Viime päivinä Suomen suvi on näyttänyt aika pitkälti tältä... harmaata, sadetta, tuulta ja koleaa. Hyvä puoli on se, että sellaisina päivinä ei harmita istua sisällä. Tarkoitukseni on kesän aikana saada rustattua kasaan gradun teoriaosuutta ja ainakin itseni tuntien tiedän, että paras etenemistahti on juuri sellaisina päivinä kun autuas aurinko ei paista täydellä terällä. Tänä kyseisenä päivänä osallistuimme ystäväni kanssa Turun Taidemuseon Turhan tärkeys -näyttelyn avajaisiin. Avajaispuheen piti kulttuurilautakunnan pj. Elina Rantanen, joka puheessaan ansiokkaasti pohti turhuuden tärkeyttä; sitä mikä oikeastaan on turhaa ja miten tärkeää turha usein voikaan olla...
Kuvan otti ystäväni Elina S., jonka kanssa suuntaamme seuraavaksi katsastamaan Wäinö Aaltosen museossa huomenna avautuvan Merkit ja tyhjyys - näyttelyn (Leonhard Lapin).
-
Vanhempani ovat molemmat kotoisin Oulusta ja aina pienenä kesä alkoi perinteisesti kesämatkalla Ouluun. Viime vuodet olen ollut sen verran tiukasti kiinni kesätöissä, että mummolareissut ovat välillä jääneet, mutta tänä kesänä palasin takaisin perinteiseen kesän aloitukseen ja lähdin heti Ruotsista palattuani ajamaan kohti pohjoista.
Äidinisä Jukka-pappa on intohimoinen purjelentäjä. Olen lennellyt vuosien aikana useampia kertoja, kerran Oulusta Turkuunkin! Ohjaamaankin olen päässyt, mutta siinä olisi vielä harjoiteltavaa... Pappa on niin tasainen ja turvallinen pilotti, että oikestaan istun mieluummin vain kyydissä. :)
Oulun keskustan maamerkki on tämä Rotuaarin pallo. Nyt Oulussa on keskusteltu kaupungin kehittämishankkeiden yhteydessä siitä, että pallo poistettaisiin uudempien suunnitelmien tieltä. Seppo Valjuksen palloveistos on varmaankin Oulun suosituin treffauspaikka: "tavataan pallolla", tavataan sopia. Kaupunkilaiset ovat nyt aktivoituneet pallon puolesta ja tuntuvat toivovan ettei keskustan tunnusmerkistä jouduttaisi luopumaan.
Rotuaarin pallon takana sijaitsee muuten Café Antell, josta saa ihanaa omenahyvettä - klassikko ja ihan must jokaisella Oulun reissulla!
Merenranta Nallikarissa on myös vakiopaikkoja Oulussa. Tällä kertaa oli sen verran kova tuuli ettei auringonpalvojia juurikaan näkynyt. Sen sijaan rannan olivat vallanneet lukuisat leijalautailijat. Puuha näyttää kivalta, näitä näkyi paljon myös San Franciscon tuulisilla rannoilla!
Kun molemmat mummolat, sukulaiset ja torinrannalla päivystävä polliisi oli kaikki hyvillä mielin kierretty, ostettiin kaksi kiloa tuoreita mansikoita ja suunnattiin mökille. Isovanhemmillani on pieni punaunen hirsimökki Pattijoella, jokunen kymmenen kilometriä Oulusta etelään. Ja kyllä siellä sielu lepää! Ihana aurinkoinen, rauhallinen kesäviikonloppu. Ainoana häiriötekijänä alkukesästä ärhäkät hyttyset - onneksi niitäkin pääsi merelle karkuun.
Savusaunan jälkeen pulahdettiin pehmeään jokiveteen.
Illalla nautittiin leppoisasta kesäillasta.
Tietenkin paistettiin lättyjä!
Ja käytiin myös veneretkellä: retkikassiin pakattiin kahvit ja makkarat.
-
Näin alkoi kesäni - muuten kolmeen vuoteen ensimmäinen kesä Suomessa!
Ah, Suomen suvi!
Ah, Suomen suvi!
-
Onnea kaikille valmistuneille ja koulunsa päättäneille ja aurinkoista kesää kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti