Puhuin itse kokouksessa siltahankkeen puolesta. Itselleni tyypillisesti puhe ei ollut puhtaaksikirjoitettu, mutta ranskalaisten viivojeni perusteella se meni jotakuinkin tähän suuntaan:
Arvoisa puheenjohtaja,
Kuten tänään kuulluista puheenvuoroista on voinut huomata, on Kirjastosilta hyvä esimerkki hankkeesta, joka herättää vahvoja näkemyksiä puolesta ja vastaan. Kiivasta keskustelua on käyty, paitsi täällä tänään, jo pitkään kokouksissa ja kokouskäytävillä sekä lehtien mielipideosastoilla ja internetin keskustelupalstoilla. Jokainen meistä valtuutetuista lienee myös saanut palautetta suoraan kaupunkilaisilta oman päätöksentekonsa tueksi.
Keskustelua käydään rinnakkain kolmesta asiasta, joista jokaiseen liittyy vahva tunnelataus. Ensinnäkin keskustellaan siitä, tarvitaanko koko siltaa vai ei. Toiseksi kiistellään siitä, mikä mahdollisen sillan oikea sijainti olisi. Sijaintivaihtoehdot ovat rajautuneet kahteen: Vanha suurtori-Vähätori –vaihtoehtoon sekä Rettinginrinne-Kauppiaskatu –vaihtoehtoon. Käytännössä meillä on mahdollisuus päätyä vain näistä jälkimmäiseen, sillä Vanhan suurtorin ja Vähätorin välille rakentaminen on ongelmallista muun muassa esteettömyyden näkökulmasta. Lisäksi museovirasto ei hyväksy tätä vaihtoehtoa. Kolmas keskustelua herättävä asia on lopulta se, miltä uusi silta näyttäisi. Tähänkin olemme saaneet perustellun ehdotuksen.
Kun keskustelua käydään kolmesta kiistanalaisesta asiasta yhtä aikaa, on varsin ymmärrettävää että näkökulmia ja mielipiteitä on monenlaisia. Siltahanke on konkreettinen päätös, josta jokaisella on mielipide. Siltojahan on aikaisemminkin vastustettu kiivaasti.
Tässä vaiheessa lienee kuitenkin syytä muistaa, että tänään me emme ole päättämässä näistä edellä mainitsemistani asioista. Tänään me olemme päättämässä vain ja ainoastaan asemakaavan muutoksesta, joka mahdollistaisi Kirjastosillan rakentamisen. Kuten tiedämme, päätös kaavamuutoksesta on saatava tänään, mikäli haluamme säilyttää hanketta varten myönnetyn miljoonan euron EU:n kehittämisrahoituksen. Mikäli päätös muutoksesta siirtyy, tulisi tämäkin osuus hankkeesta kaupungin maksettavaksi. Tästä näkökulmasta minun on vaikea ymmärtää perusteita SDP:n tekemälle palautusehdotukselle.
Kaavamuutosehdotuksen taustalla on pitkä ja perusteellinen valmistelu. Vaikka keskustelu on Kirjastosillasta käynyt kuukausia kuumana, on hyvä tiedostaa että taustatyötä kaavaa varten on tehty jo vuosia. Päätettävänämme oleva esitys on pitkän suunnittelun ja taustatyön tulos. Valmisteluprosessin aikana useampi meistä, kuten olemme aikaisemmista puheenvuoroistakin kuulleet, on kääntänyt kantansa. Itsekin kuulun tähän joukkoon. En alun perin innostunut silta-ajatuksesta, mutta saatuani lisätietoa ja kuultuani perusteita puolesta ja vastaan, olen pikkuhiljaa vakuuttunut sillan tarpeellisuudesta.
Henkilökohtaisesti olen lähestynyt asiaa erityisesti liikunnan ja kevyen liikenteen näkökulmasta. Pyöräilen ja kävelen usein jokirantaa, molemmin puolin ja molempiin suuntiin, ja tunnen erittäin hyvin rannan ja keskusta-alueen haasteet, vaarat ja solmukohdat.
Lokakuussa, itse asiassa samana päivänä kun viime valtuustossa käsittelimme tätä samaa asiaa, julkaistiin Turun kaupungin ja Suomen Ladun yhteinen ulkoilupaikkaselvitys. Selvitys kartoitti kaupunkilaisten mielipiteitä Turun liikuntamahdollisuuksista ja ulkoilupaikoista ja sen mukaan kaupunkilaisten mielestä Turussa on eniten kehitettävää nimenomaan kevyen liikenteen mahdollisuuksissa. Samaa viestiä on aikaisemminkin tuotu esille esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn kansallisessa strategiassa (2020) ja kaupungin kehittämisohjelmassa sekä yhdessä hyväksymissämme hyvinvointiohjelmissa.
Kevyen liikenteen verkostoa onkin tämän päätöksen yhteydessä tarkasteltava kokonaisuutena. Kirjastosilta edistää kiistatta kevyen liikenteen mahdollisuuksia keskusta-alueella. Se olisi selkeä askel eteenpäin. Pyöräteiden kehittäminen rannoilla ei auta kovin pitkälle, mikäli joen yli ei ole mahdollista päästä sujuvasti ja turvallisesti. Kuten olemme tänäänkin useaan otteeseen kuulleet, esimerkiksi Aurasillan leventäminen ei ole vaihtoehto tilanteen parantamiseksi.
Kaupunginvaltuuston tehtävä on kehittää kaupunkia. Meidän tulee pystyä katsomaan eteenpäin. Aurajokiranta on Turun sydän ja on ollut ilo seurata, miten rantaa on kehitetty ja miten kaupunkilaiset ovat ottaneet jokivarren omakseen. Esimerkiksi Vähätorin alue on mielestäni yksi parhaita paloja Turkua.
Sillan ja esillä olevan ehdotuksen vastustajat argumentoivat vahvimmin sillä, että Kirjastosilta turmelisi tärkeä kulttuurimaiseman. Tämän merkitystä ei voi vähätellä, mutta itse ajattelen että asiaa voi katsoa myös toisesta näkökulmasta. Ajattelen jopa niin, että omalla tavallaan Kirjastosillan voisi päinvastoin katsoa kunnioittavan kulttuurihistoriallisesti merkittävää maisemaamme, sillä se tarjoaisi paikan josta maisemaa voisi, toisin kuin nykyisiltä silloilta, pysähtyä ihastelemaan rauhassa ja turvallisesti.
Yle Turun juttu aiheesta täällä.
Turun Sanomien juttu aiheesta täällä.
Turun Sanomien pääkirjoitus aiheesta täällä.
1 kommentti:
Kuka toisi selkeässä muodossa esille siltaprojektiin liittyviä talouskysymyksiä? Millaisia kuluja hanke aiheuttaa kaupungille ja miten nämä kulut suhteutuvat kaupungin muuhun taloustilanteeseen ja vajeisiin? Taloudellisesti vähäpätöistä suurempaa päätöstä ei voi perustella omilla kävelyretkikokemuksilla.
Lähetä kommentti