Alkoholin verotus puhututtaa säännöllisin väliajoin. Taustalla on huoli suomalaisten alkoholinkäytöstä. Huoli on toki oikea, mutta keskustelusta unohtuu helposti eräs merkittävä näkökulma.
Kansanterveyslaitoksen tutkijoiden mukaan alkoholiveron laskulla vuonna 2004 oli selvä vaikutus alkoholin kulutukseen suomessa. Lisääntyneiden terveyshaittojen ja alkoholisyisten kuolemien vuoksi alkoholiveroa päätettiin nostaa 10 % vuonna 2008. Seuraavana vuonna alkoholiveroa nostettiin kymmenellä prosentilla kahdesti. Nyt alkoholiveron nosto on jälleen ollut esillä.
Alkoholiveron nosto on helposti perusteltavissa terveydellisistä näkökulmista. Ravintola-alalle alkoholiverotuksen korotukset ovat kuitenkin olleet kovia paikkoja. Ravintoloitsijat maksavat ravintolaan sisään ostamastaan alkoholista saman hinnan kuin yksityinen kuluttaja. Kun alkoholi jälleenmyydään asiakkaalle, on sen hintaan jyvitetty palkka-, vuokra- ja muita toimintakuluja. Tästä johtuu alkoholijuomien korkea hinta ravintoloissa.
Kun kansanterveydestä ollaan huolissaan, voitaisiin alkoholinkulutusta oikeastaan ohjata nimenomaan ravintolakulutuksen suuntaan, sillä ravintoloissa anniskelua sääntelee laki. Laki kieltää anniskelemasta päihtyneelle tai alaikäisellä ja ravintolassa järjestyksen turvaa järjestyksenvalvoja. Alkoholiveron korottaminen kuitenkin aiheuttaa hinnankorotuspaineita ravintoloissa ja korkeat hinnat ohjaavat asiakkaita muualle. Muutaman vuoden sisällä toteutetut kolme alkoholiveronkorotusta ovat ajaneet monet ravintola-alan yrittäjät konkurssiin ja myös harmaatalous alalla on kasvanut rajusti.
Helmikuun lopussa osallistuin Varsinais-Suomen Kokoomuksen ministerikiertueelle, jossa mukana oli peruspalveluministeri Paula Risikko. Kysyin Laitilassa pidetyssä keskustelutilaisuudessa ministeriltä alkoholiverotuksen problematiikasta nimenomaan yritysten näkökulmasta. Risikon mukaan EU-lainsäädäntö estää ravintoloiden erioikeuden alkoholiverotuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei meillä ole mahdollisuutta määrittää anniskeluravintoloille kuluttajaa matalampaa veroa.
Mielenkiintoisen kiemuran alkoholinkulutuksen ohjailuyrityksiin Suomessa aiheuttaa Ahvenanmaan erityisasema alkoholiverotuksesta vapaana alueena. Tämän erioikeuden mahdollistaa samainen EU lainsäädäntö. On tunnettu tosiasia, että alkoholiverotuksen kiristyessä viinanhakumatkailu Ahvenanmaalla pysähtyville laivoille ja Tallinnaan lisääntyy. Veronkiristys ajaa asiakkaat ravintoloista ja siirtää kulutuksen pois Alkosta. On toki koko Varsinais-Suomen näkökulmasta tärkeää, että laivabisnes pärjää. Viinarallimatkustajien lisääntyminen ei kuitenkaan ole pelkästään positiivinen ilmiö: ei terveydellisistä näkökulmista, eikä suomalaisten ravintola-alan yrittäjien kannalta.
Olen ehdottoman huolissani alkoholin vaikutuksista kansanterveyteen ja mielestäni alkoholin ongelmakulutukseen on tärkeää löytää ratkaisuja. Alkoholiveron korotuksia esitettäessä on kuitenkin pidettävä mielessä sen vaikutukset ravintola-alaan. On hyvä muistaa, miten merkittäviä työllistäjiä ravintolayritykset pienestä suureen Suomessa ovet. Alkoholiverojen korotuksista keskusteltaessa ei mielestäni tuoda tarpeeksi esille korotusten vaikutuksia ravintola-alan yrittäjyyteen ja sitä kautta työllisyyteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti