Mitä mieltä toriparkista nyt sitten pitäisi olla?

Toriparkkikeskustelu alkaa varmasti jo kyllästyttää itse kutakin, mutta kirjoitan siitä silti. Asia on yllättävänkin monimutkainen ja monisyinen: kyse kun ei loppupeleissä olekaan ainoastaan siitä, rakennetaanko keskustaan parkkiluola vai ei.

Vaalikonevastauksissani vastasin toriparkkia koskeviin kysymyksiin olevani jokseenkin tai osittain eri mieltä pysäköintilaitoksen rakentamisesta. Vastauksiani perustelin esimerkiksi seuraavasti:

• "Toria ja keskusta-aluetta on kehitettävä ja uudistettava vireäksi, vehreäksi ja moderniksi kaupunkilaisten yhteiseksi olohuoneeksi. Kehittämisen lähtökohdaksi on muitakin mahdollisuuksia kuin parkkihallikeskustelu. Kehittämisen lähtökohtana tulee olla kaupunkilaisten etu. Mahdollinen toriparkki tulisi toteuttaa 100 prosenttisesti yksityisellä rahoituksella." (YLE vaalikone)
  
• "Keskusta- ja torialueen kehittämisen lähtökohtana ei tulisi olla toriparkkikeskustelu, keskustan ja jokirannan elävoittämiseen ja vehreyttämiseen on paljon muitakin mahdollisuuksia. Kehittämisen tarkoituksena tulee olla ensisijaisesti kaupunkilaisten edun ja viihtyvyyden lisääminen. Mahdollinen toriparkki tulisi toteuttaa täysin yksityisellä rahoituksella, kokonaan ilman kaupungin investointeja. Toteuttamisessa olisi harkittava myös Louhen laajentamismahdollisuutta. Toriparkkihankkeesta ja siihen liittyvistä lausunnoista on keskusteltava avoimesti ja rehellisesti. " (TS vaalikone)
  
• Vaaliesitteessäni taas yksi teeseistä (ympäristö) meni suunnilleen näin: "Kestävän kehityksen edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen kuuluu kaikkeen kunnalliseen päätöksentekoon. Autoton keskusta on ympäristöteko, mutta sen toteuttamiseksi ei välttämättä tarvita toriparkkia."

Ja ihan samaa mieltä olen edelleenkin. Toriparkkiasiassa minua ovat ärsyttäneet erityisesti kaksi seikkaa. Ensinnäkin se, että toriparkki on niin voimakkaasti hallinut keskustan kehittämiskeskusteluja, eikä muista vaihtoehdoista olla juurikaan puhuttu. Vasta nyt on herätty laajentamaan aihetta paremmin koko keskusta-aluetta koskevaksi (mutta konkreettiset suunnitelmat puuttuvat edelleen). Toiseksi se, että toriparkkiin on liittynyt jonkinlaista salamyhkäisyyttä ja avoimuuden puutetta. Liikkeellä on ollut paljon väärää tietoa (sekä puolesta, että vastaan!). Tähänkin on myöhemmin havahduttu ja faktatietoa on nyt vähän paremmin saatavilla.

Oma mielipiteeni asiaan on lyhykäisyydessään seuraava:
- Keskustaa on ehdottomasti kehitettävä.
- Kehityksen tulisi tapahtua kaupunkilaisten ehdoilla.
- Toriparkki ei ole tässä välttämätön,
- mutta se tarjoaa tähän erityisen mahdollisuuden.

Tämä mielipiteeni ei ole vaalien jälkeen siis muuttunut mihinkään. (Jälkeenpäin olen kylläkin pohtinut, olisiko vaalikonevastaukseni voinut em. perusteluiden myötä olla yhtä hyvin myös muotoa jokseenkin tai osittain samaa mieltä. Ja sitä, olisiko se sitten muuttanut jotain. Olen myös miettinyt miten iso merkitys tällä kohdalla on ollut saamaani äänimäärään. En ole nimittäin saanut yhtään yhteydenottoa asiaan liittyen.)

Siltikään en koe että toriparkin pitäisi olla keskusta-alueen kehittämisen tai sitä koskevan keskustelun lähtökohtana. En väitä, etteikö se voisi tukea kehittämistä ja olla jopa avainasemassa, mutta koko keskustelun olisi alunalkaenkin pitänyt lähteä vastakkaisesta suunnasta. Miten me haluaisimme keskustaa kehittää? Minkälaisen keskustan ja torialueen kaupunkilaiset haluavat? Mitä edellytyksiä näiden toiveiden toteuttamiseksi tarvitaan? Ja vasta kun jonkinnäköinen keskustan kehittämissuunnitelma on tiedossa: Onko toriparkki näiden suunnitelmien toteuttamiseen tarvittava osatekijä? Keskustelisin koko parkkiluolasta paljon mielummin tilanteessa, jossa olisi selvästi tiedossa minkälaisia kaupunkilaisia hyödyttäviä asioita se toteutuessaan edistäisi (siis muita kuin ratkaisun yksityisautoilijoiden parkkiongelmiin).

Jokin aika sitten tapasin asian tiimoilta Turun Toriparkki Oy:n edustajia; lakimiehen ja arkkitehdin. Tapaamisen tarkoituksena oli jutella asian ympärillä vellovista kysymyksistä, keskustelun pohjana oli esitetyt kysymykset. Sain hyvät ja kattavat vastaukset mieltäni askarruttaviin kysymyksiin ja tapaaminen selvensi monia asioita huomattavasti. Julkaisen tässä alla mietteitäni, muistiinpanojani, saamiani vastauksia ja faktatietoja.

1. Toriparkki käytännössä, konkreettisia lukuja?
Torin alle on suunniteltu 800 paikkaista parkkiluolaa. Parkkipaikat tulisivat kahteen kerrokseen, noin 6-7 metrin syvyyteen. Liikennejärjestelyt tulisivat näillä näkymin yhden rampin kautta Yliopistonkadulta. Toiselle rampille olisi tarvittaessa mahdollisuus vanhan postitalon edestä. Toriparkki ei edustajien mukaan aiheuttaisi "pömpeleitä" tai muita rakennuksia torille, vaan tekniikan määräämät tarvittavat ratkaisut piilotettaisiin.

2. Rakentamisen aikataulu?
Rakentaminen olisi mahdollista aloittaa aikaisintaan vuonna 2012. Näin ollen torialue ei olisi rakennustyömaana kulttuuripääkaupunkivuonna 2011. Rakentaminen veisi kaiken kaikkiaan vähintään noin 3-4 vuotta, eli parkkiluolan voitaisiin ajatella olevan valmis aikaisintaan vuonna 2015. Alueella tehtävät arkeologiset kaivaukset olisi mahdollista aloittaa jo aikaisemmin ja on väläytelty myös ajatusta, että arkeologiset kaivaukset voitaisiin jollakin tavalla liittää vuoden 2011 kulttuuriohjelmaan.

3. Torikauppa rakentamisen aikana?
Turun Toriparkki Oy turvaa torikaupan (ja myös linja-autoliikenteen) jatkumisen rakentamisen aikana. Luonnollisesti rakennustyömaa kuitenkin vaikuttaa torikauppaan oleellisesti. Tarkoituksena on esityksissä ollut, että puolet torikannesta olisi läpi rakennusprosessin torikaupan käytettävissä. Torikansi ei myöskään olisi auki koko rakennusaikaa (3-4 vuotta), vaan osan ajasta torikauppaa voitaisiin jatkaa suhteellisen normaalisti rakennustöiden siirtyessä maan alle. Kuulemani mukaan torikauppaa aikaisemmin kiivaasti vastustaneet torikauppiaat ovat tänä päivänä jo ehdotuksen takana?! Toriparkki Oy:n edustaja heitti myös ajatuksen siitä, että kansaa kiinnostava toriparkkihanke saattaisi myös tuoda lisää väkeä torin ympäristöön ja näinollen lisätäkin torikauppaa. Hänen mukaansa rakentaminen voitaisiinkin toteuttaa niin, että kiinnostuneet ihmiset pääsisivät seuraamaan rakentamisen etenemistä, tästä on kuulemma esimerkkejä ulkomailta.

4. Riskit ympäristölle ja ympäröiville rakennuksille?
Toriparkki ei kuulemma aiheuta enempää riskejä kuin normaali kellari. Jos torin kohdalla olisi mikä tahansa rakennus, olisi sen alle rakennettu joka tapauksessa toriparkin syvyyteen. Edustajien mukaan toriparkilla ei tulisi olemaan vaikutuksia orsiveden pintaan eikä ympäröiville rakennuksille aiheudu haittaa. Ympärillä olevien kiinteistöjen omistajat ovat mukana toriparkkiyhtiössä*), eivätkä ajaisi asiaa, jos siihen liittyisi riskejä rakennuksille. Pakokaasujen ei pitäisi lisätä ympäristöriskiä, sillä parkkiluolasta ulos suodatettu ilma on edustajien mukaan jopa puhtaampaa.

5. Louhen laajennus?
Toriparkkia ja Louhea ei ole teknisesti mahdollista yhdistää, sillä Louhi sijaitsee noin 20 metriä syvemmällä. Turun Toriparkki Oy ei ole kiinnostunut Louhen laajennuksesta vaan sitä kiinnostaa nimenomaan torin ympärillä olevien kiinteistöjen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat parkkimahdollisuudet. Toriparkin kautta voitaisiin myös laajentaa kävelykeskustaa ja tuoda Stockmann, Wiklund ja Forum "lähemmäksi toisiaan", Louhen laajennuksen kautta tämä ei olisi mahdollista. Minulla ei ole tietoa, miten tarkasti Louhen laajentamisen mahdollisuutta oikeasti on tutkittu, mutta joka tapauksessa siihen pitäisi löytyä rahoitus muualta sillä Toriparkki Oy on kiinnostunut rahoittamaan ainoastaan ko. toriparkkia.

6. Talous ?
Turun Toriparkki Oy vastaa kokonaisuudessaan rakennuskustannuksista ja kantaa myös niihin liittyvät riskit. Kustannusten ei ole mahdollista missään tilanteessa kaatua kaupunkilaisten niskaan. Kaupungin maksettavaksi tulisi torikannen uusiminen, sen kustannusarvio on noin 14,5 miljoonaa euroa. Tämä on iso summa kaupungille tässä taloudellisessa tilanteessa! Kaupunkilaiset ovat kuitenkin toivoneet torin uusimista jo useamman vuosikymmenen ja ilman toriparkkia kannen uusiminen tulee tätäkin kalliimmaksi. Jos torialuetta siis halutaan joka tapauksessa uusia, toriparkin rakentaminen kattaisi "pohjatyöt", jotka olisivat pois kaupungin kustannuksista. Kauppatorin pinnan uusiminen (ja sen kustannukset) toteutettaisiin kaupunginvaltuuston hyväksyttävissä olevan yleissuunnitelman mukaisesti. Toriparkin rakentamisen kustannusvastuun rajat on muutenkin määritelty tarkasti. Torikannen lisäksi kaupungin maksettavasi tulisi ymmärtääkseni liikenteenjakajat, opastekyltit ja maanpäällinen ajoramppi.

7. Kestävä kehitys?
Olen maailmantuskani kourissa paininut kestävän kehityksen näkökulman parissa toriparkkiasiankin tiimoilta. Miten voi muka olla kestävän kehityksen mukaista rakentaa yksityisautoilua edistävä parkkihalli? Mutta toisaalta, jos ihmiset joka tapauksessa menevät ostoksille omalla autolla, olisi kuitenkin parempi että he suuntaisivat mahdollisesti lähempänä sijaitsevaan keskustaan (ja samalla tukisivat keskustan elinvoimaisuutta), kuin kaupungin ulkopuolella sijaitseviin automarketteihin ja ostoskeskuksiin. Toriparkki voisi kuulemma jopa vähentää pakokaasuja (ja lisätä liikenneturvallisuutta), kun parkkipaikan metsästyksestä aiheutuva keskustaralli vähenisi? Jälleen kerran haluaisin ennemmin kuitenkin puhua ja nähdä suunnitelmia siitä, miten joukkoliikennettä ja kevyen liikenteen väyliä keskustassa kehitettäisiin. Ja konkreettisesti, mikä olisi toriparkin osuus niiden kehittämisessä? Kävelykatuja ja pyöräteitä ei kuuleman mukaan voida toteuttaa, jos niiden alle jääville kadunvarsipysäköintipaikoille ei ole korvaavia parkkipaikkoja. Pyöräteitä ja joukkoliikennettä on kehitettävä, ne ovat mielestäni suurempia epäkohtia kaupungissamme kuin parkkipaikkapula! Voiko joku luvata minulle, että niitä kehitetään jos toriparkki toteutetaan? Saisinko kirjallisena, kiitos. Voi nimittäin olla, että toriparkki todellakin on näiden kehityskohteiden edellytys.

8. Parkkipaikkaongelma ja korkeat hinnat?
Parkkipaikkaongelma taitaa keskustassa olla ihan todellinen. Louhea on arvosteltu kalliista hinnoista ja on sanottu etteivät kalliit parkkimaksut ainakaan ratkaise parkkiongelmaa. Toriparkin pyörittäminen tultaisiin antamaan ulkopuolelle (ymmärtääkseni esimerkiksi EuroPark Finland Oy tai joku vastaava). Toriparkin edustajien mukaan parkkimaksut tulisivat siis olemaan markkinahintaiset. Toriparkki Oy ei tavoittele parkkihallilla voittoa, vaan mukana olevat yritykset toivovat sijoitukselleen tuottoa välillisesti lisääntyvien ostotapahtumien kautta.
On myös pelätty toriparkin vievän mennessään lyhytaikaiset pysäköintipaikat, mutta asemakaavaehdotuksessa on tietääkseni esitetty "pistäytymispaikkojen" säilyttämistä (pitää varmistaa).

9. Keskustan elinvoimaisuus?
Lisääkö toriparkki keskustan elinvoimaisuutta? Entä kaupungin kilpailukykyä? Olen sanonut, että keskustan kehittämisen pitäisi tapahtua kaupunkilaisten hyväksi ja heidän ehdoillaan (ei keskustan yritysten). Elinvoimaisuus ja kilpailukyky taasen hyödyttävät kaupunkilaisiakin, kaupan ja palveluiden kehittymistähän seuraavat taasen esimerkiksi työllisyys ja verotulot. Myös yrittäjyys oli muuten yksi vaaliteemoistani ("Turun tulisi tosissaan taistella vetovoimansa lisäämiseksi yritysmaailman silmissä. ---"). Turku tarvitsee keskustan yrityksiä. Tarvitsevatko keskustan yritykset toriparkkia? Ainakin ovat valmiita pistämään ison summan omaa rahaansa sen rakentamiseen. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kuitenkin, että erään uutisen mukaan valtaosa turkulaisista yrittäjistä vastustaisi toriparkkia. (Tähän minulla ei ole lähdettä, sorry. Kertokaahan jos tiedätte.) Keskustan elinvoimaisuuden ja kaupungin kilpailukyvyn kehittämiseksi tarvitaan kyllä sitten joka tapauksessa muitakin keinoja!

10. Mitä tapahtuu jos toriparkkia ei toteuteta?
Ilmassa on tieto siitä, että mikäli toriparkkia ei rakenneta, tulee Wiklund hakemaan lupaa 600 maanpäälliselle paikalle ns. Anttilan tontille. Tämä olisi mielestäni kyllä toriparkkia huomattavasti huonompi vaihtoehto ja tulisi ymmärtääkseni ruuhkauttamaan keskustaa (etenkin Brahenkatua) pahemmin. Jos toriparkkisuunnitelmat haudataan, mahdettaisiinkohan saada aikaiseksi toisenlainen suunnitelma keskustan, kevyen liikenteen väylien ja joukkoliikenteen kehittämiseksi? Oikeasti.

Monessa em. asiassa lienen edelleen viisaampi, kun valmistelulistat ja asiaan liittyvät liitteet ja materiaalit tupsahtavat postiluukusta ja faktat ehdotuksesta ovat lopulta mustaa valkoisella. Nyt olisi tärkeää saada avointa ja rehellistä keskustelua aiheesta - mielellään ilman aiheeseen liittyvää voimakasta tunnelatausta.

Kaikenkaikkiaan kompromissiyhteenvetona: suostun näkemään toriparkin alkusysäyksenä ja välineenä kehitykselle, mutta en ratkaisuna keskustan ongelmiin.

-----

*)
Turun Toriparkki Oy:ssa mukana:
Kiinteistö Oy Turun Kauppiaskatu 9 b(Sponda Oy), Kauppatorin Kiinteistö Oy; Nurmi-yhtiöt, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola, Kouvola Kai ja Klaus, Kiinteistö Oy Eerikinkatu 8, O/Y Österblad A/B, Kiinteistö Oy Turun Valtakulma, TS-Yhtymä Oy, Turun Seudun Osuuspankki, Turun Osuuskauppa, Kiinteistö Oy Turun Antintalo; Eläkevakuutus Veritas, Kiinteistö Oy Yliopistonkatu 20; Eläkevakuutus Veritas, Kiinteistö Oy KOP-kolmio; Rausanne Oy , As Oy Kauppiaskatu 9 Bost Ab , Salmela-Yhtiöt Oy, Heikki Vaiste, Varsinais- Suomen Lähivakuutus ry, Liedon Säästöpankki ja Reale Oy.

Ei mukana Turun Toriparkki Oy:ssa:
Ortodoksikirkko, Kultatalo ja Åbo Svenska Teateri