Syksy saa

Kesä oli ja meni ja nyt eletään jo syyskuuta. Kesälomani vietin joogaten: suoritin kuukauden aikana kansainvälisen 200 tunnin joogaopettajakoulutuksen. Nyt olen siis rekisteröity Ashtanga Vinyasa joogaopettaja! Ehkäpä laajennan toimenkuvaani jossakin vaiheessa voimisteluvalmennuksesta myös joogaohjauksen puolelle. :)

Joogaloman jälkeen aloitin työt uusissa haasteissa. Siirryin markkinointitehtävistä yksityiseltä sektorilta viestintätehtäviin julkiselle puolelle. Työskentelen tällä hetkellä eduskunnassa tiedotussihteerinä. Vastaan Kokoomuksen eduskuntaryhmän sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä sekä mediasuhteista.

Työpaikkani on nyt siis Helsingissä, mutta kotini Turussa. Onneksi asun Portsassa, josta pääsen muutamassa minuutissa kävellen suoraan junaan. Samainen järjestely on minulle tuttua ennestään, kun työskentelin parisen vuotta sitten eduskunta-avustajana silloiselle eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Pekka Raville. Käytännössä olen viikot enemmän tai vähemmän Helsingissä, mutta iltaisin tulen Turkuun tarpeen mukaan, yleensä yhtenä tai kahtena iltana viikossa. Luottamustoimiani hoidan siis aivan kuten tähänkin asti.

Neljä ensimmäistä viikkoa on nyt vierähtänyt politiikan pääkallopaikalla. Viihdyn erinomaisesti. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja niistä viestimistä. On kiinnostavaa työskennellä keskellä päivänpolttavia asioita.

Puhe Impivaaran uimahallin vihkiäisjuhlassa

Yksi koko nelivuotiskauteni mieluisimmista tehtävistä liikuntalautakunnan puheenjohtajana oli varmasti toivottaa tervetulleeksi kutsuvierasjoukko uuteen Impivaaran uimahalliin. Hartaasti odotettu remontti ja laajennus olivat vihdoin valmiit! Halli avattiin yleisölle ystävänpäivänä 14.2.2010. Edellisenä perjantaina juhlittiin vihkiäisiä. Alla pitämäni avauspuhe.

Lisää Impparin avajaisista (mukana pari pientä haastattelua):
Turun kaupungin sivut
Yle Turku radio
Yle uutiset
TSTV
Radio Sata

Yllä: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen piteli nauhaa, jonka leikkasi liikuntalautakunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sutela. (kuva: turku.fi)

Impivaaran uimahallin kutsuvierastilaisuus
pe 10.2. klo 12
Saara-Sofia Sutela
Liikuntalautakunnan pj.

Hyvät ystävät, arvoisa liikuntaväki,

Minkään kunnan tai kaupungin liikuntalautakunnan puheenjohtajalle tuskin on hirveän montaa mieluisampaa tehtävää, kuin uuden tai uudistuneen uimahallin avajaistilaisuudessa puhuminen. Uimahalli on ehdottomasti kaupungin tärkeimpiä liikuntapaikkoja. Uimahallissa voivat kirjaimellisesti liikkua kaikki kaupunkilaiset vauvasta vanhuksiin ja satunnaisesta kuntouimarista huippu-urheilijoihin. Täällä voi opetella uimaan, nauttia kuntouinnista, viettää aikaa liikunnallisessa ympäristössä tai harjoitella aina olympialaisiin saakka. Uudistunut Impivaaran uimahalli on lisäksi vielä paljon muuta, kuin vain uimahalli. Imppari tarjoaa turkulaisille monipuolisia ja monimuotoisia liikuntamahdollisuuksia. Kun Impivaaran uimahalli vuonna 1975 avattiin, oli se Suomen ja Pohjoismaiden suurin. Nyt peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen halli on paitsi allaspinta-alaltaan suurin, epäilemättä myös Suomen ja Pohjoismaiden hienoin.

Kun kävelitte tuosta pääovesta sisälle, ehkä tunsitte samalla tavalla kuin minä: tämähän on vanha tuttu Imppari, mutta ei sittenkään. Tässä on tuttua tunnelmaa, paikka ei tunnu vieraalta, mutta toisaalta kaikki on aivan uutta ja hienoa. Tällaiset ajatukset varmastikin ovat onnistuneen peruskorjauksen ja laajennuksen tunnusmerkkejä: paikka säilyttää vanhan tunnelmansa vaikka uudistuukin täysin sisältä. Toivottavasti turkulaiset kokevat samoin: löytävät tiensä vanhaan tuttuun ja turvalliseen Imppariin ja tullessaan saavat hämmästyä sen uutta asia, ilmettä ja entistä parempaa ja laajempaa tarjontaa.

Kun kävelimme tuosta pääovesta sisälle, kuljimme kaikki julkisivussa näkyvän Ann Sundholmin Taivaan vuohet – teoksen alta. Teos esittää matalalla leijailevia pilviä, jopa unenomaisesti. Taivaan vuohet johdattavat meidät ja kaikki turkulaiset veden maailmaan.

Arkikielessä Impparista puhuttaessa ei tule juurikaan pohdittua nimen, Impivaaran, alkuperää. Nyt Impparin auetessa uudelleen, myös nimen symboliikkaa on haluttu nostaa uudelleen esille. Niinpä Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen –teoksen tematiikkaa tuodaan esille Impivaaran uimahallin markkinoinnissa ja viestinnässä. Ajatuksena on myös, symbolisesti osoittaa, miten kulttuuri ja liikunta paiskaavat kättä ja luovat hyvinvointia yhdessä. Tämä on myös luontevaa jatkoa Turun kaupungin kulttuuripääkaupunki-imagolle.

Harva itse asiassa tietää, mistä Impivaaran uimahalli on alun perin saanut nimensä. Turun nimitoimikunta päätti vuonna 1952 nimetä koko uimahallin lähialueen ja ympäristön Tampereentien varrelta Seitsemän veljestä –aihepiirin mukaisesti. Impivaaran uimahalli on siis aikanaan nimetty sijaintinsa perusteella.

Seitsemän veljeksen tematiikkaa on nyt tarkoitus hyödyntää uuden uimahallin brändin rakentamisessa sekä tapahtumien ja palvelujen suunnittelussa Impivaara-nimeä ja sijaintia laajemmin. Seitsemän veljestä tulevat näkymään hahmoina Impivaaran markkinointimateriaaleissa. Lisäksi hallin altaan ja tilat on nimetty Seitsemän veljeksen mukaan. Suurin altaista on nimetty teoksen tärkeimmän naishahmon, Venlan mukaan. Muut seitsemän allasta ovat seitsemän veljestä: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Impivaaran kuntosalit on nimetty Seitsemän veljeksen paikannimien mukaan: Jukola, Toukola ja Männistö. Liikuntasali on Kekkuri, hiidenkivi Tammisto. Kahvilan nimi on Otava.

Seitsemän veljestä on suomalaisen kirjallisuuden klassikko. Se on kiistatta osa yhteistä kulttuuriperintöämme. Paitsi että haluamme nostaa Impivaaran nimen alkuperää ja symboliikkaa aikaisempaa vahvemmin esille, voimme näin samalla omalta osaltamme vahvistaa suomalaisille tärkeän klassikkoteoksen tunnettuutta. Toivon myös, että Imppari tuo omalla tavallaan turkulaisia yhteen, kuten Seitsemän veljestä tuo suomalaisia yhteen. Seitsemän veljestä on kaikille suomalaisille tuttu, Impparin tuntevat vähintäänkin kaikki turkulaiset. Myös Impivaaran uimahalli olkoon oman alansa klassikko.

Lämpimästi tervetuloa teille kaikille uuteen ja uudistuneeseen Impivaaran uimahalliin. Liikuntalautakunnan ja kaupungin liikuntaväen puolesta kiitokset kaikille, jotka ovat omalta olleet tekemässä ja myötävaikuttaneet uudistukseen. Toivotan kaikille meille ja kaikille turkulaisille liikunnan riemua ja iloa Impivaaran uimahallissa!

Kiitos!

Puhe menestyneille urheilijoille

Talvi ja kevät ovat olleet minulle melkoisen rankkaa aikaa, elämä osoitti välillä nurjaa puolta. Ei siitä sen enempää, mutta muissa aatoksissa ollessani on jäänyt arkistoimatta muutama pidetty puhe, joten ne ilmestyvät tänne näin jälkikäteen.

Tammikuussa emännöin perinteisesti viime vuonna menestyneitä turkulaisurheilijoita. Tänä vuonna tilaisuutta vietettiin aikaisempia vuosia suuremmin menoin, nyt kun oli useampi syy juhlaan. Mukana oli 350 vierasta: menestyneitä urheilijoita, nuoria stipendiaatteja ja seuratyön sankareita. Samalla käynnistimme juhlallisesti liikuntalautakunnan 90-vuotis juhlavuoden.


Minä pidin liikuntalautakunnan puheenjohtajana tervetuliaispuheen, joka luettavissa alla. Varsinanen juhlapuhuja oli arkkipiispa emeritus John Vikström. Hän piti erinomaisen ja inspiroivan puheen kannustuksesta ja liikunnan ilosta.

Lisää juhlasta täällä.

27.1.2012

Turkulaisen urheilun juhla
Saara-Sofia Sutela

Arvoisa juhlapuhuja, arkkipiispa emeritus John Vikström,
Arvoisat menestyneet urheilijat, stipendinsaajat, palkittavat, seuraihmiset,
Arvoisa juhlaväki, hyvät ystävät.

Lämpimästi tervetuloa turkulaisen urheilun juhlaan. Meillä on tänään monta syytä juhlia.

Ensinnäkin juhlistamme viimevuotista turkulaista urheilumenestystä ja palkitsemme nuoria stipendin saajia. Lisäksi kiitämme ja juhlimme turkulaista seuratoimintaa.
Tänä vuonna meillä on kuitenkin myös erityistä syytä juhlaan. Haluamme tänä iltana juhlistaa lisäksi liikunnan ja urheilun parissa tehtävää vapaaehtoistyötä. Viime vuonna vietettiin EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuotta. Teemavuoden aikana haluttiin tuoda esille vapaaehtoistyön yhteiskunnallista merkitystä.

Tälle porukalle tuskin tarvitsee erikseen korostaa vapaaehtoistoiminnan merkitystä esimerkiksi seuratyössä. Turussa toimii noin 300 urheiluseuraa, joista jokaisella on suuri ja tärkeä merkitys turkulaisten liikuttajina. Mutta seuratyön ja vapaaehtoistyön yhteiskunnallinen merkitys on paljon liikunnasta saatavia terveyshyötyjä laajempi: siitä hyötyvät kaikki! Esimerkiksi urheiluseuroissa tehty vapaaehtoinen toiminta lujittaa yhteiskuntaa, opettaa yhteistoimintaa ja yhteistyötä. Monesti seuran merkitys on jäsenen näkökulmasta ennen kaikkea sosiaalinen.

Tällä hetkellä noin 20 prosenttia eurooppalaisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Suomessa jokainen suomalainen tekee keskimäärin kolme tuntia vapaaehtoistyötä joka viikko. Tämä tarkoittaa vuositasolla jopa 150 000 henkilötyövuotta. Ja tämä kaikki vapaaehtoisvoimin.

Välillä tuntuu, ettei seuratoiminnan merkitystä tunnusteta ja tunnisteta tarpeeksi. Siksi me haluamme tänä iltana kohottaa maljan nimenomaan turkulaiselle vapaaehtoistoiminnalle. EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuoden merkeissä haluan kiittää teitä kaikkia, arvokasta seuratyötä tekeviä turkulaisia liikuntaihmisiä.


Hyvä juhlaväki,

Tänä vuonna meillä turkulaisilla liikuntaihmisillä on todellakin syytä juhlaan. Turun liikuntalautakunta täyttää nimittäin tänä vuonna 90 vuotta ja mikä olisikaan parempi tapa käynnistää juhlavuosi, kuin juhlia näin hienolla porukalla yhdessä turkulaista urheilua!

Juhlavuoden alkaessa on syytä muistaa, ettei oma liikuntalautakunta ole itsestään selvä asia. Turku on ensimmäisiä kaupunkeja, joihin liikuntalautakunta on ylipäätään perustettu ja edelleen yksi harvoista, jossa liikunta-asioita käsitellään omassa lautakunnassa laajempien, esim. vapaa-aikalautakunnan sijasta. Turku on liikuntakaupunki ja on hienoa, että tästä ajatuksesta pidetään edelleen kiinni myös poliittisesti. Liikunta ansaitsee oman lautakuntansa myös tulevaisuudessa.

Tänä vuonna juhlimme liikuntalautakunnan 90-vuotista taivalta. Samalla tämä vuosi on nykyisen liikuntalautakunnan nelivuotiskauden viimeinen. Istuvalla lautakunnalla on edessään vielä mielenkiintoinen ja tärkeitä päätöksiä sisältävä vuosi. Seuraava juhlahetki koetaan helmikuussa, kun pitkään odotettu Impivaaran uimahallin peruskorjaus ja laajennus viimein aukeaa. Silloin meillä on Turussa kiistatta Suomen ja ehkä Pohjoismaiden paras uimahalli. Seuraava yhteinen päämäärämme on varmistaa kunnolliset sisäpalloiluolosuhteet. Töitä riittää myös muilla liikunnan ja urheilun saroille koko vuodeksi.

Töitä pitää siis tehdä ja kuten te menestyneinä urheilijoina ja aktiivisina seuraihmisinä hyvin tiedätte, ei menestystä saavuteta ilman työntekoa. Itse asiassa politiikassa ja urheilussa on tästä näkökulmasta yllättävän paljon yhtäläisiä elementtejä. Yhdysvaltain 60-luvulla johdossa ollut presidentti, John F. Kennedy onkin sanonut, että ”Politics is like football; if you see daylight, go through the hole.” (Politiikka on kuin amerikkalaisen jalkapallon pelaaminen: jos näet jossain sopivan välin, mene siitä läpi). Ajattelisin hänen tarkoittavan, että toisinaan maaliin pääseminen edellyttää sinnikästä puskemista. Ja tällaistahan se välillä on, epäilemättä niin huippu-urheilussa, seuratyössä, omassa liikuntaharrastuksessa kuin myös liikuntaa koskevassa poliittisessa päätöksenteossa.

Ehkä osa teistä tietää legendaarisen amerikkalaisen jalkapallon valmentajan Vincent Lombardin. Häntä pidetään NFL:n parhaana valmentajana ja hän onkin johtanut Green Bay Packersit viisi kertaa mestaruuteen. Olen itse törmännyt Vince Lombardiin useasti eri yhteyksissä hänen motivoivien lausahduksiensa johdosta. Ne tuntuvat sopivan paitsi amerikkalaiseen jalkapalloon ja urheiluun yleensä, myös esimerkiksi liike-elämään tai opiskeluun. Jos olen ymmärtänyt tätä valmentajalegendaa ja hänen valmennusfilosofiaansa oikein, on menestyksen takana kolme ajatusta: kova työ, peräänantamattomuus ja yhteistyö. Vince Lobardi on mm. sanonut seuraavaa:”People who work together will win, whether it be against complex football defenses, or the problems of modern society”. (Ihmiset, jotka tekevät töitä yhdessä voittavat, on se sitten monimutkaista jalkapallopuolustusta tai modernin yhteiskunnan ongelmia vastaan). Hyvin sanottu ja pätee niin urheiluun kuin politiikkaan.

Nykyisen liikuntalautakunnan toiminta-ajatus on ollut seuraava: Innostamme turkulaiset liikkumaan. Takaamme monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja rakennamme urheilumyönteistä ilmapiiriä. Liikunta antaa elämyksiä ja hyvinvointia jokaiseen päivään. Mielestäni tässä on ollut hyvät eväät kuluvalle kaudelle. Tänäänkin on oiva paikka meille kaikille rakentaa yhdessä Turkuun aikaisempaa urheilumyönteisempää ilmapiiriä.

Kuten sanottua, myös seuratyö on ollut tärkeässä osassa liikuntalautakuntamme strategiaa. Visionamme on, että Turku olisi hyvinvointiliikunnan ja seuratyön kansainvälinen edelläkävijä. Suomen mittakaavassa koemme jo olevamme liikunnan ja urheilun edelläkävijöitä (välillä unohtuukin, miten moni asia meillä täällä onkaan hyvin!), mutta haluamme olla vielä parempia. Kuten Vince Lombardi sanoo: Winning isn't everything, but the will to win is everything. Seuratyö ja sen kehittäminen ovat Turulle tärkeitä ja niiden merkitystä haluan myös tänään nostaa esille. Siksi tänä iltana juhlimme turkulaista seuratoimintaa ja erityisesti tänään palkittavaa sinettiseuraa sekä vuoden seuratyöntekijää.

Arvoisat urheilijat,
Te olette omien seurojenne lähettiläitä, edustajia ja esikuvia. Tänään on teidän juhlanne. Haluan onnitella kaikkia viime vuonna menestyneitä SM, PM, EM ja MM-mitalisteja. Kuten vieraiden määrästäkin näette, on viimekin vuosi tuonut turkulaisille urheilijoille menestystä monessa lajissa, niin yksilö- kuin joukkuelajeissa, mm. jääkiekossa, suunnistuksessa, footbagissä, jousiammunnassa, discotanssissa, mustaruutipistooliammunnassa, lacrossessa, joukkuevoimistelussa, ratagolfissa, ultimatessa ja soudussa. Lämpimät onnittelut teille kaikille ja kiitos siitä työstä, mitä te kukin olette tehneet. The only place success comes before work is in the dictionary. (Vain sanakirjassa menestys tulee ennen työtä.) Saavuttaessanne näitä mitaleita, pokaaleita ja tunnustuksia toivon että muistatte: ette edusta vain itseänne, vaan edustatte aina myös omaa seuraanne ja kotikaupunkianne. Se on kaupungillemme tärkeää ja arvokasta.
Hyvät ystävät,

Minulla on ilo Turun kaupungin ja Turun liikuntalautakunnan puolesta toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi turkulaisen urheilun juhlaan. Mukavaa iltaa ja menestystä myös tämän vuoden haasteisiin.

Kiitos.

Pelastetaan Uittamon uimahalli!

Uimahalliasiat keskusteluttavat turkulaisessa liikuntapolitiikassa jälleen. Sunnuntain Turun Sanomien mielipidesivulla avattiin Uittamon uimahallin tilannetta hallia ylläpitävän Mesaani-Kiinteistöt Oy:n toimesta. Mielipidekirjoituksessa sivuttiin myös liikuntalautakunnan viime kokouksessaan asian tiimoilta ottamaa kantaa.

Uittamon uimahalli on alueellinen liikuntapaikka, jota ei ylläpidä kaupunki vaan yksityinen kiinteistöyhtiö. Mesaani-Kiinteistöt Oy on uittamolaisten taloyhtiöiden omistama yritys, joka siis hoitaa taloyhtiöiden normaaleja isännöinti- ja kunnossapitotöitä. Lisäksi yritys on ylläpitänyt Uittamon uimahallia ja sen yhteydessä sijaitsevaa kuntosalia. Nämä liikuntapalvelut ovat olleet yleisiä liikuntapaikkoja ja suurin osa kävijöistä itseasiassa tulee Uittamon ulkopuolelta. Kyseessä on siis turkulaisia palveleva lähiliikuntapaikka. Kaupunki on avustanut Uittamon uimahallin toimintaa, aivan kuten muidenkin vastaavien liikuntapaikkojen toimintaa.

Nyt Uittamon uimahallin toiminta ollaan pakon edessä lakkauttamassa. Tila vaatii ehdottomasti remontin ja menee ilman sitä käyttökieltoon. Mesaani-Kiinteistöt on anonut kaupungilta avustusta pakollista remonttia varten. Koska avustusta ei myönnetty, on yrityksen hallitus päättänyt sulkea uimahallin kesäkuun lopussa. Tämä on erittäin valitettava uutinen ja toivon todella, että uimahallin toiminta saadaan vielä jatkumaan. Tämä edellyttää poliittista tahtoa.

Kaikkiaanhan case Uittamon uimahalli on edennyt seuraavasti:
- 18.11.2010 Mesaani-Kiinteistöt Oy hakee kaupungilta avustusta Uittamon uimahallin peruskorjaukseen. Avustusanomus menee avustustoimikunnan käsittelyyn.
- 10.12.2011 Avustustoimikunta pyytää liikuntapaikkapäällikkö Markku Aaltoselta lausuntoa asiaan. Liikuntalautakunnalta lausuntoa ei pyydetä.
- 14.1.2011 Markku Aaltonen toteaa lausunnossaan, että liikuntatoimen kanta asiaan on ehdottoman myönteinen. Liikuntatoimi siis puoltaa peruskorjauksen avustamista.
- 17.2.2011 Avustustoimikunta siirtää asian käsiteltäväksi vuoden 2012 talousarvion yhteydessä.
- 1.12.2011 Talousjohtaja Jukka Laiho ilmoittaa, että Uittamon uimahallin remontin avustus ei sisälly vuode talousarvioon 2012.
- 20.1.2012 Avustustoimikunta toteaa, että Uittamon uimahallin remontin tukemiseen ei ole varattu määrärahaa vuoden 2012 talousarviossa.
- 28.3.2012 Mesaani-Kiinteistöt Oy:n hallitus päättää sulkea Uittamon uimahallin kesäkuun lopussa. Tiedotteesa todetaan "Lopetuspäätökseen vaikutti ratkaisevasti se, että Turun kaupunki ei myöntänyt avustusta hallin remontointia varten."
- 17.4.2012 Liikuntalautakunta käsittelee Mesaani-Kiinteistöt Oy:n ilmoituksen Uittamon uimahallin toiminnan loppumisesta. Lautakunta päättää ehdotuksestani yksimielisesti yhtyä vielä erikseen liikuntapaikkapäällikön aikaisemmin antamaan myönteiseen lausuntoon. Lautakunta lisäksi päättää esittää, että kaupunginhallitus ottaisi asian vielä käsittelyyn vuoden 2013 talousarvion yhteydessä. Näin Uittamon uimahallin toiminta voisi jatkua! Koko päätösesitykseni:

Liikuntalautakunta päätti Sutelan ehdotuksesta Alasen kannattamana yksimielisesti yhtyä liikuntapaikkapäällikkö Markku Aaltosen 14.1.2011 antamaan lausuntoon Mesaanikiinteistöt Oy:n peruskorjauksen avustamiseksi. Peruskorjausta avustamalla mahdollistetaan Uittamon uimahallin toiminnan jatkuminen.

Kuten em. lausunnossa todetaan, Impivaaran uimahallin peruskorjauksen valmistumisesta huolimatta alueellisilla 25 metrin uimahalleilla on oleellinen merkitys kaupungin lähiliikuntapaikkatarjonnassa. Lähiliikuntapaikkojen merkitys on erityisen suuri ikääntyvälle väestölle sekä koululaisille. Kaupungille on hyvin edullista tukea niiden tahojen toimintaa, jotka rahoittavat merkittävällä osalla kuntalaisille avoimia liikunnan peruspalveluja, kuten uimahalleja.

Lautakunta päättää lähettää asian kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2013 talousarvion yhteydessä ratkaistavaksi kuitenkin siten, että Mesaanikiinteistöt saisi asiaan kaupungin ennakkokannan vielä kevään 2012 aikana ehtiäkseen peruuttaa uimahallin sulkemiseen kesällä 2012 liittyvän päätöksensä.

Liikuntalautakunta on siis yksimielisesti remontin avustamisen kannalla.
- 30.6.2012 Uittamon uimahallin toiminta loppuu, ellei asiaa saada vielä käännettyä!

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että Uittamon uimahallin remonttia tulisi avustaa, jotta halli saadaan peruskorjattua ja toiminta jatkumaan. Kirjoitin aiheesta myös Turku Liikkeelle -lehden pääkirjoituksen 2/2012 lehteen. Kirjoitus luettavissa alla ja myös selailuversiossa täällä. Tekstin tärkein viesti on tämä: "Alueellisten uintiolosuhteiden ylläpitäminen edellyttääkin nyt laajaa poliittista tahtoa."

Turku liikkeelle 2/2012
Pääkirjoitus

Mennään uimaan!

Suomalaiset ovat uintikansaa. Uinti kuuluu kärkilajeihin kaikenikäisten liikuntaharrastuksista ja on kasvattanut suosiotaan viimeisten vuosikymmenten aikana. Myös urheiluseurojen jäsenmäärät ovat olleet kasvussa.

Turku voi olla ylpeä uintikaupunki, sillä meillä on Suomen upeimmat uintiolosuhteet. Joko olette käyneet tutustumassa uuteen Impivaaran uimahalliin? Allaspinta-alaltaan Suomen suurimmasta uimahallista löytyy sopiva allas kaikenikäisille ja tasoisille vesiliikkujille. Uusittujen ja laajennettujen allastilojen lisäksi Impparista löytyvät monipuoliset kunto- ja liikuntasalitilat – jotka kaikki ovat kuntoilijoiden käytettävissä samalla sisäänpääsymaksulla.

Niin upea kuin tämä uusi uimahallimme onkin, ovat kaupunkimme uintimahdollisuudet paljon Impparia laajemmat. Esimerkiksi ohjattua vesiliikuntaa on tarjolla muissakin kaupungin uimahalleissa. Vesivoimistelu onkin yksi aikuisten suosituimmista ryhmäliikuntamuodoista. Eikä suotta!

Vesiliikunta on koko kroppaa tasaisesti kuormittavaa, nivelille hellävaraista liikuntaa. Laji sopii lähes kaikille. Uinnilla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia ja se on suosiotaan kasvattava kuntoilumuoto. Muun muassa näistä syistä uimahallit ovat äärimmäisen tärkeitä lähiliikuntapaikkoja. Pienten, lähellä kotia sijaitsevien uintipaikkojen merkitys on erityisen suuri ikääntyvälle väestölle sekä koululaisille.

Liikuntalautakunta onkin viime kokouksessaan tehnyt uintimyönteisiä päätöksiä. Ennakoidusta poiketen päätimme pitää sekä Lausteen että Paattisten uimahalleja rajatusti auki myös jatkossa. Uskomme, että halleissa riittää uimareita ja vesiliikkujia edelleen, Impivaaran auettuakin. Lisäksi esitimme kaupunginhallitukselle Uittamon uimahallin remontin avustamista. Hallin omistama kiinteistöyhtiö on tehnyt päätöksen hallin sulkemisesta, koska avustusta uimahallin kriittisesti tarvitsemaan remonttiin ei myönnetty. Alueellisten uintiolosuhteiden ylläpitäminen edellyttääkin nyt laajaa poliittista tahtoa.

Kesää kohti mennessä siirrytään uimahalleista kuitenkin ulkosalle polskimaan. Ainakin oma kesäni alkaa virallisesti siitä, kun Samppalinnan maauimala aukaisee ovensa. Uinti on myös mainio ulkoilumuoto, ei pidä unohtaa kaupungin lukuisia uimarantoja! Ja jos ulkoilu-uintikaan ei jostain syystä innosta, tästä lehdestä löytyy runsain mitoin muitakin ulkoilumahdollisuuksia.

Mukavaa kesän odotusta!

Saara-Sofia Sutela
Liikuntalautakunnan puheenjohtaja

Haastattelu Auransillassa 16.5.2012

Kokoomus julkaisee Aamusetin välissä pari kertaa vuodessa Auransilta-nimistä liitettä. Viimeisimmästä numerosta löytyy haastatteluni sivuilta 4-5 yhdessä lautakuntakollegani Satu Alasen kanssa. Koko Auransilta luettavissa Aamusetin näköislehdestä 16.5.2012 numerosta täällä.

Turussa tehdään Suomen parasta liikuntapolitiikkaa

– Uskallan väittää, että Turussa tehdään Suomen parasta liikuntapolitiikkaa ja liikuntatoimessa Suomen parasta liikuntatyötä, sanoo liikuntalautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Saara-Sofia Sutela. – Turkua pidetään muualla maassa malliesimerkkinä, turkulaiset eivät vaan itse aina huomaa, miten hyvin liikunta-asiat täällä on hoidettua.

– Lasten liikunnan ihmemaa on turkulaisten ihan oma juttu. Sitä käyvät muut liikuntapäättäjät täällä kateellisina ihailemassa. Meillä on lapsilla ja nuorilla maksuttomat liikuntasalit ja paljon sellaista innovatiivista toimintaa, mitä muualla ei ole, vaikka me toimimme pienemmillä resursseilla kuin muut samankokoiset kaupungit. Kaupunki ylläpitää yli 200 liikuntapaikkaa, joiden joukosta löytyvät harrastuksen puitteet miltei lajille kuin lajille. Meillä on eri puolilla kaupunkia puistokuntosalit, jotka tarjoavat hauskan tavan treenata lihaskuntoa luonnossa. Turussa on 300 aktiivista liikuntaseuraa, joita lautakunta tukee ja avustaa 1,5 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä on merkittävästi enemmän asukasta kohden, kuin muissa kaupungeissa, Sutela listaa faktoja väitteensä tueksi. – Ja onhan meillä vielä ”Rajattomasti liikuntaa Turun-seudulla”, malliksi muillekin kelpaava Turun liikuntatoimen yhteistyö 11 ympäristökunnan liikuntapäättäjien kanssa.

Palloiluhalli-Sutela

– Kun lähdin kunnallisvaaleihin ensimmäistä kertaa vuonna 2008, nimesin henkilökohtaiseksi poliittiseksi ykköstavoitteekseni, että palloiluhallista tehdään päätös valtuustokauteni aikana, Sutela kertoo ja myöntää pitäneensä halli-asiaa esillä aina ja kaikkialla väsytykseen asti.

– Valtuustoryhmä tituleeraakin minua jo Palloiluhalli-Sutelaksi, hän nauraa, mutta on tosissaan tavoitteensa takana ja sanoo olevansa pettynyt sekä itseensä, että kaupungin päätöksentekoon, ellei asiassa nyt edetä. – Hallista on Turussa puhuttu 30 vuotta, kauemmin kuin minä olen edes elänyt, hän muistuttaa. Toiveikkaana hän odottaa valtuuston vielä tänä syksynä myöntävän hallille suunnittelumäärärahan.

– Kunnollisen sisäpalloiluhallin puuttuminen Turusta on todella iso miinus muuten niin upeassa liikunta- ja urheilukaupungissa. Hallin sijaintipaikan pohtiminen tai muut syyt eivät saa päätöstä enää yhtään viivyttää. Jalkapallo- ja pesäpallostadionien ja – kenttien lisänä se tekee Kupittaasta täydellisen palloilukeskuksen, ja koko alueesta liikunnan ja urheilun keitaan.

EVIVA

Kaupungin eri hallintokuntien kymmenvuotisen budjettikehityksen tarkastelu sai liikuntalautakunnan puheenjohtaja Sutelan kauhistelemaan sosiaali- ja terveystoimen budjetin hurjaa kasvua, kun samaan aikaan liikuntatoimen menot olivat pienentyneet reaalisesti 24% verrattuna kunta-alan menojen hintakehitykseen.

– Toisin päin sen pitäisi olla, Sutela sanoo. – Liikuntapuoleen satsaaminen vähentää sosiaali- ja terveyspuolen kustannuksia ja lisää säästöä saadaan, kun mukaan tulee myös muu ennalta ehkäisevä työ. Korjaaminen on aina kalliimpaa kuin kunnossapito ihan kaikkialla.
Ennalta ehkäisevän työn ”apostolina” kulkenut Sutela innosti liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimen yhteiseen rintamaan. Sen valmistelema ennalta ehkäisevän, virikkeellisen vapaa-aikatoiminnan EVIVA- hanke hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Suunnitelmista päätettiin vuosille 2011–2015, rahoituksesta vuodeksi kerrallaan.

Eurot takaisin korkojen kanssa

EVIVA toteutetaan alueellisesti ja kärkiajatuksena on, että kunkin alueen asukkaat itse kertovat toiveistaan. Järjestöt, seurat ja yhdistykset kutsutaan mukaan ja yhdessä pannaan toimeksi. Sääntönä on, että muistetaan hallintokuntien rajat ylittävä yhteistyö. Näin toiminta voisi olla esimerkiksi vaikka sauvakävely-kulttuurikierros. Tavoitteena on saada vuoteen 2015 mennessä 10.000 uutta aktiivista vapaa-aikatoimintaan osallistuvaa turkulaista.

– Uskon tosivahvasti, että tällaiseen ennalta ehkäisevään työhön käytetyt eurot tulevat korkojen kanssa takaisin muutaman vuoden kuluessa. Puhumattakaan siitä elämänlaadun paranemisen tuomasta ilosta, kun henkilö pääsee aktiiviseksi osaksi jotakin yhteistä toimintaa, oli se sitten mitä tahansa, Sutela sanoo.

Tavoitteellista toimintaa

Tavoitteellisesti toimimaan tottunut Saara-Sofia arvioi realistiseksi mahdollisuudekseen saavuttaa viime eduskuntavaaleissa viides sija kokoomuksen listalla. Huikea vaalityö vei tavoitteeseen, viides sija tuli. Mutta. Puolueen tavoittelema edustajapaikkojen kasvu viidestä kuuteen jäi toteutumatta. Paikkoja saatiinkin vain neljä.

Kauppatieteen maisteri Sutelan ensimmäinen vuosi markkinointitehtävissä elintarviketeollisuuden piirissä Turussa tuli juuri täyteen. Kesälomallaan hän täydentää joogaopintojaan Aasiassa ja pitää mahdollisena joogaohjaajanakin toimimista nykyisen voimisteluvalmennuksen lisäksi.

(Toimittaja: Marjukka Laitinen)

Hyvää uutta vuotta!

Tässä sosiaalisen median maailmassa katsaus menneeseen vuoteen tehdään tietysti Facebookin statuspäivitysten kautta. Hymiöiden määrästä päätellen vuosi 2011 oli minulle hyvä. Ja olihan se!

Statuskollaasin myötä toivotan oikein hyvää uutta vuotta 2012!

Ystävänpäivänä uimaan!

Tiedote: Impivaaran uimahalli pyrkii avaamaan ovet ystävänpäivänä 14.2.2012

Impivaaran uimahallin ovet aukeavat ystävänpäivänä 14.2.2012, mikäli remontin ja laajennuksen lopputyöt etenevät suunnitellusti ja uimahallin koekäyttö sujuu ongelmitta.


Suunnitelmien mukaan pääurakoitsija Skanska luovuttaa uimahallin Turun kaupungille 16. tammikuuta. Mikäli rakennusurakassa ei ilmene viivästyksiä, voi Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus aloittaa luovutuspäivästä alkaen uimahallin laitetestaukset ja kalustuksen.

Koekäyttöaikana 23.1.–12.2. varmistetaan järjestelmien toimivuusHallin koekäyttö aloitetaan viikkoa myöhemmin, 23. tammikuuta. Koekäyttöaika kestää 12. helmikuuta saakka. Koekäyttöaikana varmistetaan järjestelmien ja laitteistojen toimivuus. Testattavia toimintoja ovat mm. vedenkäsittelylaitteisto, kulkuporttijärjestelmät, pesu- ja saunatilat, kassajärjestelmät, ensiapu- ja pelastusharjoitukset sekä av-laitteisto.

Mikäli koekäyttöaikana ei ilmene ongelmia, avautuu Impivaarassa Suomen suurin ja monipuolisin uimahalli yleisölle 14.2. Uimahallin kassa on avoinna maanantaista torstaihin klo 6–20, perjantaisin klo 11–18 ja viikonloppuisin klo 9–17. Uinti- ja kuntosaliaika päättyy puolta tuntia kassan sulkeutumisen jälkeen. Uimahalli on auki koko kevään muutamia poikkeuspäiviä lukuun ottamatta. Uimahalli on kesällä suljettuna 17.6.–5.8.

Uimahallin sarja- ja seniorirannekkeiden ennakkomyynti alkaa 1.2. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen asiakaspalvelussa (Blomberginaukio 4), avoinna maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.

Lisätietoja: uimalaitosten johtaja Oskari Nummi

Uimahallin nettisivut avautuvat viimeistään 5.1.2012 osoitteessa http://www.impivaaranuimahalli.fi/

Puhe Kirjastosillasta kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.11.2011

Kaupunginvaltuuston kokouksessa käytiin oman valtuustotaipaleeni ehkä kiivainta keskustelua ja jännittävintä äänestystä viime maanantaina, kun esityslistalla oli toistamiseen kiistelty Kirjastosillan rakentamista koskeva kaavamuutosehdotus. Valtuusto hyväksyi lopulta kaavamuutoksen niukasti äänin 34-32. Yksi valtuutettu äänesti tyhjää.

Puhuin itse kokouksessa siltahankkeen puolesta. Itselleni tyypillisesti puhe ei ollut puhtaaksikirjoitettu, mutta ranskalaisten viivojeni perusteella se meni jotakuinkin tähän suuntaan:

Arvoisa puheenjohtaja,

Kuten tänään kuulluista puheenvuoroista on voinut huomata, on Kirjastosilta hyvä esimerkki hankkeesta, joka herättää vahvoja näkemyksiä puolesta ja vastaan. Kiivasta keskustelua on käyty, paitsi täällä tänään, jo pitkään kokouksissa ja kokouskäytävillä sekä lehtien mielipideosastoilla ja internetin keskustelupalstoilla. Jokainen meistä valtuutetuista lienee myös saanut palautetta suoraan kaupunkilaisilta oman päätöksentekonsa tueksi.

Keskustelua käydään rinnakkain kolmesta asiasta, joista jokaiseen liittyy vahva tunnelataus. Ensinnäkin keskustellaan siitä, tarvitaanko koko siltaa vai ei. Toiseksi kiistellään siitä, mikä mahdollisen sillan oikea sijainti olisi. Sijaintivaihtoehdot ovat rajautuneet kahteen: Vanha suurtori-Vähätori –vaihtoehtoon sekä Rettinginrinne-Kauppiaskatu –vaihtoehtoon. Käytännössä meillä on mahdollisuus päätyä vain näistä jälkimmäiseen, sillä Vanhan suurtorin ja Vähätorin välille rakentaminen on ongelmallista muun muassa esteettömyyden näkökulmasta. Lisäksi museovirasto ei hyväksy tätä vaihtoehtoa. Kolmas keskustelua herättävä asia on lopulta se, miltä uusi silta näyttäisi. Tähänkin olemme saaneet perustellun ehdotuksen.

Kun keskustelua käydään kolmesta kiistanalaisesta asiasta yhtä aikaa, on varsin ymmärrettävää että näkökulmia ja mielipiteitä on monenlaisia. Siltahanke on konkreettinen päätös, josta jokaisella on mielipide. Siltojahan on aikaisemminkin vastustettu kiivaasti.

Tässä vaiheessa lienee kuitenkin syytä muistaa, että tänään me emme ole päättämässä näistä edellä mainitsemistani asioista. Tänään me olemme päättämässä vain ja ainoastaan asemakaavan muutoksesta, joka mahdollistaisi Kirjastosillan rakentamisen. Kuten tiedämme, päätös kaavamuutoksesta on saatava tänään, mikäli haluamme säilyttää hanketta varten myönnetyn miljoonan euron EU:n kehittämisrahoituksen. Mikäli päätös muutoksesta siirtyy, tulisi tämäkin osuus hankkeesta kaupungin maksettavaksi. Tästä näkökulmasta minun on vaikea ymmärtää perusteita SDP:n tekemälle palautusehdotukselle.

Kaavamuutosehdotuksen taustalla on pitkä ja perusteellinen valmistelu. Vaikka keskustelu on Kirjastosillasta käynyt kuukausia kuumana, on hyvä tiedostaa että taustatyötä kaavaa varten on tehty jo vuosia. Päätettävänämme oleva esitys on pitkän suunnittelun ja taustatyön tulos. Valmisteluprosessin aikana useampi meistä, kuten olemme aikaisemmista puheenvuoroistakin kuulleet, on kääntänyt kantansa. Itsekin kuulun tähän joukkoon. En alun perin innostunut silta-ajatuksesta, mutta saatuani lisätietoa ja kuultuani perusteita puolesta ja vastaan, olen pikkuhiljaa vakuuttunut sillan tarpeellisuudesta.

Henkilökohtaisesti olen lähestynyt asiaa erityisesti liikunnan ja kevyen liikenteen näkökulmasta. Pyöräilen ja kävelen usein jokirantaa, molemmin puolin ja molempiin suuntiin, ja tunnen erittäin hyvin rannan ja keskusta-alueen haasteet, vaarat ja solmukohdat.

Lokakuussa, itse asiassa samana päivänä kun viime valtuustossa käsittelimme tätä samaa asiaa, julkaistiin Turun kaupungin ja Suomen Ladun yhteinen ulkoilupaikkaselvitys. Selvitys kartoitti kaupunkilaisten mielipiteitä Turun liikuntamahdollisuuksista ja ulkoilupaikoista ja sen mukaan kaupunkilaisten mielestä Turussa on eniten kehitettävää nimenomaan kevyen liikenteen mahdollisuuksissa. Samaa viestiä on aikaisemminkin tuotu esille esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn kansallisessa strategiassa (2020) ja kaupungin kehittämisohjelmassa sekä yhdessä hyväksymissämme hyvinvointiohjelmissa.

Kevyen liikenteen verkostoa onkin tämän päätöksen yhteydessä tarkasteltava kokonaisuutena. Kirjastosilta edistää kiistatta kevyen liikenteen mahdollisuuksia keskusta-alueella. Se olisi selkeä askel eteenpäin. Pyöräteiden kehittäminen rannoilla ei auta kovin pitkälle, mikäli joen yli ei ole mahdollista päästä sujuvasti ja turvallisesti. Kuten olemme tänäänkin useaan otteeseen kuulleet, esimerkiksi Aurasillan leventäminen ei ole vaihtoehto tilanteen parantamiseksi.

Kaupunginvaltuuston tehtävä on kehittää kaupunkia. Meidän tulee pystyä katsomaan eteenpäin. Aurajokiranta on Turun sydän ja on ollut ilo seurata, miten rantaa on kehitetty ja miten kaupunkilaiset ovat ottaneet jokivarren omakseen. Esimerkiksi Vähätorin alue on mielestäni yksi parhaita paloja Turkua.

Sillan ja esillä olevan ehdotuksen vastustajat argumentoivat vahvimmin sillä, että Kirjastosilta turmelisi tärkeä kulttuurimaiseman. Tämän merkitystä ei voi vähätellä, mutta itse ajattelen että asiaa voi katsoa myös toisesta näkökulmasta. Ajattelen jopa niin, että omalla tavallaan Kirjastosillan voisi päinvastoin katsoa kunnioittavan kulttuurihistoriallisesti merkittävää maisemaamme, sillä se tarjoaisi paikan josta maisemaa voisi, toisin kuin nykyisiltä silloilta, pysähtyä ihastelemaan rauhassa ja turvallisesti.

(kuva: Havainnekuva / Pontek oy. Lainattu turku.fi)

Yle Turun juttu aiheesta täällä.
Turun Sanomien juttu aiheesta täällä.
Turun Sanomien pääkirjoitus aiheesta täällä.

Palloiluhalli pystyssä 2014!

Minulla on tähänastisen kunnallispoliittisen urani aikana ollut selkeästi yksi konkreettinen tavoite yli muiden. Lähtiessäni kunnallisvaaleihin ehdolle 2008, ei minulla ehkä ollut Turun kunnallisesta päätöksenteosta kaikkein kattavinta näkemystä, mutta liikuntaolosuhteista sen sijaan tiesin paljonkin. Ehdolle lähtiessänihän minulla ei ollut lainkaan puoluepoliittista taustaa, mutta seura- ja liikuntajärjestötaustaa sitten senkin edestä.

Niinpä olikin luontevaa, että jo vaalimateriaalissani ja vaalikonevastauksissani toistuivat liikunnan merkitys ja liikuntaolosuhteiden parantaminen. Henkilökohtainen konkreettinen ykköshanke on alusta asti ollut kunnollisen sisäliikuntahallin saaminen Turkuun. Vaalien jälkeen nimesin lukuisissa yhteyksissä henkilökohtaiseksi tavoitteekseni sen, että vuosikymmeniä puhutusta palloiluhalliasiasta tehtäisiin päätös tämän vaalikauden aikana.

Esimerkiksi YLEn vaalikoneeseen 2008 vastasin seuraavasti:
"Turkuun tarvitaan kiireellisesti palloiluhalli ja sen tulee olla rakentamisen ykköshanke.
Toimivan ja riittävän palloiluhallin puute näkyy harrastajamäärissä, sekä toiminnan laadussa. Palloiluhallin puuttuminen vaikeuttaa kilpajoukkueiden toimintaa, sekä lasten ja nuorten harrastamista."

Heti vaalien jälkeen nimesin palloiluhallin tärkeäksi Turun Sanomien (19.11.2008) haastattelussa seuraavin perustein:
Mikä hanke Turussa on ehdottomasti toteutettava seuraavan valtuustokauden aikana?
"Palloiluhallihanke. Turkuun tarvitaan kiireellisesti palloiluhalli, ja sen tulisi olla rakentamisen ykköshanke. Toimivan ja riittävän palloiluhallin puuttuminen kaupungista näkyy usean lajin harrastajamäärissä, sekä toiminnan laadussa. Kunnollisten palloilutilojen puute vaikeuttaa paitsi monen lajin liigatason toimintaa, myös lasten ja nuorten harrastamista."

Myös liikuntalautakunnan esittelyssä toin samaa asiaa esille:
Mitä haluat saada aikaan liikuntalautakunnassa?"Haluaisin nostaa ymmärrystä liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Satsaukset liikuntaan ennaltaehkäisevät paitsi terveyshaittoja, myös sosiaalisia ongelmia kuten syrjäytymistä. Konkreettisena esimerkkinä haluaisin saada aikaan vähintäänkin päätöksen kunnollisen palloiluhallin rakentamisesta Turkuun."


Näitä esimerkkejä löytyy, nimittäin aika paljon on palloiluhallin puolesta tullut puhuttua. Sen verran ponnekkaastikin, että sain jossakin vaiheessa valtuustoryhmässämme lisänimen Saara-Sofia "palloiluhalli" Sutela. :)

Olenkin viimeisen kolmen vuoden ajan useaan otteeseen papukaijamaisesti toistanut seuraavia ajatuksia:
- Turkuun tarvitaan ehdottomasti kunnollinen palloiluhalli.
- Palloiluhallin rakentamisen tulee olla liikuntarakentamisen ykkösinvestointi.
- Sijaintia, rahoitusmallia, lattiamateriaalia ja vuorojakoa (yms yms) tärkeämpää on saada asia etenemään.
- Tämä vaalikauden aikana tulisi saada tehtyä edes päätös palloiluhallin rakentamisesta.

Palloiluhalliasiasta keskusteltiin heti valtuustokauden alusta asti useaan otteeseen sekä liikuntalautakunnassa että muilla turkulaisilla liikuntafoorumeilla, mm. seuraparlamentin ja urheiluakatemian kanssa. Yhteistuumin nimesimme palloiluhallihankkeen turkulaisen liikunnan ykköshankkeeksi.

Jotta asiaa saataisiin eteenpäin, päätti liikuntalautakunta tältä pohjalta kokouksessaan 7.4.2009 esittää, että eri rahoitus- ja sijoitusvaihtoehtoja kartoittamaan perustettaisiin toimikunta vielä vuoden 2009 aikana. Asiasta kirjoitti Turun Sanomat 8.4.2009, jolloin kommentoin (itseäni jälleen toistaen:)) seuraavasti:
- Turusta puuttuu tarvittavat kriteerit täyttävä palloiluhalli. Se on ehdottomasti liikuntarakentamisen ykköshanke, korostaa liikuntalautakunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sutela.


Palloiluhallityöryhmä perustettiinkin, mutta se pääsi aloittamaan työnsä vasta noin vuotta myöhemmin. Työryhmä sai kartoituksensa valmiiksi syksyllä 2010. Tänä keväänä raportti saapui viimein lausuntokierrokselle ja liikuntalautakunta antoi lausuntonsa raportista huhtikuun kokouksessaan.

Kuluvan valtuustokauden aikana palloiluhallihankekeskustelun kuumin peruna on ollut sen sijainti. Vaikka olen toistanut lukuisia kertoja, että sijaintia tärkeämpää on että palloiluhallista ylipäänsä vihdoin saataisiin päätös, olen varovaisen toiveikkaasti ottanut kantaa Kupittaan puolesta ihanteellisena sijaintina. Muun muassa nyt keväisten eduskuntavaalien alla vastasin Turun Sanomien kyselyyn seuraavasti:
6. Mihin Turussa tulisi rakentaa palloiluhalli?
"Poliittinen prosessi on vielä kesken ja työryhmän raportti vasta tulossa liikuntalautakunnan lausunnolle. Omasta mielestäni luontevin paikka olisi Kupittaa. Se monipuolistaisi ja täydentäisi hienoa Kupittaan aluetta nimenomaan liikunta-alueeksi. Kupittaa on sijainniltaan hyvä, lähellä keskustaa ja kouluja. Tämä mahdollistaa kattavan päiväkäytön. Ymmärtääkseni myös Turkulaiset urheiluseurat ovat pitäneet Kupittaan aluetta ensisijaisena vaihtoehtona palloiluhallille."

Myös liikuntalautakunta antoi lausunnossaan puollon Kupittaalle.


Lausuntokierroksen jälkeen palloiluhalliasian valmistelu siirtyi tilakeskuksen alaiselle hankesuunnitteluryhmälle, jonka huomassa asiaa on viime kuukaudet valmisteltu.

Tänä syksynä olemme liikuntalautakunnan, seuraparlamentin, turkulaisten urheiluseurojen ja lukuisten hankkeelle myönteisten tahojen kanssa puhuneet kovasti sen puolesta, että hanke etenesi nyt vuoden 2012 budjettivalmistelun yhteydessä. Ja huhhei, kaupunginhallitus on eilisessä kokouksessaan näyttänyt hankkeelle vihreää valoa!



Vaikka asian eteneminen ei tokikaan ole yksin omaa ansiotani, sallinette minun ottaa hieman iloa irti hankkeen etenemisestä. Palloiluhallin puute on ollut selkeä häpeäpilkku urheilukaupunki-Turun liikuntaolosuhteissa vuosikymmenien ajan. Palloiluhallin rakentamisesta on puhuttu jo ennen, kuin minä olen syntynytkään. Mutta nyt näyttää siltä, että jotain todellakin tapahtuu! Ja se on hienoa se.

Etenemässä oleva malli on ns. Trivium-malli, jossa palloiluhalli rakenenttaisiin kumppanuushankkeena Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa. Tämä tarkoittaisi sitä, että yksityinen taho rakentaisi hallin toimistorakentamisensa yhteydessä (nykyisen Triviumin viereen) ja kaupunki sitoutuisi vuokraamaan tilat liikuntakäyttöön. Kustannusarvio on hieman vajaa 10 miljoonaa euroa. Hallin olisi tarkoitus olla pystyssä 2014.

Toki kyseessä on vasta periaatepäätös ja valtuutus jatkaa neuvotteluja. Mutta nyt ollaan tosi lähellä lopullista sinettiä!

Seuraavana askeleena palloiluhallin hankesuunnitelma tulee lausunnolle liikuntalautakuntaan ja osaamissekotrin lautakuntiin. Lopullinen päätöksenteko tapahtuu sitten tietysti valtuustosalissa. Nyt ystävät hyvät, nyt näyttää todella vahvasti siltä että Turun kaupunginvaltuustossa voitaisiin tehdä hieno, historiallinen liikuntapäätös! Yeah!

***
PS. Kiitos Kaupunginjohtaja Aleksi Randellille liikuntamyönteisestä budjettiehdotuksesta!

Täytyy vielä lopuksi todeta, että Aleksin talousarvioehdotuksessa on palloiluhallihankkeen lisäksi muitakin hienoja liikuntamyönteisiä osioita:

- Liikunta-, nuoriso- ja kulttuurilautakuntien yhteinen Eviva!-hanke, jonka tarkoituksena on edistää hallintokuntien välisellä yhteistyöllä asukaslähtöistä vapaa-ajantoimintaa eripuolilla Turkua. (Itselleni myös läheinen hanke, neiti Palloiluhallin lisäksi minua on tituleerattu myös neiti Ennaltaehkäisyksi...). Kaupunginjohtaja ehdottaa 500 000 euroa ensi vuodelle.

- Impivaaran uimahallin laajennuksen ja peruskorjauksen loppurahoitus ja varaukset kattavan asiakaspalvelun takaamiseksi (liikuntalautakunnan talousarvioehdotuksen mukaisesti). Liikuntalautakunta ehdotti lisäyksenä 9 liikunnanohjaajaa sekä 6 asiakaspalvelusihteeriä. Impparin on tarkoitus avautua uudistettuna, Suomen ja ehkä koko Pohjoismaiden hienoimpana ja kauneimpana uimahallina helmikuussa! Kustannusarvio 23 miljoonaa euroa, ensi vuodelle 3 miljoonaa hankkeen loppuun saattamiseen.

- Kupittaan pesäpallostadion on kovasti kaivannut katsomoa ja tämäkin hanke on roikkunut esillä liikuntainvestointina jo vuosia. (Erityisesti naisten) pesäpallo on kovasti kasvattanut suosiotaan Turussa ja pelit vetävät välillä kovastikin katsojia varsin alkeelliseen "katsomoomme". Nyt kaupunginjohtajan ehdotuksessa on viimein varaus katsomoinvestoinnille vuodelle 2013. Kustannusarvio on noin 500 000 euroa.

- Samppalinnan maauimala kaipaa peruskorjausta (tiedätte, jos tänä kesänä tulitte käyneeksi). Peruskorjaukseen ehdotetaan rahoitusta vuosille 2012-2014, kustannusarvio noin 3,3 miljoonaa euroa.

- Nunnavuoren palloiluhalli on tällä hetkellä turkulaisen sisäpalloilun (mm. koripallo) ykkösolosuhde ja täysin remontin tarpeessa. Ilouutinen palloiluväelle: kaupunginjohtaja ehdottaa peruskorjaukseen 2,6 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Valitettavasti koripalloilijoille koittavat ensi vuonna vaikeat oltavat, kun surkeat olosuhteet heikkenevät väliaikaisesti entisestään, mutta on kerrassaan hienoa että kurjistuneita olosuhteita laitetaan kuntoon!

- Myös Veritas Stadionin kenttä vaatii peruskorjauksen. Kentän perusta on tällä hetkellä huono ja huolellisesta hoidosta huolimatta jalkapallo on Veritaksella välillä ollut lähempänä muta- tai suopotkupalloa. Ei ole montaa viikkoa aikaa, kun UEFA päätti siirtää Alle 21-vuotiaiden EM-karsintapelin pois Turusta kentän huonon kunnon takia. Kentän peruskorjaukseen ehdotetaan miljoonaa euroa ensi vuoden budjettiin.


Kiitos siis Aleksille varsin liikuntamyönteisestä budjetitiehdotuksesta! Toivotaan, että samanlaista liikuntamyönteisyyttä löytyy myös kaupunginvaltuuston enemmistöstä.

Kuvat Impivaaran uimahallin laajennuksen ja peruskorjauksen harjakaisista. Hyvältä näyttää jo! :)

Vaalirahoituksesta

Tänään on ollut viimeinen päivä jättää vaalirahoitusilmoitus. Vaalirahoitusilmoituksen tekevät kansanedustajat ja ensimmäiset varakansanedustajat.

Vaalirahoituslaki muuttui ja nyt tehdyt ilmoitukset tulisi olla tehtynä uusien sääntöjen mukaisesti. On hyvä, että yhteisiä pelisääntöjä on nyt tarkennettu. Valitettavaa on, että ainakin kampanjan aikana uudet ohjeet eivät olleet menneet kaikille ehdokkaille perille. Esimerkiksi monista lehti-ilmoituksista ja kadunvarsimainoksista puuttui tieto ilmoituksen maksajasta. Toivoa sopii, että valitut kansanedustajat ja ensimmäiset varat ovat kuitenkin nyt täyttäneet vaalirahoitusilmoituksensa tarkasti Lauri Tarastin vaalirahoitusohjeita noudattaen.


Ennen varsinaisten lukujen iskemistä pöytään muutama sana omasta vaalirahoituksestani.

Itselleni oli selvää alusta alkaen, että haluan tehdä oman vaalirahoitukseni mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi. Siksi vaalirahoitukseni kerääntymistä oli mahdollista seurata kotisivujeni kautta jo kauan ennen varsinaisen kampanja-ajan alkamista. Virallisestihan kampanja-aika oli 6 kuukautta ennen ja 2 viikkoa jälkeen vaalipäivän. Päivitin kotisivuilleni ajantasaisen vaalirahoitustilanteen sitä mukaa, kun tukea vaalikirstuun kilahti.

Käytännössä vaalirahoituksen päivittäminen nettisivuille ei kuitenkaan toiminut aivan niin mutkattomasti, kuin olisin toivonut. Päivitin itse kotisivujani kun taas minulla itselläni ei ollut tekemistä lainkaan rahaliikenteen kanssa. Kampanjani rahoitus pyöritettiin tukiyhdistykseni Sopivan vihreä ry:n kautta ja kirjanpitoa taas hoiti täysin ulkopuolinen tilitoimisto. Aivan reaaliajassa en siis itse pystynyt tilannetta seuraamaan ja päivittämään, vaan sain tilannetiedon aina jonkin verran jälkijunassa. Suuri osa tuesta vielä painottui aivan kampanjan loppupäähän ja tästä johtuen kotisivujen seuranta oli loppuvaiheessa turhan paljon jäljessä.

Kampanjaa suunniteltaessa emme myöskään osanneet ennakoida vaalirahoituksen kokonaissummaa. Lähdimme rakentamaan kampanjaa 25000-30000 euron budjetille, josta 10000 olisi omaa rahaa ja loput muuta tukea. Itselleni oli tärkeää, että mukana on myös omaa panosta.

Saamani tuki ylitti mennen tullen kaikki arviot ja toiveet. Olen edelleen aivan pyörällä päästäni, kun ajattelen miten paljon yksityiset henkilöt ja yritykset ovat minua halunneet tukea. Kampanjaani tuettiin yhteensä lähes 47000 eurolla. Kysymys on siis suurista summista! Tuntui aivan käsittämättömältä syöttää lukuja vaalirahoitusilmoitukseen. Kiitos kaikille tukijoilleni siitä, että uskoitte minuun ja tuitte kampanjaani! Teidän tukenne ylitti kaikki odotukseni.


Vaalirahoitusilmoitukseni on siis laatinut tilitoimisto. Ilmoituksessa on huomioitu kaikki tukiyhdistykseni rahaliikenne ja kaikki kampanjatukeni on käytetty tukiyhdistyksen tilin kautta. Itse en ole ollut tekemisissä kampanjan tai kannatusyhdistyksen rahaliikenteen kanssa mitenkään.

Vaalikampanjani rahoituksessa on laskettu yhteen kaikki kampanjatyölleni ja tukiyhdistykselleni osoitettu tuki. Kokonaissummassa on mukana myös kaikki ennen varsinaisen kampanja-ajan alkamista saadut tuet. Osa kampanjatuesta on annettu käteisenä rahana, mutta silloinkin kaikki lahjoitukset on siirretty kampanjayhdistyksen tilille ja käytetty sitä kautta. Näinollen kaikki annettu tuki todellakin on saatu laskettua mukaan.

Rahoitus sisältää omia varojani lähes 10000 euroa. Tästä 9000 euroa on ohjattu Kokoomuksen Nuortenliitolle, joka taasen on tukenut kampanjaani samanmoisella summalla. KNL on siis maksanut kampanjalaskujani tämän yhteissumman 18000 euron arvosta. Vastaavaa tukea ovat saaneet myös muut alle 30-vuotiaat Kokoomusehdokkaat. Lisäksi sain 1000 euron tuen Varsinais-Suomen Kokoomusnuorilta.Omarahoituksestani jäljelle jäävät 820 euroa olen itse siirtänyt kannatusyhdistykseni tilille kampanjalaskujen maksamista varten.

Rahoitus sisältää yksityishenkilöiltä saatua tukea yli 15000 euroa. Yksityisiä lahjoituksia tuli lähemmäs sadalta henkilöltä! Niistä suurin osa on pieniä lahjoituksia ystäviltä, sukulaisilta ja tutuilta. Pienin lahjoitussumma oli 15 euroa ja suurin 3000 euroa. Suurimman, ja ainoan yli 1500 euron, lahoituksen teki Erkki Tuovinen. Alle 1500 euron lahjoituksista ei tarvitse ilmoittaa lahjoittajaa. Mielelläni olisin ilmoittanut myös pienempien lahjoitusten tekijöiden nimiä. Käytännössä homma toimii kuitenkin niin, että nimen julkaisemista varten olisi pitänyt kysyä lupa. Juuri kukaan lahjoittajista ei erikseen kieltänyt nimensä julkaisemista, mutta tämähän ei vielä riitä. Olisi pitänyt erikseen kysyä kaikilta kymmeniltä lahjoittajila lupa nimen julkaisemiseen ja se jäi nyt valitettavasti tekemättä.

Yrityksiltä saatua tukea rahoitukseni sisältää lähes 12000 euroa. Tämä on erityisen huikeaa, sillä emme mitenkään erityisen järjestelmällisesti edes keräänneet vaalirahoitusta. Yhteensä kampanjaani tuki 11 yritystä. Pienin lahjoitus oli 500 euroa ja suurin 1499 euroa. Yksi kampanjaani tukeneista yrityksistä on äitini pilatesyritys Pilates-Balanssi. Äiti järjesti pilateskoulutuksen, jonka tuoton hän ohjasi suoraan tukiyhdistykselleni. Myös isäni tuki kampanjaani vastaavasti järjestämällä purjehduskurssin. Hän teki tämän kuitenkin yksityishenkilönä. Yksi yritystuista oli kampanjatoimistomme vuokran maksu. Kampanjatoimisto vuokrattiin muutamaksi viikoksi avoimilta markkinoilta, eikä tuen arvo ylitä 1500 euron rajaa. 

Kampanjani rahoitukseen on lisäksi laskettu mukaan palvelun muodossa saamani tuki. Mainostoimistossa työskentelevä tuttavani tuki kampanjaani auttamalla mainonnan suunnittelussa. Hän arvioi tukensa arvon käyttämiensä tuntien perusteella seuraavasti: 1400 euron arvosta yksityishenkilönä ja 1200 euroa yrityksensä kautta. Rahaa tässä tapauksessa ei siis liikkunut mihinkään suuntaan ja siksi kuluissakaan ei näy lainkaan mainonnan suunnittelun kuluja. (Tämä oli muuten todella hieno tapa tukea kampanjaa, ilman ammattilaisen apua mainonnan suunnittelu olisi ollut todella kökköä!)

Vaalikampanjani kuluihin on ohjeen mukaisesti laskettu yhteen kaikki varsinaisena kampanja-aikana syntyneet kulut. Toisin kuin ilmoituksen rahoitusosiossa, kuluissa on siis tosiaan huomioitu tukiyhdistyksen tilin tapahtumat ainoastaan 17.10.2010-1.5.011 väliseltä ajalta. Tiedän joidenkin ehdokkaiden harrastavan jonkinasteista karsintaa, mutta omassa ilmoituksessani on selkeyden takia todellakin mukana aivan kaikki tapahtumat tältä ajalta. Emme siis harrastaneet tulkinnanvaraista harkintaa. Se, että rahoituslaskelmissa on huomioitu kuluja pidempi ajanjakso, selittää osaltaan sitä että lopulta ilmoituksessa rahoitus on kuluja suurempi. 

Itseasiassa, ensimmäisessä vaalirahoitusilmoituksessani myös kulut oli laskettu koko yhdistyksen olemassaoloajalta, eli pitkälti ajalta ennen kampanja-aikaa. Tällöin rahoitus ja kulut olivat myös lähempänä toisiaan. Sain kuitenkin ohjeen ilmoittaa kuluissa ainoastaan kampanja-ajalla syntyneet kulut ja näin todetaan myös vaalirahoitusohjeissa. Ohjeen tarkoituksena on parantaa eri ehdokkaiden vaalirahoitusten vertailtavuutta. Tämä lienee ihan perusteltuakin, sillä kun mennään pitkälle ennen kampanja-ajan alkua, on jo vaikeampi arvioida ovatko kaikki kulut todellakin suoraan liitettävissä kampanjaan.

Vaalirahoitukseni
Rahoitus:
- Omat varat 9820
- Yksityiset lahjoitukset 15236,90
- Yritysten lahjoitukset 11707,72
- Puolueyhdistysten tuki 10000
Rahoitus yhteensä: 46764,62

Kulut:
- Vaalimainonta 32429,71
- Vaalitilaisuudet 517,26
- Vastikkeellisen tuen hankintakulut 2460
- Muut kulut 1221,15
Kulut yhteensä: 36628,12

Koko vaalirahoitusilmoitukseni täällä.

PS. Tylkkäri teki vaalien alla jutun opiskelijaehdokkaiden vaalirahoituksesta. Jutussa mainitaan minun arvioineen menoiksi 20000 euroa. Tässä on itseasiassa käynyt toimituksessa lyöntivirhe. Ilmoitin arviokseni sähköpostitse 30000 euroa (tarkistin vielä jutun ilmestymisen jälkeen). Tästä arviosta menot myöhemmin vielä nousivat, lähinnä koska päätimme aivan kampanjan loppumetreillä tehdä vielä lyhyen tv-kampanjan.