Viimeiset pari päivää olen valmistellut Felix Abban Ruokamessuille osallistumista. Yllättävän paljon aikaa ja vaivaa menee pienen ja simppelin messuosaston suunnitteluun, toteuttamiseen ja organisointiin. Tänään jo oli melkoiset rakentelut menossa messukeskuksessa, itse messut alkavat perjantaina ja sunnuntai-iltana onkin sitten jo rivakan purkutyön vuoro.
Olen töiden puolesta messuosastolle perjantai- ja lauantai-iltapäivät. Lauantaina ja sunnuntaina noin muuten olisi tarkoitus ehtiä Kirjamessujen puolelle vaalityön merkeissä. Tavattavissa siis Kokoomuksen ständillä.
Tänään talkoilimme kaikkien Turun Riennon jaostojen voimin yhteisen kellarivaraston kimpussa. Saalis oli lähinnä historiallista hometta, mutta kyllä muutamia helmiäkin löytyi, mm. ensiluokkaisia Karhun retro-piikkareita ja täysin käyttämättömiä varmaan n. 70-lukulaisia yleisurheiluasuja. Koripallojaoston naiset aikovat kuulemma ottaa hyötykäyttöön, hienoa! Jonkin verran huonoksi menneitä rekvisiittoja ja esiintymisasuja jouduttiin sydäntä särkien heittämään pois... Joku niitäkin on vapaaehtoistyönään harrastajille joskus väsännyt. Hienoja olivat ja vaivaa on varmasti niiden eteen nähty, varmaankin jotkut jumppareiden äidit ovat joskus niiden kimpussa talkoilleet.
Suomalainen seuratyö ja talkoomentaliteetti onkin jotain, josta kelpaa olla ylpeä! Harrastusmahdollisuudet tarjoavat juuri sellaisia yhteistyömahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä, jonka perään näinä päivinä kuulutetaan. Liikunta ja urheilu ovat paitsi hyväksi terveydelle, myös tärkeää sosiaalista toimintaa. Ne yhdistävät. Seuraverkkarit päällä sitä kuuluu johonkin, ja niitä kantaa ylpeänä.
Viime vuoden lopulla minut valittiin 101-vuotiaan Turun Riennon puheenjohtajaksi, 21-vuotiaana. Valintani uutisoitiin mm. Turun Sanomissa (linkki), ja eikä aikaakaan kun eräs vanhempi herrasmies lähestyi minua, tarttui käteeni ja sanoi vapisevalla äänellä: "Riennon puolesta kuolemaan". Seuratyöllä on niin pitkä historia, että mitäpä minä siitä tietäisin... enkä varmaan ikinä täysin sen merkitystä ymmärräkään. Monet urheiluseurat on perustettu kovin epävarmoina aikoina. Silloin todellista yhteisöllisyyttä on tarvittu, tulevaisuutta on rakennettu yhdessä. Haasteena nuorena puheenjohtajana onkin saattaa seura nykyaikaiseksi, kuitenkin perinteitä vaalien ja historiaa kunnioittaen. Siinä on välillä tasapainoilemista.
Kaivoin seuramme 100-vuotishistoriikin iltalukemiseksi sen jälkeen, kun eräs toinen vanhemman sukupolven urheilumies jutusteli kanssani urheilusta ja seuratyöstä kävelykadulla Kokoomus kuuntelee - tapahtumassa. Vähän hävetti kun en osannut siltä seisomalta nimetä Turun Riennon menestyksekkäintä kilpajuoksijaa. Lasse Virtanenhan se taitaa olla, keskustelukumppanini osasi kertoa. Virtanen juoksi olympiapronssia 5000 metrillä Los Angelesissa vuonna 1932. Sinä vuonna Paavo Nurmi oli julistettu kilpailukieltoon (ruotsalaisten vaatimuksesta), joten Turun Riennon Lasse Virtanen osallistui myös maratonille. Hän joutui keskeyttämään, mutta johti kilpailua reilun 31 kilomertin kohdalla. Myöhemmin herra toimi myös Riennon puheenjohtajana vuosina 1944-1966, melko pitkään siis!
Menneinä aikoina urheiluseurat ovat edustaneet vahvasti myös poliittista yhteisöllisyyttä. Tänä päivänä ainakaan nuoremmat sukupolvet tuskin hirveästi mieltävät, saatikka valitsevat, kotiseuraansa vasemmisto-oikeisto -asetelman mukaan, mutta vanhemman polven puheissa politiikalla on edelleen asemaa. Ja tottahan on että politiikkaa se on urheilupolitiikkakin, ja merkittävää politiikkaa onkin! Turun Riennon 100-vuotishistoriikki tietää kertoa, että "Riento oli --- selkeästi porvariseura, jonka jäseniä elähdytti ajatus Suomen itsenäisyydestä". Mielenkiintoista on muuten myös, että vahvoja erikoisseuroja, kuten tänäkin päivänä merkittävät Turun Naisvoimistelijat ja Turun Palloseura, on saanut alkunsa Turun Riennon vaikutuksesta. Näitä seuroja perustamassa ovat olleet "Riennon vahvat joukot ja omat johtomiehet". Saanpa olla ylpeä puheenjohtaja!
Seurahistoriaan tutustuminen jatkuu...
Työurakan ja talkootöiden jälkeen aion nyt palkita itseni ja ihanan apurini pasta-aterialla Trattoria Romanassa. Nam. :)
PS. Jos turkulainen seurahistoria kiinnostaa enemmänkin, Turun Riennon juhlavuoden kirjajulkaisua "Urheilusta energiaa elämään - Riennon vuosisata 1906-2006" on kyllä saatavilla huokeaan hintaan. Sähköpostilla voi ottaa yhteyttä saarasofia@saarasofia.fi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti