1. Miten hallitus on mielestäsi onnistunut liikuntapolitiikassa?
On hienoa, että liikuntajärjestöjen valtiontuki on ollut kasvusuunnassa ja kasvoi myös tällä hallituskaudella. Liikunta on myös ollut hyvin esillä hallituksen politiikkaohjelmissa. On erittäin valitettavaa, että Kokoomuksen ministeri Virkkusen johdolla esittämä peruskoulun tuntijakouudistus kaatui Keskustan vastustukseen. Uudistukseen olisi sisältynyt koulujen valinnaisaineiden (mm. liikunta) lisäys. Olen mielissäni siitä, miten liikunta on ymmärretty laajasti osaksi hyvinvointipolitiikkaa. Lisäksi tulee tietysti huomioida, että liikuntaan vaikuttaa myös moni muu politiikan alue, kuten koulutus-, verotus-, ja terveyspolitiikka.
2. Onko mielestäsi oikein, että liikuntaa rahoitetaan veikkausvoittovaroilla?
Kyllä. Veikkausvoittovarat ovat elinehto suomalaiselle liikunta- ja urheilujärjestötoiminnalle. Veikkausvoittovarojen kasvu on mahdollistanut budjettivaroja paremman kasvun liikuntaan.
3. Kuinka monta viikkotuntia liikuntaa yläasteella pitäisi olla?
Lasten ja nuorten tulisi oppia liikunnallinen, aktiivinen elämäntapa. Tässä tavoitteessa kouluilla on keskeinen merkitys, sillä kouluissa tavoitetaan koko ikäluokka. Mielestäni yläasteen liikuntatuntimäärää tulisi nostaa vähintään yhdellä kolmeen, mielellään jopa tuplaten neljään. Tällä hetkellähän seiskaluokkalaisilla on vain kaksi tuntia liikuntaa viikossa. 8.- ja 9.-luokkalaisilla on lisäksi mahdollisuus kahteen vapaaehtoiseen liikuntatuntiin. Varsinaisen liikuntatuntien lisäksi tulee kiinnittää huomiota mahdollisuuksiin käyttää esimerkiksi väli- ja hyppytunnit liikunnallisiin aktiviteetteihin. Koulupäivän jälkeisiä kerhotoimintamahdollisuuksia tulisi kehittää, esim. yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa. (Välitunti- ja iltapäiväkerholiikunta koskevat tietysti myös alakoulua.)
4. Pitäisikö varusmiespalveluksesta karsia huonokuntoisimmat kuntotestillä pois?
Ei. On erittäin huolestuttavaa, että yhä harvempi nuori pärjää armeijassa. Ennemminkin tarvitsemme toimenpiteitä, joilla huonokuntoisten määrää saadaan pienemmäksi. Huonokuntoisille nuorille armeijalla on tärkeä merkitys kunnonkohottajana ja aktiivisemman elämäntavan opettajana. Varusmiesten kuntokeskiarvothan nousevat varusmiespalveluksen aikana.
5. Miten mielestäsi liikkumattomuuteen voi vaikuttaa?
Liian vähäinen liikunta maksaa sosiaali- ja terveysmenoina satoja miljoonia euroja joka vuosi. Meillä ei ole varaa olla puuttumatta liikkumattomuuteen. Tämä edellyttää painopisteen siirtämistä korjaavista toimista ennaltaehkäiseviin. Lasten liikunnalliset elämäntavat ovat ensisijaisessa asemassa, joten myös kotien kasvatusvastuu tulee huomioida. Jokainen lapsi tarvitsee vähintään pari tuntia liikuntaa joka päivä. Mikäli elämäntapa muuten on istuva ja passiivinen, ei tämä määrä usein täyty silloinkaan kun lapsi harrastaa seurassa. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös työhyvinvointiin mm. työpaikkaliikunnan ja liikuntamahdollisuuksien kautta. Turussa tulisi tiivistää entisestään poikkihallinnollista yhteistyötä liikuntatoimen ja esim. sote:n ja kaavoituksen kanssa nimenomaan aktiivisen elinympäristön näkökulmasta. Tässä työssä voidaan hyödyntää THL:n TEAviisaria (=terveydenedistämisen aktiivisuus). Myös kevyenliikenteenväyliä tulee parantaa (erityisesti keskusta- ja yliopistoalueet).
6. Mihin Turussa tulisi rakentaa palloiluhalli?
Poliittinen prosessi on vielä kesken ja työryhmän raportti vasta tulossa liikuntalautakunnan lausunnolle. Omasta mielestäni luontevin paikka olisi Kupittaa. Se monipuolistaisi ja täydentäisi hienoa Kupittaan aluetta nimenomaan liikunta-alueeksi. Kupittaa on sijainniltaan hyvä, lähellä keskustaa ja kouluja. Tämä mahdollistaa kattavan päiväkäytön. Ymmärtääkseni myös Turkulaiset urheiluseurat ovat pitäneet Kupittaan aluetta ensisijaisena vaihtoehtona palloiluhallille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti