus voisi avata uusia ovia ja tarjota hyviä kontakteja. Minulla on sanottavaa: tässä kaupungissa on epäkohtia, joihin haluaisin vaikuttaa. Sen sijaan että tyytyisin valittamaan taustalla, voisin olla mukana muuttamassa asioita paremmaksi. Ehkä voisin pärjätäkin. Ainakin saisin itselleni tärkeitä teemoja esille.

Olen lukenut kolmen puolueen puolueohjelmia ja vertaillut arvoja. Päätöstäni vahvistaa tieto siitä, että Kokoomuksen ajatukset ovat lähellä omiani. Kirjaan tämänkin ruudukkooni ja perään plusmerkin.

Silmäilen aikaansaamaani nelikenttäanalyysiä ja totean plussia tuleen enemmän kuin miinuksia. Vaihdan ruutupaperin tilalle valmiiksi täyttämäni lomakkeen ja vedän sen alle nimikirjoitukseni. Vähän hirvittää. Piiritoimistosta annettiin aikaa ehdokassopimuksen palauttamiseen kello kahteen asti. Auton digitaalinäytössä vaihtuu numeroiksi 13.53.

Kavutessani portaita kohti toimiston ovea tajuan olleeni yhdessä asiassa väärässä. Olen koko ajan ollut poliittinen tyyppi! Politiikkahan on yhteisten asioiden hoitamista ja juuri sitä minä olen aina tehnyt kaiken maailman oppilaskunnissa, urheiluseuroissa, järjestöissä ja liitoissa. Minä välitän siitä, mitä ympärilläni tapahtuu, haluan vaikuttaa. Ehkä puolueeseen liittyminen onkin vain luonteva seuraava askel. Ehkä minusta todellakin voisi tulla kaupunginvaltuutettu. ”Ainakin minusta tulee nyt kokoomuslainen”, ajattelen ojentaessani ehdokaslomakkeeni piirisihteerille.

Kirjoittaja Saara-Sofia Sutela on nyt 24-vuotias Turun kaupunginvaltuutettu ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Kiitos!

Näissä eduskuntavaaleissa riittää analysoitavaa pitkäksi aikaa. Kokoomus teki historiaa nousemalla suurimmaksi puolueeksi, mikä on todella hienoa! Tämä oli yhteinen tavoitteemme, jonka eteen me kaikki ehdokkaat ja tiimit teimme töitä. Edessä ovat vaikeat hallitusneuvottelut ja joka tapauksessa todella haastava vaalikausi.

Vaikka nousimmekin suurimmaksi puolueeksi, vei Perussuomalaisten uskomaton nousu kuitenkin meiltä paikkoja. Täällä Varsinais-Suomessa menetimme tärkeän viidennen paikan. Tässä mielessä tulos on Varsinais-Suomen Kokoomukselle pettymys, sillä tavoitteenamme oli alun perin peräti kuusikin paikkaa. Nyt saimme tyytyä neljään.

Tuo viides paikka olisi ollut juuri minulle tärkeä. Nousin 17 ehdokkaastamme viidenneksi ja olin siis listallamme ensimmäinen istuvien neljän kansanedustajan jälkeen. Ekakertalaiselta nuorelta ehdokkaalta tämä on tottakai hieno tulos, johon tulee olla tyytyväinen. Tietysti paikan menettäminen kuitenkin harmittaa, etenkin kun jäin koko vaalipiiristä ensimmäisenä ulos. Läpimeno oli niin lähellä, mutta niin kaukana.

Harmituksesta huolimatta päällimmäisenä tunteena ei suinkaan ole pettymys, vaan kiitollisuus. Läpi kampanjan olen ollut aivan häkeltynyt kaikesta saamastani avusta ja tuesta. Minulla on aivan käsittämättömän upea kampanjatiimi, joka teki hienon kampanjan kanssani. Nöyrä kiitokseni aivan jokaiselle, joka on ollut tavalla tai toisella kampanjaani tukemassa! Tiimini on tehnyt vuoden verran töitä ahkerasti ja itsensä likoon laittaen. Kampanjassamme on koko ajan säilynyt todella hyvä henki ja yhteinen tsemppi. Olemme tehneet hirmusti töitä, mutta koko ajan ilolla ja hymyllä. Juuri positiivisuudesta, energisyydestä ja aktiivisuudesta olemme saaneet todella paljon kiitosta koko kampanjan ajan! Erikseen haluan lisäksi kiittää mainostoimisto Revolverin osaavia ammattilaisia. Heidän kanssaan oli todella ilo tehdä yhteistyötä. Tämä oli näköiseni kampanja. Olen kampanjasta ja tiimistäni onnellinen ja ylpeä. Kiitos!

Erityiskiitos kolmelle upealle kampanjapäällikölleni: Maijalle, Katriinalle ja Kristalle. He tekivät niin paljon töitä tämän kampanjan eteen, ettei sitä oikein käsitäkään. En tiedä, miten ikinä voisin kiittää tarpeeksi. Toivon, että minulla on joskus mahdollisuus auttaa heitä tavoittelemaan unelmiaan, kuten he auttoivat minua tavoittelemaan omaani.

Valtavat kiitokset tietenkin kaikille 3960 äänestäjälleni! Tuntuu uskomattomalta ja hämmentävältäkin, miten suuri joukko on antanut ainoan äänensä juuri minulle. Lähes neljätuhatta äänestäjää oli sitä mieltä, että minä olin kaikista varsinaissuomalaisista ehdokkaista paras! Kiitos luottamuksestanne ja myös rohkeudestanne antaa äänenne selkeästi nuorelle uuden sukupolven ehdokkaalle.

Eduskuntaan on kaivattu nuorennusleikkausta. Itse jäin nyt varasijalle, mutta olen todella iloinen, että muissa vaalipiireissä Kokoomus sai läpi upeita nuoria kansanedustajia! Sofia Vikman Pirkanmaalta, Heikki Autto Lapista ja Sanni Grahn-Laasonen Hämeestä tekivät upeat tulokset kukin.

Lämpimät onnitteluni kaikille muillekin läpimenijöille!

...
Äänimääräni: 3960 (ennen tarkastuslaskentaa)
Vertausluku: 11938,00
Kuntakohtaiset äänimäärät täällä.
Varsinais-Suomen ehdokkaiden äänimäärät täällä.



Turun Sanomien juttu täällä.
Turun Sanomien kommentti täällä.
Verkkouutisten kommentti ensimmäisistä putoajista täällä.  

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Haastattelu Turun Sanomissa 5.4

Tänään Turun Sanomissa on kokosivun juttu liikuntapolitiikasta ja erityisesti siitä, miten liikkumattomuus uhkaa kansanterveyttämme. Jutun yhteydessä on haastateltu kuutta kansanedustajaehdokasta, joilta kaikilta oli kysytty samat kysymykset.

Koska painettuun lehteen mahtuu vain rajallinen määrä tekstiä, oli perusteluita ymmärrettävästi lyhennetty. Julkaisen kuitenkin täällä vastaukseni myös kokonaisuudessaan:


1. Miten hallitus on mielestäsi onnistunut liikuntapolitiikassa?
On hienoa, että liikuntajärjestöjen valtiontuki on ollut kasvusuunnassa ja kasvoi myös tällä hallituskaudella. Liikunta on myös ollut hyvin esillä hallituksen politiikkaohjelmissa. On erittäin valitettavaa, että Kokoomuksen ministeri Virkkusen johdolla esittämä peruskoulun tuntijakouudistus kaatui Keskustan vastustukseen. Uudistukseen olisi sisältynyt koulujen valinnaisaineiden (mm. liikunta) lisäys. Olen mielissäni siitä, miten liikunta on ymmärretty laajasti osaksi hyvinvointipolitiikkaa. Lisäksi tulee tietysti huomioida, että liikuntaan vaikuttaa myös moni muu politiikan alue, kuten koulutus-, verotus-, ja terveyspolitiikka.

2. Onko mielestäsi oikein, että liikuntaa rahoitetaan veikkausvoittovaroilla? 
Kyllä. Veikkausvoittovarat ovat elinehto suomalaiselle liikunta- ja urheilujärjestötoiminnalle. Veikkausvoittovarojen kasvu on mahdollistanut budjettivaroja paremman kasvun liikuntaan.

3. Kuinka monta viikkotuntia liikuntaa yläasteella pitäisi olla?
Lasten ja nuorten tulisi oppia liikunnallinen, aktiivinen elämäntapa. Tässä tavoitteessa kouluilla on keskeinen merkitys, sillä kouluissa tavoitetaan koko ikäluokka. Mielestäni yläasteen liikuntatuntimäärää tulisi nostaa vähintään yhdellä kolmeen, mielellään jopa tuplaten neljään. Tällä hetkellähän seiskaluokkalaisilla on vain kaksi tuntia liikuntaa viikossa. 8.- ja 9.-luokkalaisilla on lisäksi mahdollisuus kahteen vapaaehtoiseen liikuntatuntiin. Varsinaisen liikuntatuntien lisäksi tulee kiinnittää huomiota mahdollisuuksiin käyttää esimerkiksi väli- ja hyppytunnit liikunnallisiin aktiviteetteihin. Koulupäivän jälkeisiä kerhotoimintamahdollisuuksia tulisi kehittää, esim. yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa. (Välitunti- ja iltapäiväkerholiikunta koskevat tietysti myös alakoulua.)

4. Pitäisikö varusmiespalveluksesta karsia huonokuntoisimmat kuntotestillä pois?
Ei. On erittäin huolestuttavaa, että yhä harvempi nuori pärjää armeijassa. Ennemminkin tarvitsemme toimenpiteitä, joilla huonokuntoisten määrää saadaan pienemmäksi. Huonokuntoisille nuorille armeijalla on tärkeä merkitys kunnonkohottajana ja aktiivisemman elämäntavan opettajana. Varusmiesten kuntokeskiarvothan nousevat varusmiespalveluksen aikana.

5. Miten mielestäsi liikkumattomuuteen voi vaikuttaa? 
Liian vähäinen liikunta maksaa sosiaali- ja terveysmenoina satoja miljoonia euroja joka vuosi. Meillä ei ole varaa olla puuttumatta liikkumattomuuteen. Tämä edellyttää painopisteen siirtämistä korjaavista toimista ennaltaehkäiseviin. Lasten liikunnalliset elämäntavat ovat ensisijaisessa asemassa, joten myös kotien kasvatusvastuu tulee huomioida. Jokainen lapsi tarvitsee vähintään pari tuntia liikuntaa joka päivä. Mikäli elämäntapa muuten on istuva ja passiivinen, ei tämä määrä usein täyty silloinkaan kun lapsi harrastaa seurassa. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös työhyvinvointiin mm. työpaikkaliikunnan ja liikuntamahdollisuuksien kautta. Turussa tulisi tiivistää entisestään poikkihallinnollista yhteistyötä liikuntatoimen ja esim. sote:n ja kaavoituksen kanssa nimenomaan aktiivisen elinympäristön näkökulmasta. Tässä työssä voidaan hyödyntää THL:n TEAviisaria (=terveydenedistämisen aktiivisuus). Myös kevyenliikenteenväyliä tulee parantaa (erityisesti keskusta- ja yliopistoalueet).

6. Mihin Turussa tulisi rakentaa palloiluhalli?  
Poliittinen prosessi on vielä kesken ja työryhmän raportti vasta tulossa liikuntalautakunnan lausunnolle. Omasta mielestäni luontevin paikka olisi Kupittaa. Se monipuolistaisi ja täydentäisi hienoa Kupittaan aluetta nimenomaan liikunta-alueeksi. Kupittaa on sijainniltaan hyvä, lähellä keskustaa ja kouluja. Tämä mahdollistaa kattavan päiväkäytön. Ymmärtääkseni myös Turkulaiset urheiluseurat ovat pitäneet Kupittaan aluetta ensisijaisena vaihtoehtona palloiluhallille.

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Radiohaastatteluja

Viime viikolla olin mukana parissakin radiohaastattelussa.

30.3 osallistuin Radio Sadan vaaliväittelyyn Perussuomalaisten Kike Elomaan kanssa. Aiheena talous ja muun muassa verotus. Kooste haastattelusta kuunneltavissa täältä.

31.3 osallistuin Zoom FM:n vaalipaneeliin Vasemmistoliiton Elias Laitisen ja Liberaalien Jouni Flemmingin kanssa. Paneeli kuunneltavissa Liberaalien sivuilla täältä.

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Haastattelu Turun Sanomissa 19.3

Lauantain Turun Sanomista löytyy eduskuntavaalikampanjaani koskeva haastattelu (sivulla 9). Haastattelu on osa Turkkarin "Haluan kansanedustajaksi"-juttusarjaa. Juttu on luettavissa myös täällä.
Kokoomuksen komeetta kampanjoi vihreillä arvoilla

Turun Sanomat
JARI HEINO
Onko 24-vuotias Saara-Sofia Sutela (kok) liian nuori ja kokematon kansanedustajaksi?
  Ei ole. Nuoren naisen ansioluettelo on sellainen, että useimmat meistä lasketaan hautaan paljon lyhyemmän kanssa.
  Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Pekka Ravin avustaja, Turun kaupunginvaltuutettu, liikuntalautakunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Turun aluejärjestön varapuheenjohtaja, Syömishäiriöliiton puheenjohtaja ja Suomen voimisteluliiton hallituksen jäsen on entinen Turun Riennon sekä Liikunnan ja urheilun nuorisokomitean puheenjohtaja. Kauppatieteiden maisteri on ennättänyt Turun kauppakorkean lisäksi opiskella Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Jordaniassa.
  Kaikki alkoi siitä, kun 14-vuotias voimistelija rikkoi selkänsä. Urheiluseura alkoi houkutella reipasta jäsentään järjestöpuolelle. Kannatti houkutella.
  – Luottamustehtävät täydentävät toisiaan. Ei tunnu, että repisin itseäni sataan paikkaan, hän vakuuttaa.
  Sutela uskoo, että yksi ihminen pystyy muuttamaan maailmaa. Tai ainakin vaikuttamaan asioihin, jotka ottavat pannuun. Kuten vaikka byrokratian hitaat rattaat. Noita rattaita rasvaamaan hän lähtee 30 000 euron vaalibudjetilla. Tavoitteena on kuntavaalien äänimäärän kymmenkertaistaminen ja paikka eduskunnassa.
  Sutelan kampanjan kivijalka on kestävä kehitys. Se jakaantuu taloudelliseen ja sosiaaliseen vastuuseen sekä ympäristövastuuseen. Kaikki kolme asiaa pitäisi huomioida kaikessa päätöksenteossa. Löytyy häneltä myös yksittäisiä esityksiä. Esimerkiksi urheiluseurojen jäsenmaksut voisivat olla verovähennyskelpoisia.
  Myöskään Varsinais-Suomen asiaa ei unohdeta.
  – Pitää saada Elsa-rata Turusta Helsinkiin. Ja kasitie kuntoon. Varsinais-Suomessa on paljon korkeakouluja, mutta valmistuvat nuoret eivät saa täältä töitä, hän listaa.
  Yksin ei kokenut järjestöhirmu noita asioita aja.
  – Meillä on ihan mahtava tiimi. On kolme kampanjapäällikköä, ja tiiviimpi parinkymmenen hengen porukka. Sähköpostilistalta löytyy 70 nimeä ja Facebookista varmaan 400, hän iloitsee.

Myös vihreät oli vaihtoehto

Kumpi vetää sinua enemmän: urheilu vai politiikka?
  – Tällä hetkellä politiikka. Liikunta ja urheilu ovat hyvää vastapainoa vapaa-ajalla. Mutta urheilu on myös merkittävä osa sitä politiikkaa, jota teen.
Entä kansainvälinen bisnesura vai kansanedustajan tehtävä?
  – Kansanedustajan tehtävä. Vaikka en ole alunperin suunnitellut mitään poliittista uraa, niin näiden vaiheiden jälkeen se tuntuu luontevalta.
Nettisivuillasi puhut vihreistä arvoista. Miksi kokoomus eikä vihreät?
– Hyvä kysymys. Pohdin myös toista vaihtoehtoa ennen kuin lähdin kokoomuksen ehdokkaaksi. Koin, että kokoomuksessa on laajemmin esillä ne näkemykset ja arvot, jotka allekirjoitan. Vaikka en olisikaan kaikista asioista samaa mieltä.

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Alkoholikeskustelun näkökulmia


Alkoholin verotus puhututtaa säännöllisin väliajoin. Taustalla on huoli suomalaisten alkoholinkäytöstä. Huoli on toki oikea, mutta keskustelusta unohtuu helposti eräs merkittävä näkökulma. 

Kansanterveyslaitoksen tutkijoiden mukaan alkoholiveron laskulla vuonna 2004 oli selvä vaikutus alkoholin kulutukseen suomessa. Lisääntyneiden terveyshaittojen ja alkoholisyisten kuolemien vuoksi alkoholiveroa päätettiin nostaa 10 % vuonna 2008. Seuraavana vuonna alkoholiveroa nostettiin kymmenellä prosentilla kahdesti. Nyt alkoholiveron nosto on jälleen ollut esillä.

Alkoholiveron nosto on helposti perusteltavissa terveydellisistä näkökulmista. Ravintola-alalle alkoholiverotuksen korotukset ovat kuitenkin olleet kovia paikkoja. Ravintoloitsijat maksavat ravintolaan sisään ostamastaan alkoholista saman hinnan kuin yksityinen kuluttaja. Kun alkoholi jälleenmyydään asiakkaalle, on sen hintaan jyvitetty palkka-, vuokra- ja muita toimintakuluja. Tästä johtuu alkoholijuomien korkea hinta ravintoloissa.

Kun kansanterveydestä ollaan huolissaan, voitaisiin alkoholinkulutusta oikeastaan ohjata nimenomaan ravintolakulutuksen suuntaan, sillä ravintoloissa anniskelua sääntelee laki. Laki kieltää anniskelemasta päihtyneelle tai alaikäisellä ja ravintolassa järjestyksen turvaa järjestyksenvalvoja. Alkoholiveron korottaminen kuitenkin aiheuttaa hinnankorotuspaineita ravintoloissa ja korkeat hinnat ohjaavat asiakkaita muualle. Muutaman vuoden sisällä toteutetut kolme alkoholiveronkorotusta ovat ajaneet monet ravintola-alan yrittäjät konkurssiin ja myös harmaatalous alalla on kasvanut rajusti. 

Helmikuun lopussa osallistuin Varsinais-Suomen Kokoomuksen ministerikiertueelle, jossa mukana oli peruspalveluministeri Paula Risikko. Kysyin Laitilassa pidetyssä keskustelutilaisuudessa ministeriltä alkoholiverotuksen problematiikasta nimenomaan yritysten näkökulmasta. Risikon mukaan EU-lainsäädäntö estää ravintoloiden erioikeuden alkoholiverotuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei meillä ole mahdollisuutta määrittää anniskeluravintoloille kuluttajaa matalampaa veroa.

Mielenkiintoisen kiemuran alkoholinkulutuksen ohjailuyrityksiin Suomessa aiheuttaa Ahvenanmaan erityisasema alkoholiverotuksesta vapaana alueena. Tämän erioikeuden mahdollistaa samainen EU lainsäädäntö. On tunnettu tosiasia, että alkoholiverotuksen kiristyessä viinanhakumatkailu Ahvenanmaalla pysähtyville laivoille ja Tallinnaan lisääntyy. Veronkiristys ajaa asiakkaat ravintoloista ja siirtää kulutuksen pois Alkosta. On toki koko Varsinais-Suomen näkökulmasta tärkeää, että laivabisnes pärjää. Viinarallimatkustajien lisääntyminen ei kuitenkaan ole pelkästään positiivinen ilmiö: ei terveydellisistä näkökulmista, eikä suomalaisten ravintola-alan yrittäjien kannalta. 

Olen ehdottoman huolissani alkoholin vaikutuksista kansanterveyteen ja mielestäni alkoholin ongelmakulutukseen on tärkeää löytää ratkaisuja. Alkoholiveron korotuksia esitettäessä on kuitenkin pidettävä mielessä sen vaikutukset ravintola-alaan. On hyvä muistaa, miten merkittäviä työllistäjiä ravintolayritykset pienestä suureen Suomessa ovet. Alkoholiverojen korotuksista keskusteltaessa ei mielestäni tuoda tarpeeksi esille korotusten vaikutuksia ravintola-alan yrittäjyyteen ja sitä kautta työllisyyteen.