keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Säästötalkoot ja luistelukaupunki

Taloudellinen taantuma on nyt sitten iskenyt Turun budjettiin ja tämän johdosta kaikki hallintokunnat osallistuvat säästötalkoisiin noin 3% leikkauksilla. Liikunnan kokonaisvuosibudjetissa tuo kolme prosenttia tarkoittaa vajaan 370 000 euron säästötavoitetta. Summa pyritään jakamaan tasaisesti eri osastojen kesken, suurempia potteja jouduttaneen karsimaan käyttöomaisuushankinnoista ja avustusten laajennuksista. Hallintokunnat antavat ehdotuksensa ja lausuntonsa omista säästöratkaisuehdotuksistaan huomiseen torstaihin 26.2 mennessä, sen jälkeen säästöjen sisältöjä osataan avata vähän tarkemmin. Toivottavasti kaupunkitasoiset normiohjaukset, esimerkiksi totaalinen rekrytointikielto, eivät iske liian tiukkoina - parempi olisi että hallintokunnat voisivat pohtia kullekin osa-alueelle sopivia säästötoimenpiteitä annetuissa rajoissa.

Liikunnan puolella säästöjä haetaan ensisijaisesti henkilöstö- ja kalustohankintakustannuksia laskemalla. Mielestäni liikunnan linja on, että palveluiden tuotannosta, eli kaupunkilaisten liikuntamahdollisuuksista, jouduttaisiin karsimaan mahdollisimman vähän. Mielellään ei tietenkään ollenkaan, vaikka selvää on että ikäviäkin päätöksiä joudutaan tekemään ja pettymyksiä tulee. Säästötoimenpiteet tuodaan seuraavan lautakunnan kokoukseen 10.3.

Toivomisen varaa olisi siinä, miten suurena ennaltaehkäisevän liikunnan yhteiskunnallinen merkitys nähdään. Esimerkiksi täällä Ruotsissa on laman aikana ollut tapana nimen omaan ohjata resursseja liikuntaan ja urheiluun kovien leikkausten sijaan. Kuten sanottua, liikuntasatsaukset tuovat aina moninkertaiset säästöt esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenoissa. Tästä kyllä puhutaan, mutta tuntuu ettei sitä olla oikein vielä sisäistetty. On tärkeää, että tämä ajatus pidetään mielessä säästötoimenpiteistä päätettäessä. Ettei tehtäisi helppoja lyhyen tähtäimen päätöksiä, vaan ymmärrettäisiin panostaa hyvinvointiin ja terveyteen pitkän tähtäimen säästöjen näkökulmasta.


Liikunnan hankintasäästöt iskevät luonnollisesti ensimmäisenä ja kovimmin uusiin hankintoihin. Eli siis muovijäähän. Näyttää pahasti siltä, ettei sitä tänä vuonna Turkuun saada. Todellinen harmi.

Luisteluasiat ovat muutenkin puhuttaneet viime päivinä ja olenkin vastaillut lukuisiin kyselyihin siitä, miksi luistelukenttien ylläpito on jo lopetettu vaikka talvea ja hyviä luistelusäitä olisi vielä jäljellä. Huoli on ihan oikea ja oikeutettu. Tänä vuonna on ollut hieno luistelutalvi, eikä ylläpitoa pitäisikään sitoa kiinteään päivämäärään. Liikuntalautakunnalla tai liikuntatoimella ei kuitenkaan ole mahdollisuutta vaikutta kunnossapitoaikatauluihin.

Luistelukenttien ylläpito on nimittäin sidottu kiinteistöliikelaitoksen ja viherliikelaitoksen väliseen sopimukseen, joka taas määrittelee ylläpitoaikataulut aikaisempien vuosien kokemuksesta. Jatkossa voisi tosin miettiä, olisiko liikuntalautakunnalla mahdollisuutta vaikuttaa siihen, että kenttien ylläpito sidottaisiin jatkossa kiinteän päivämäärän sijaan säihin. Liikuntalautakunta onkin kuulemma joskus tehnyt asiasta aloitteen.

Tämän vuoden osalta luistelukautta on vielä mahdollisuus talkoovoimin jatkaa ja siihen tulisikin kannustaa. Kenttiä ei siis suljeta, vaan luistelemaan pääsee niin kauan kun säät vain sallivat, kenttää täytyy vain omatoimisesti huoltaa.

Turku ylläpitää talvisin yli 50 luistelukenttää ympäri kaupunkia, joka on kuuelmma yhtä iso määrä kuin Helsingissä. Hyvä luistelukaupunki siis! Suurimman osan kunnossapitourakka päättyi viime sunnuntaina, mutta viherliikelaitos jatkaa vielä viiden kentän ylläpitoa omin voimin: Nummessa, Varissuolla, Pansiossa, Runosmäessä ja Hirvensalossa. Ei muuta kun vielä luistelemaan ja ottamaan kaikki irti viimeisistäkin talvipäivistä! Myös Parkin kenttä ja Kupittaan tekojäärata ovat luonnollisesti edelleen auki. Kupittaalle pääsee luistelemaan ihan ilmaiseksi!

Säästökuuri on luonnollisesti osasyy myös sille, ettei ole mahdollista lisätä kustannuksia kenttien ylläpidon jatkamiseksi. Kenttien ylläpidon jatkaminen maksaisi kiinteistöliikelaitoksen viheraluepäällikkö Lauri Laineen mukaan noin 25 000 euroa viikossa ja samaan aikaan kiinteistöliikelaitoksenkin pitäisi venyä yli miljoonan euron säästöihin. Mahdoton yhtälö.

Ei kommentteja: