maanantai 6. joulukuuta 2010

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Pidin torstaina juhlapuheen Paasikiviopiston itsenäisyysjuhlassa. Puheessani kerroin omista tarttumakohdistani Suomen historiaan, muun muassa urheiluhistorian kautta.

Kuten tiedämme, Suomessa järjestettiin ensimmäiset ja ainakin toistaiseksi ainoat olympialaiset 1952. Suomi itseasiassa sai kesäolympialaisten järjestämisoikeuden jo aikaisemmin, vuonna 1940. Silloin kisat jouduttiin kuitenkin peruuttamaan toisen maailmansodan syttymisen vuoksi. Itsenäisyys oli saatu pari vuosikymmentä aikaisemmin ja tahto puolustaa maatamme oli yhteinen. Itsenäisyyttä puolustettiin suomalaisella periksiantamattomuudella ja sisukkuudella. Kun kesäolympialaiset jouduttiin sodan alta peruuttamaan, järjestettiin suunniteltuna ajankohtana muistotilaisuus, jossa kunnioitettiin talvisodassa kaatuneita urheilijoita. Tähän muistotilaisuuteen Yrjö Jylhä kirjoitti runonsa Vaienneet voittajat:

Te ette turhaan taistelleet,
te ette turhaan kaatuneet,
te saitte suurimman voiton,
te voititte veljen veljelleen, 
te löysitte kansan eksyneen.
Te airuet aamun koiton.
  
Edesmennyt pappani Aarne palveli maatamme kolmessa sodassa: 
talvisodan lisäksi jatkosodassa ja Lapin sodassa. Pappa ei juurikaan sodasta puhunut, 
mutta hänen saamansa selkävamma muistutti meitä aina taisteluista.
 
Näissä mietteissä toivotan kaikille hyvää Suomen itsenäisyyden 93-vuotisjuhlapäivää.  

Ei kommentteja: